Amerikan sisällissodassa 1860-luvulla taisteli muutamia kymmeniä suomalaisiakin sotureita. Heistä merkittävimpiin lukeutui Otto Maunu Geers, jonka sanotaan syntyneen Euran pitäjässä. HisKin perusteella ei vuosien 1822-1850 välillä syntynyt yhtään sopivaa lasta ao. seurakunnassa. Ainoa lähitienoilta löytyvä Otto Maunu tai Otto Magnus on Eurajoen Kaukomäellä vuonna 1837 syntynyt seppä Otto Reinhold Pihlmanin poika, jonka äiti oli Helena Jakobsdotter.
Euran pitäjässä vilahtaa muutamia Giers -nimisiä henkilöitä, mutta käytettävissä olevien lähteiden perusteella ei tämän sotasankarin syntyperä varmuudella selviä. Syntymävuosi muuten perustuu itselläni Yhdysvaltain väestönlaskentakaavakkaisessa 1880-luvulla esitettyihin tietoihin, jonka mukaan Otto M. Geers oli syntynyt vuonna 1837 Venäjällä. Tämä tietysti saattoi tarkoittaa myös Suomea.
Amerikkaan, tarkemmin Bostonin kaupunkiin Otto Maunu lähti merimiehenä vuoden 1860 tienoilla. Seuraavana vuonna hän sisällissodan juuri alkaessa hän liittyi Yhdysvaltain laivastoon ja palveli siinä peräti 21 vuoden ajan yhtä mittaisesti. Sodan aikana hän joutui useita kertoja koviin taisteluihin ja dramaattisiin tapahtumiin.
New Orleansin käydyssä taistelussa hänen laivansa ammuttiin upoksiin. Suuri osa miehistöä menehtyi hukkumalla, mutta Otto Maunu oli hypännyt Mississippi-jokeen juuri silloin, kun Etelävaltion tykki oli ampunut lippumaston alas. Hän kietoi pudonneen lipun itsensä ympärille ja uimalla pelasti sekä oman henkensä että maansa lipun. Tätä häntä sitten säilytti elämän loppuun saakka kallisarvoisena aarteena. Otto Maunu Geers haavoittui kaksi kertaa. Jälkimmäisessä tapauksessa luoti lävisti hänen jalkasta.
Hän erosi laivastosta ja sotapalveluksesta vuoden 1880 tienoilla. Edellisenä vuonna hän oli vienyt vihille Christopher ja Esther Whitmanin tyttären, Lydia Austinin. Vihkiminen oli tapahtunut Massachusettsin Middlesexissä helmikuun 27. päivä. Otto Maunu osti maatilan Maynardista perheelleen, joka tosin jäi lapsettomaksi.
Sodanaikaisista ansioistaan Otto Maunu Geers palkittiin useilla kunniamerkeillä sekä hallituksen myöntämällä tavallista suuremmalla eläkkeellä. Suomenkielen ja esivanhempiensa tavat hän unohti vähitellen, koska koko lähipiiri oli amerikkalainen vaimoa myöten. Amerikansuomalainen historioitsija Salomon Ilmonen kertoo kirjassaan "Amerikan Suomalaisten Historiaa" sotasankarimme "ryhdin, vartalon ja kasvojen piirteiden" pysyneen loppuun saakka suomalaisina. Otto Maunu Geers kuoli Stow Villagen maatilallaan vuonna 1916.
Euran pitäjässä vilahtaa muutamia Giers -nimisiä henkilöitä, mutta käytettävissä olevien lähteiden perusteella ei tämän sotasankarin syntyperä varmuudella selviä. Syntymävuosi muuten perustuu itselläni Yhdysvaltain väestönlaskentakaavakkaisessa 1880-luvulla esitettyihin tietoihin, jonka mukaan Otto M. Geers oli syntynyt vuonna 1837 Venäjällä. Tämä tietysti saattoi tarkoittaa myös Suomea.
Amerikkaan, tarkemmin Bostonin kaupunkiin Otto Maunu lähti merimiehenä vuoden 1860 tienoilla. Seuraavana vuonna hän sisällissodan juuri alkaessa hän liittyi Yhdysvaltain laivastoon ja palveli siinä peräti 21 vuoden ajan yhtä mittaisesti. Sodan aikana hän joutui useita kertoja koviin taisteluihin ja dramaattisiin tapahtumiin.
New Orleansin käydyssä taistelussa hänen laivansa ammuttiin upoksiin. Suuri osa miehistöä menehtyi hukkumalla, mutta Otto Maunu oli hypännyt Mississippi-jokeen juuri silloin, kun Etelävaltion tykki oli ampunut lippumaston alas. Hän kietoi pudonneen lipun itsensä ympärille ja uimalla pelasti sekä oman henkensä että maansa lipun. Tätä häntä sitten säilytti elämän loppuun saakka kallisarvoisena aarteena. Otto Maunu Geers haavoittui kaksi kertaa. Jälkimmäisessä tapauksessa luoti lävisti hänen jalkasta.
Hän erosi laivastosta ja sotapalveluksesta vuoden 1880 tienoilla. Edellisenä vuonna hän oli vienyt vihille Christopher ja Esther Whitmanin tyttären, Lydia Austinin. Vihkiminen oli tapahtunut Massachusettsin Middlesexissä helmikuun 27. päivä. Otto Maunu osti maatilan Maynardista perheelleen, joka tosin jäi lapsettomaksi.
Sodanaikaisista ansioistaan Otto Maunu Geers palkittiin useilla kunniamerkeillä sekä hallituksen myöntämällä tavallista suuremmalla eläkkeellä. Suomenkielen ja esivanhempiensa tavat hän unohti vähitellen, koska koko lähipiiri oli amerikkalainen vaimoa myöten. Amerikansuomalainen historioitsija Salomon Ilmonen kertoo kirjassaan "Amerikan Suomalaisten Historiaa" sotasankarimme "ryhdin, vartalon ja kasvojen piirteiden" pysyneen loppuun saakka suomalaisina. Otto Maunu Geers kuoli Stow Villagen maatilallaan vuonna 1916.