Paavo ja Hilma

Suomen maatilat I osa , 1931

Vuodesta 1907 lähtien Pusulan Hattulan Passiarin talon isännäksi tulleen Paavo Juvankosken esipolvia voidaan seurata samassa paikassa vähintään 1600-luvulle saakka. Varhaisin tiedossani oleva suora isänpuoleinen esivanhempi oli noin vuonna 1611 syntynyt Mårten l. Martti. Hän kuoli hyvin iäkkäänä 1698 ja tästä lähtien poika seurasi isäänsä Passiarin l. Passarin isäntänä.



Suomen maatilat I osa kertoo;

Kun isäntä (Paavo Juvakoski) 1930 kuoli, siirtyi tila perikunnalle. Pinta-ala 181,55 ha; siitä puutarhaa 0,5, peltoa 49, viljeltyä laidunta 6 ja metsämaata 126,05 ha. Pellot vaihtelevia savi- ja hiekkaperäisiä multamaita. Niistä salaojitettu 16 ha. Rakennukset sijoitettu viljelysten keskustaan. Uusmaalaista talonpoikaistyyliä oleva päärakennus on 40 v. vanha. Sen ohella on toinen asuinrakennus, alitupa, jonka ikä on ainakin 100 v. Ajanmukaisessa navetassa ja tallissa on automaattinen juottolaitos. Vapaa viljelys. Pellosta oli 1929 kesantoa 3 ha, vehnää kasvamassa 1,2, ruista 3,2, kauraa 14, ohraa 1,5, perunaa 1, pellavaa 0,1, rehujuurikasveja 1,8, heinää 21,2 ja muussa käytössä oli 2 ha.

Kotieläimet: hevosia 7, lehmiä 22, sikoja 6, lampaita 6 ja kanoja 300. Hevoskanta polveutuu »Ampiaisesta». Kotona kasvatettu kantakirjaori »Menonmahti» myytiin Lohjan oriyhdistykselle 25 000 markasta. Tammoista on kantakirjassa nykyjään 5. Karja on LSK-rotuista tarkastuskarjaa. Kaikkien lehmien keskituotanto oli 1927 3136 kg maitoa ja 118,4 kg rasvaa. Säännöllisesti lypsäneiden vastaavat luvut olivat 3 316 ja 124,0. Paras yksilö antoi 4 206 kg maitoa ja 175,3 kg rasvaa. Siat ovat SY-, lampaat kainuulais ja kanat leghornrotua. Maataloudesta kertyvien rahatulojen päälähteenä on maito, jonka ostajana on Pohjois-Pusulan osuusmeijeri. Muista myytävistä tuotteista mainitaan vilja, liha, munat, rehut ja puutarhantuotteet. Niiden menekkipaikkana on Helsinki ja lähin ympäristö. Tilan havuvaltaisesta metsästä myydään hoitosuunnitelmaa seuraten kaikenlaisia puita. Sähkövalo ja -voima Pusulan Sähkö Oy:ltä. Maatalouden ja karjanhoidon harjoittelutila sekä maatalous-hallituksen kirjanpitotila. — Paavo Juvankoski oli mukana monissa maanviljelijöiden yhteisissä yrityksissä, hän oli pitkät ajat kuntakokouksen esimiehenä, kunnanvaltuuston jäsenenä ja monissa luottamustoimissa. Julkiseksi tunnustukseksi toiminnastaan hän sai toista sataa palkintoa maatalouden eri aloilta sekä kolme palkintoa metsätaloudesta. Passarista kehittyi hänen johdollaan Pusulan parhaiten hoidettuja maatiloja.

Kuvassa Paavo ja hänen vaimonsa Hilma, os. Keskitalo.

Passiarin Linden

Pusulan Hattulan kylän Passiarin talon omistus pysyi vuosisatojan saman suvun jälkeläisillä, tosin välillä tila periytyi vävylle. 1830-luvulla isännäksi tuli Vihdin Niemenkylästä rusthollarin poika Adolf Fredrik Linden. Passiarin edellisellä isännällä, Gabriel Hildenillä ei ollut täysi-ikäiseksi eläneitä poikia.
Hänen kuoltua suhteellisen nuorella iällä meni leski Maria Danbom uusiin naimisiin, mutta tästäkään aviosta eivät pojat ehtineet miehen ikään.

Niin Adolf Fredrik Linden vei vihille Gabriel ja Marian toiseksi vanhimman tyttären, Marian. Vuosien 1833 ja 1852 välisenä aikana Adolf ja Maria saivat kymmenen lasta, joista tosin ainakin kuusi kuoli hyvin pienenä. Yhden tyttären, Klara Sofian myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa, mutta yhdellä pojalla ja kahdella tyttärellä oli omaa perhettä. Oheisesta kuolinilmoituksesta päätellen Klara tosin oli elossa vielä vuonna 1880 isänsä kuollessa. Lisäksi ilmoituksesta voidaan päätellä hänen olleen naimisissa, koska kaipaamaan jääneiden joukossa on yksi poika, kolme tytärtä ja kolme vävyä.

Pusulan haudattujen luettelon mukaan Adolf Fredrik kuoli keuhkokuumeeseen, joka oli tuohon aikaan käytännössä aina tappava tauti.

Suomen Maatilat I -kirjassa on kuva Passiarista 1930-luvulta. Kuvassa taustalla häämöttää Adolf Fredrikin rakennuttama Alitupa, noin satavuotias pihapiirin toinen asuinrakennus. Varsinainen päärakennus tehtiin poika Kaarle Fredrik Juvankosken isännöidessä Passiaria. Hänen poikansa Paavo Juvankoski oli 1900-luvun alkupuolella Pusulan kunnan tärkeimpiä miehiä ja Passiarin erinomaisesti hoidettu maatila sai yli sata erilaista palkintoa maatalouden eri osa-alueilta sekä lisäksi kolme metsätalouspalkintoa.