Tästä suhteesta syntyi kahdeksan vuoden välein kaksi aviotonta poikaa; Erik ja Johan.
Erik tie vei avioliiton kautta kotivävyksi Viialan yksinäistaloon ja sieltä edelleen Mäkkylän rusthollin isännäksi. Erik ehti olla peräti neljä kertaa aviossa. Ensimmäinen puoliso oli Viialan tytär Eva Sofia. Evan kuoltua Erik nai sukuperältään tuntemattomaksi jääneen Anna Greta Michelsdotterin. Anna Greta kuoli noin 1828. Kolmannen puolisonsa Erik löysi Nummen Oittilan kylän Råbergin l. Ronin rusthollista. Liitto Marian kanssa jäi lapsettomaksi ja vaimo kuoli keuhkotautiin vuonna 1833.
Neljäs puoliso oli syntynyt Kiskossa, Orijärven kaivoksen tienoilla. Margareta Örmarkin isä oli työskennellyt tyttärensä syntymän aikaan kaivoksen nahkurina. Sieltä perhe muutti viimeistään 1820-luvulla Pyhäjärvellä Ul, jossa Emanuel Örmarkista tuli Kärkölän kylän Kovelon talon isäntä.
Johan Usenius ehti olla "vain" kolmesti aviossa. Samalla hän isännöi Uusikylän rusthollia isänsä jalan jäljissä.
Ensimmäinen vaimo löytyi Vihdin Langilan kylän Ylöstalosta - Ulrika Remander ja Johan vihittiin Vihdissä 1810. Kolmisen vuotta myöhemmin liitto päättyi surullisella tavalla Ulrikan kuoltua lapsivuoteeseen tytär Anna Hedvigin syntyessä.
Toinen vaimo oli Vihdin Oravalan kylästä tullut Maja Stina Kareen, jonka esivanhemmat ovat monin sitein yhteydessä muihin tutkimiini sukuihin. Mukana ovat mm. Kiskon von Lundit, Lohjan Rautellit ja Karjalohjan Immolan sekä edelleen Tallaan rusthollarit.
Maja Stina kuoli joulukuussa 1824 ja seuraavan vuoden heinäkuussa Johan vihittiin Eva Johansdotterin kanssa. Eva oli Maja Stinan tavoin kotoisin Vihdistä, Pakaselan kylän Pellan talosta.
Johan Useniuksella oli kolmen vaimonsa kanssa yhteensä 11 lasta, joista ainakin viisi oli tahollaan naimisissa.
Ajassa taaksepäin mentäessä on selvinnyt, että Johan Johansson oli Mäkkylän edellisen isännän poika ja hänen vaimonsa Beata siis Karisjärven Heikkalasta. Beata isä oli Jacob Nilsson ja äiti Lisa Simonsdotter Sammatin Niemenkylästä.
Pusula Usenius Karisjärvi
