Koivistoiset Savosta

Savolainen Talvi-vaatteissaan,
litografia. C.A. Gottlund 1831.

Koivisto, Koivistoinen, Koivikko, Koivula -tyyppisiä nimiä pidetään asutusnimeen perustuviksi, esim. koivuja kasvavalle alueelle rakennettuun talon nimeen, tai paikkakuntanimestä johdetuiksi, esim. Suomenlahden Koivistosta. Varsinkin nimi Koivisto esiintyy jo varhain koko Suomessa: Taivassalossa v. 1469 Matti Kattinen aff Koiiwisto, v. 1475 Erich Koywosto, Perniössä v. 1477 Peder Coiuiston, Viipurin pitäjässä v. 1569 Lau(ri) Koivisto, Savossa Säämingissä 1563 Ollij Kovijuisten ja Rantasalmella 1614 .
Savon henkikirjat vuodelta 1694 eivät kuitenkaan vielä tunne yhtään Koivistoa, Koivistolaista tai Koivikkoa. Isonvihan (1713-1721) jälkeen heitä oli jo kuitenkin sekä Leppävirralla että nykyisellä Suonenjoella; näiden voidaan olettaa olleen sukua toisilleen. Suonenjoen (silloin vielä osa Pieksämäkeä ) rippi- ja henkikirjoissa mainitaan 1722-25 veljekset Nuutti ja Tuomas Koivistoinen. Heidän leskiäitinsä Maria Jurko kuoli 61-vuotiaana poikansa Nuutin luona 10.2.1726. Veljekset ja heidän jälkeläisensä asuivat Lieteenmäen ja Kärkkäälän kylissä 1700-luvulla. Näistä veljeksistä, Suonenjoen Koivistoisten kantaisistä, polveutuvat pääasiallisesti Suonenjoen, Karttulan, Kuopion ja Rautalammin seutujen sukuhaarat.

Mielenkiintoista on, että runsas kymmenen vuotta aiemmin, 1711, oli sissispäällikkö Taneli Luukkonen ehdottanut ylennyksiä jalkarakuunoiden joukoissa toiminneille inkeriläisveljeksille Nuutti ja Paavo Koivistolaisille (Noth ja Pawo Koiwistolainen). Näillä Nuutilla ja Paavolla ei välttämättä ollut mitään tekemistä myöhempien savolais-Koivistojen kanssa, mutta ei se kuitenkaan ole pois suljettukaan.

Tuomas Koivistoinen, n. 1690 - 7.1.1755 Suonenjoki Kärkkäälä, oli kuollessaan haudattujen luettelon mukaan 73-vuotias talon isäntä, jolloin syntymävuosi olisi 1682; rippikirjoissa syntymävuodeksi mainitaan kuitenkin 1690. Tuomas haudattiin kirkkoon. Rippikirja 1721-24 s. 35, kertoo että perheeltä kuoli 1722 poika, ikää ei mainita. Kylän nimenä oli silloin Suonenjoki. Tilasta käytettiin nimeä Finni ja se on kuulunut milloin Suonenjoen, Kärkkäälän ja Lieteenmäen kyliin. Isojaon jälkeen oli talon nimi Lieteenmäki n:o 26 Kuurtila ja myös Tuomola. Tuomaksen puoliso(t) olivat nimeltään Heta Leinonen, n. 1699 - 11.3.1749 Kärkkäälä; syntyneiden luettelossa myös nimeltään Regina Levotar. Tuomaksella oli lapset:

1. Tuomas Koivistoinen, n. 1716 - 10.6.1759 Lieteenmäki. Suonenjoen Lieteenmäki n:o 8 Finni-talon isäntä. Pso. 1735 Marketta Jalkanen, n. 1710 Suontee - 15.7.1778 Lieteenmäki n:o 8.
2. Maria Koivistoinen, 4.9.1723 Lieteenmäki no. 8 - 25.12.1769 Suonenjoki. Haudattujen luettelossa hän oli 50-vuotias talollisen leski. Pso. Heikki Rossi, s. 1713.
3. Pekka Koivistoinen, 1.6.1726 - k. 15.8.1805 Lieteenm. 8. Pso. 1751 Stiina Jalkanen, s. 15.4.1729.
4. Mikko Koivistoinen, 12.12.1728 Kärkkäälä - 2.7.1785 Rautalampi, Pyhälahti, pso. 1755 Marketta Karjalainen, s. 19.5.1734 Pieksämäki, Tyyrinmäki.


Pekka Koivistoinen, 1.6.1726 - 15.8.1805 Lieteenmäki no. 8. Pekka muutti vaimonsa kanssa 8.4.1797 Karttulasta (?) Suonenjoen Lieteenmäki 8:aan. Pso. 5.5.1751 Pieksämäellä Stiina Jalkanen (Kirstin), 15.4.1729 Suontie - 15.8.1805 Lm. no. 8. Stiinan vanhemmat olivat Lassi Pekanpoika Jalkanen (Lars Pehrss: Jalkain), 1704 - 13.5.1770 Suonenjoki, ja Susanna Tapanintytär Karhunen (Susanna Staffansdotter Karhutar) Kutumäeltä, 1699 - 16.9.1751 Suonenjoki, Sianjalka. He olivat avioituneet 1725. Susannan kotipaikaksi merkityn Kutumäen vieressä on nykyisin paikkakuntanimi Karhulanmäki, jonne ehkä Suonenjoen Karhusten juuret vievät.
Lassi menetti 1761 "villitautiin" ("villsiukan") 3 lehmää, 7 lammasta ja 2 sikaa. Pohjoisesta ja idästä tuli Savoon niihin aikoihin "villikoiria", jotka levittivät kyseistä tautia. Lassin isä oli (talollinen Sianjalassa) Pekka Jalkanen, 30. 3.1681 - 1734, äiti jää nimettömäksi. Jalkasten suku pitää perinteisesti kantaisänään sitä Tuomas Sianjalkaa, joka mainitaan Savossa Juvan hallintopitäjän Vesikansan neljänneksessä vuosina 1545-1555 (myöhemmin Suonenjoen Sianjalan kylä), jonka poika mahdollisesti oli sakkoluetteloissa 1558 ja 1561 mainittu Pekka Sianjalka. Samainen Pekka Jalkanen oli ilmeisesti se 1558 mainittu lautamies, joka veroluettelon mukaan omisti lehmän ja hevosen .

Pekalla ja Stiinalla oli lapset:

1. Tuomas Koivistoinen, 25.12.1752 Lieteenmäki - 21.6.1753 Kärkkäälä.
2. Heta Koivistoinen, n. 1753 Lieteenmäki - 17.5.1755 Kärkkäälä.
3. Pekka Koivistoinen, 25.9.1755 Lieteenmäki - 14.7.1827 Karttula. 1.pso. 1775 Riitta Karhunen, synt. n.1757, 2. pso. 1804 Suonenjoella Regina Lukkarinen, s. 1770 Lieteenmäki.
4. Lassi Koivistoinen, n. 1757 Lieteenmäki no. 8 - 1759 Lieteenmäki no. 8.
5. Mikko Koivistoinen, 2.7.1759 Lm - 28.4.1814 Lieteenmäki no. 8. Pso. Anna Malm, s. 1764.
6. Nuutti Koivistoinen, 20.12.1760 Lieteenmäki - 6.11.1820 Lieteenmäki 8. 1.pso. Kristiina Vilhunen, synt. n. 1769, 2.pso. 1799 Karttulassa Helena Karttunen, s. 1777 Karttula.
7. Susanna Koivistoinen, s. 13.5.1763 Lieteenm., 1. pso. Klemetti Karhunen Karttulan Kuivaniemestä.
8. Juho Koivistoinen, 6.3.1765 Lieteenmäki - 21.12.1825 Karttula. Muuttanut vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa Leppävirralta Suonenjoen Lieteenmäkeen. Asui perheineen Leppävirralla Samais no. 3 itsellisenä (omisti 3/6-osaa?). Karttulassa asui Kuivaniemi n:o 2 Leväksessä. Pso. Kaisa Lappalainen, s. 1751.
9. Maria Koivistoinen, 26.6.1767 Lieteenmäki - 29.10.1842 Karttula, Soinlahti. Vihittäessä asui Karttulan Talluksesssa. Pso. 1792 Karttulassa Tapani Karhunen, s. 1762.
10. Sofia Koivistoinen, 25.5.1769 Lieteenmäki - 2.11.1844 Karttula, Soinlahti. Pso. 1809 Karttulassa Johan Kukkonen, s. 1763.
11. Kristiina Koivistoinen, 24.12.1773 Lieteenmäki - 11.4.1841 Karttula, Kuivaniemi. Pso. 1804 Suonenjoella Lassi Korhonen, s. 1776.
12. Katriina Koivistoinen, 24.12.1773 Lieteenmäki - n. 1774 Lieteenmäki.

Airaksinen - osa kaksi

Kaapo Airaksinen (Gabriel Ajraxin), syntynyt arvatenkin n. 1640-luvulla, jatkoi isänsä jälkeen talolli-sena Airaksela-tilalla. Hän lienee ehkä ollut jo vähän vanhuudenhöperö, kun eksyi metsään talvella 1724 (”förbistrat sigi skogen vintern 1724”). Hän kuoli kuitenkin vasta 30.11.1726. Kaapon vaimon nimeä ei tiedetä, mutta Kaapolla oli lapset:

1.    Olli Airaksinen (Olof Ajraxin), k. 18.4.1747, Airakselan isäntä, pso. Katri Paulintytär Karhunen (Carin Påhlsdotter Karhutar), s. 1679.
2.    Anna Airaksinen, 1681 – 23.3.1741, piika Kuopion pitäjän Ritisenlahdella.
3.    Kaapo (Gabriel Ajraxin), talonosakas Airaksela-tilalla, 1.pso. 1726 Katri Tarvainen (Chatarina Tarvatar), 2.pso. Elina Laakkonen (Elin Laakotar), yhteensä 9 lasta.

Olli Airaksinen oli seuraava Airakselan isäntä. Nykyinen Karttulan pitäjä oli vielä Ollinkin aikana niukasti asutettu, taloja oli 1725 vasta 35 kpl. Ollin vaimo oli 1679 syntynyt Katri Paulintytär Karhunen ja heillä oli lapset:

1.    Olli Airaksinen (Olof Airaxin), Airakselan kylän Ollintalon isäntä, pso. Regina Airaksinen (Regina Airaxitar), 11 lasta.
2.    Juho Airaksinen (Johan Airaxin), mainittiin asuvan Pyhäjoella 1763, pso. Apollonia Laitinen (Apollonia Laitar), 4 lasta.
3.    Pekka Airaksinen (Pehr Airaxin), 1709 – 14.3.1790, talollinen Karttula 4 Punnonmäki (vaimon suvun tilalla?), pso. 1741 Reetta Martintytär Lyytikäinen (Margareta Mårtensdotter Lydikätär) Punnonmäeltä, 9 lasta.
4.    Helka Airaksinen (Helga), s. 1710, pso. Tahvo Rissanen (Staffan Rissain), torppari Kuopion pitäjän Hiltulanlahdella, 1 lapsi.
5.    Reetta Airaksinen (Margareta), 24.12.1712 – 29.7.1784, 1.pso. 1732 Olli Pekanpoika Karttunen (Olof Pehrsson Karttuin) Punnonmäeltä, 1 lapsi, 2.pso. 1749 Akseli Leskinen (Axel Leskin), 5 lasta.
6.    Anna Airaksinen, s. 1722.
7.    Samuli Airaksinen (Samuel), 1724 – 1800, mäkitupalainen Airaksela 3:ssa, pso. Inka Karttunen, joka aiemmin oli Samulin kaksoisveljen Pekan vaimo, 6 lasta.
8.    Pekka Airaksinen (Petter), 1724 – 48, pso. Inka Karttunen Punnonmäeltä, ei lapsia.
9.    Kaapo Airaksinen (Gabriel), 1726 – 96, talollinen Airakselan Ollintalossa, 1.pso. Marja Hyvärinen (Maria Hyfveritär), s. 1741, 2.pso. Marja Karttunen, yhteensä 12 lasta.
10.    Iivari Airaksinen (Ivar), 1728 – 28.

***

1700-luvulle tultaessa oli Airakselassa maata 8 321 ha. Määrä oli kuitenkin suurempi kuin manttaalivero edellytti, joten kruunu peruutti siitä itselleen Taipaleen ja Sahalan osuudet, 3 706 ha. Jäljelle jääneestä maasta muodostettiin 3 tilaa: Ristontalo 1 179, Ollintalo 1 667 sekä Yrjöntalo eli Airaksela 1 778 ha.
Kaapo Airaksinen, 1726 – 2.2.1796, oli talonosakkaana Airakselan no. 2:ssa, Ollintalossa, yhdessä vanhemman veljensä Ollin kanssa. Heidän aikana erosi Karttula (1769) Kuopion vanhasta suurpitäjästä omaksi kappeliseurakunnaksi. Karttulan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1766, jonka jälkeen Airakselan kylän asukkaat pääsivät matkaamaan pyhäisin ja juhlapäivinä Karttulan kirkolle, eikä enää Kuopionniemelle, kuten monen aikaisemman sukupolven aikana.
Kaapon vaimo oli Marja Hyvärinen, s. 1741, Leppävirran Sydänmaalta. He avioituivat 18.5. 1760. Marian vanhemmat olivat vaimonsa taloon kotivävyksi asettunut Kaapo Hyvärinen (Gabriel Hyfwärin), s. joko 1713 tai 1718 sekä Riitta Lappalainen   (Britha). Riitan vanhemmat olivat Kasperi Lappalainen (Casper), s. 1690, sekä Stiina? Koljonen.
Jotakin näyttää tapahtuneen (kulkutauti?) vuonna 1786, koska 3 nuorinta tytärtä kuolivat silloin. Kaapon ja Marjan lapsia olivat:

1.    Olli Airaksinen (Olof), 1761 – 91, talollinen Airaksela 5, pso. talollisen tytär Stiina Airaksinen (Christina Airaxitar), 2 lasta.
2.    Jaakko Airaksinen (Jakob), 1763 – 1835, tilanosakas Airaksela 2, pso. talollisen tytär Anna Antikainen (Andikain) Kuopion pitäjän Ritoniemestä.
3.    Elina Airaksinen (Helena), 1765 – 1809, pso. talollinen Olli Antikainen (Andikain) Kuopion pitäjän Ritoniemi 1, 8 lasta.
4.    Iivari Airaksinen (Ivar), 1766 – 1819, torppari Airaksela 2 Kumpulan torppa, pso. Kerttu Partanen (Gertrud Pardain), 6 lasta.
5.    Regina Airaksinen, 1768 – 1837, pso. torppari Hannu Antikainen (Andikain), 8 lasta.
6.    Pirkko Airaksinen (Brigitta, Brita), 1771 – 1825, 1.pso. Pekka Kluostarinen Hatsalasta, 2.pso. Matti Airaksinen, torppari Airaksela 3 Laukanpäässä, 7 lasta.
7.    Marja Airaksinen (Maria), 1773 – 1835, pso. talollinen Mikko Sormunen Suonenjoen Piennänmäen Jauhomäki 3:ssa, 9 lasta.
8.    Pekka Airaksinen (Petter), 1776 – 1856, renki ja torppari Airaksela 2:ssa, pso. Marja Hiltunen (Hilduin), 5 lasta.
9.    Anna Reetta Airaksinen (Anna Margaretha), 1778 -86.
10.    Katri Airaksinen (Catharina), 1781 – 86.
11.    Stiina Airaksinen (Christina), 1785 – 86.


jatkuu.....

Nenosia

Nenonen kuuluu niihin nimiin, jotka sanotaan syntyneen ruumillisen ominaisuuden perusteella (muita tämän tyypin nimiä ovat esim. Partanen, Sormunen, Mahanen ja Niskanen); kyseessä saattoi alunperin olla pilkka- tai lisänimi, joka aikojen saatossa vakiintui sukunimeksi. Karjalainen nimi Nenonen esiintyy jo Suur-Jääsken kihlakunnan ensimmäisissä maakirjoissa 1541 ja Ruokolahden - Parikkalan - Puumalan alueella asui Nenosia 1550-luvun lopulla.

Nykyisen Suonenjoen Kutumäen kylään ilmeistyi 1600-luvun alkupuolella Puumalasta lähteneitä Nenosia ja saman vuosisadan puolivälin tienoilla nimi kirjataan nyk. Suonenjoen Mustolanmäen seudulla. Kutumäellä 1651 syntynyt Pekka Nenonen ja Mustolanmäellä 1669 syntynyt Matti Nenonen muodostavat nykyään omat sukuhaaransa, mutta Kutumäen ja Mustolanmäen väki lienevät alunperin olleet sukua toisilleen. Kummankin sukuhaaran jälkeläisiä on runsaasti nyky-aikaan saakka. Savon henkikirjat 1694 tuntevat vain muutaman Nenosen, kaikki Pieksämäen (nykyinen Suonenjoki kuului silloin Pieksämäkeen) ja Kuopion pitäjissä.

Karttulan kirkonkirjoissa esiintyy vuodesta 1813 renki Risto Nenonen (Christer Nenonen), s. 1789. Hän ei ollut Karttulassa syntynyt, eikä Karttulassa ole tallessa sen ajan sisäänmuuttokirjoja, joten Riston juuret jäävät epävarmoiksi. Koska Nenosia asui vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Suonenjoella, ja hänen tuleva anoppinsakin suku oli sieltä (anoppi Susanna Koivistoinen oli muuttanut Karttulaan 1785 ja eli siellä vuoteen 1833), voitaneen olettaa Ristonkin tulleen Suonenjoelta. Risto oli rippikirjojen mukaan ensin renkinä 1813 (ja 1814?) Karttulan Viitataipaleen Huttulassa, 1819 Karttulan kylä no. 6:ssa ja 1820 Soinlahden no. 1 Pursialassa. 17.6.1820 avioitui Risto Pursialan lesken kanssa ja Ristosta tuli (väliaikaiseksi, kunnes ensimmäisen isännän lapset tulivat täysi-ikäisiksi) isäntä. Leski, Anna Karhunen (Karhuin), synt. 17.10.1789, oli talollisen tytär Kuivaniemeltä. Hän oli ollut naimisissa Pursialan talon isännän Simo (Simon) Pursiaisen kanssa ja heillä oli kolme vuosina 1815-18 syntyneitä lapsia.

Pursialassa asui myös eräs Bengt, Pentti Nenonen, s. 1787, mahdollisesti Riston sukulainen. Tämä Pentti oli avioitunut 1814 Pursialan talon tyttären Riitta Marjan (Brita Maria), s. 1797, kanssa. Riitta Marjan isä, Pursialan isäntä, oli sitten mennyt uuteen avioon Anna Karhusen kanssa, joka nyt itse siis oli mennyt uuteen avioon Risto Nenosen kanssa.
Riston ja Annan liitosta syntyivät:

1.    Anna Liisa Nenonen (Anna Lisa), s. 15.3.1821, avioitui torpparin pojan, leskimies Pekka Salomon Kumpulaisen (Petter Salomon) kanssa.
2.    Juhani (Johan) Nenonen, 15.5.1823 -
3.    Susanna Albertina Nenonen, 8.11.1824 -
4.    Loviisa (Lovisa) Nenonen, 2.5.1827 -
5.    Vilhelmiina (Vilhelmina) Nenonen, 5.6.1829 -
6.    Marja (Maria) Nenonen, 30.3.1832 - .

Kiitos RR!