Nenonen kuuluu niihin nimiin, jotka sanotaan syntyneen ruumillisen ominaisuuden perusteella (muita tämän tyypin nimiä ovat esim. Partanen, Sormunen, Mahanen ja Niskanen); kyseessä saattoi alunperin olla pilkka- tai lisänimi, joka aikojen saatossa vakiintui sukunimeksi. Karjalainen nimi Nenonen esiintyy jo Suur-Jääsken kihlakunnan ensimmäisissä maakirjoissa 1541 ja Ruokolahden - Parikkalan - Puumalan alueella asui Nenosia 1550-luvun lopulla.
Nykyisen Suonenjoen Kutumäen kylään ilmeistyi 1600-luvun alkupuolella Puumalasta lähteneitä Nenosia ja saman vuosisadan puolivälin tienoilla nimi kirjataan nyk. Suonenjoen Mustolanmäen seudulla. Kutumäellä 1651 syntynyt Pekka Nenonen ja Mustolanmäellä 1669 syntynyt Matti Nenonen muodostavat nykyään omat sukuhaaransa, mutta Kutumäen ja Mustolanmäen väki lienevät alunperin olleet sukua toisilleen. Kummankin sukuhaaran jälkeläisiä on runsaasti nyky-aikaan saakka. Savon henkikirjat 1694 tuntevat vain muutaman Nenosen, kaikki Pieksämäen (nykyinen Suonenjoki kuului silloin Pieksämäkeen) ja Kuopion pitäjissä.
Karttulan kirkonkirjoissa esiintyy vuodesta 1813 renki Risto Nenonen (Christer Nenonen), s. 1789. Hän ei ollut Karttulassa syntynyt, eikä Karttulassa ole tallessa sen ajan sisäänmuuttokirjoja, joten Riston juuret jäävät epävarmoiksi. Koska Nenosia asui vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Suonenjoella, ja hänen tuleva anoppinsakin suku oli sieltä (anoppi Susanna Koivistoinen oli muuttanut Karttulaan 1785 ja eli siellä vuoteen 1833), voitaneen olettaa Ristonkin tulleen Suonenjoelta. Risto oli rippikirjojen mukaan ensin renkinä 1813 (ja 1814?) Karttulan Viitataipaleen Huttulassa, 1819 Karttulan kylä no. 6:ssa ja 1820 Soinlahden no. 1 Pursialassa. 17.6.1820 avioitui Risto Pursialan lesken kanssa ja Ristosta tuli (väliaikaiseksi, kunnes ensimmäisen isännän lapset tulivat täysi-ikäisiksi) isäntä. Leski, Anna Karhunen (Karhuin), synt. 17.10.1789, oli talollisen tytär Kuivaniemeltä. Hän oli ollut naimisissa Pursialan talon isännän Simo (Simon) Pursiaisen kanssa ja heillä oli kolme vuosina 1815-18 syntyneitä lapsia.
Pursialassa asui myös eräs Bengt, Pentti Nenonen, s. 1787, mahdollisesti Riston sukulainen. Tämä Pentti oli avioitunut 1814 Pursialan talon tyttären Riitta Marjan (Brita Maria), s. 1797, kanssa. Riitta Marjan isä, Pursialan isäntä, oli sitten mennyt uuteen avioon Anna Karhusen kanssa, joka nyt itse siis oli mennyt uuteen avioon Risto Nenosen kanssa.
Riston ja Annan liitosta syntyivät:
1. Anna Liisa Nenonen (Anna Lisa), s. 15.3.1821, avioitui torpparin pojan, leskimies Pekka Salomon Kumpulaisen (Petter Salomon) kanssa.
2. Juhani (Johan) Nenonen, 15.5.1823 -
3. Susanna Albertina Nenonen, 8.11.1824 -
4. Loviisa (Lovisa) Nenonen, 2.5.1827 -
5. Vilhelmiina (Vilhelmina) Nenonen, 5.6.1829 -
6. Marja (Maria) Nenonen, 30.3.1832 - .
Kiitos RR!
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Henry von Northeim – keskiajan vaikutusvaltainen saksilainen ruhtinas Henry von Northeim (s. noin 1060) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimm...
-
Vanhoista käräjäkirjoista voi joskus löytää jopa sukupuita! Yksi näistä tapauksista on Viitasaarella noin vuonna 1827 kuolleen pitäjänsuuta...
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti