Suomen sodassa 1808-1809 taisteli venäläisten puolella kenraali Jakov Petrovitš Kulnev (ven. Яков Петрович Кульнев, 6. elokuuta 1763 – 1. elokuuta 1812). Aikalaiset sanoivat hänen olleen ritarillisen ja urhoollisen miehen. Niinpä ei ollut ihme, että Runeberg käytti kenraalia yhtenä Vänrikki Stoolin tarinoiden sankareista.Kenraali Kulnev menehtyi heinäkuun 18. päivänä 1812 tykkituleen Kljastitsyn taistelussa ranskalaisia vastaan.
Lähes 90 vuotta myöhemmin Suomessa muisteltiin tätä silloista vihollismaan edustajaa seuraavasti;
Asikkalan Urajärven Jussilan talossa eli vielä vuonna 1900 vanhus, iältään päälle yhdeksänkymmenen. Hän ei itsekään enää tiennyt tarkkaa ikäänsä, mutta kirkonkirjojen mukaan hän oli todella hieman yli 90 -vuotias.
Vanhus oli ikää kysyttäessä kertonut seuraavan pienen tarinan;
"Silloin, kun oli vuoden 1808-09 sota, on äitini kertonut, minä olin vielä kehtolapsi. Eräänä kauniina kesäpäivänä marssivat venäläiset Vierumäen ohitse ja tupaamme oli tullut sotamiehiä. Näiden mukana oli ollut komea, partasuinen, sotaherran asuun puette kenraali. Hän, nähdessään lapsen kehdossa, oli ottanut minut syliinsä, hypitellyt jonkun aikaa ja lopuksi suudellut tätä pikku olentoa. Sitten oli kenraali nauraen ja hymyillen laskenut minut takaisin kehtooni. Äitini oli seurannut tätä kaikkea kauhulla."
