analytics

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sarin. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sarin. Näytä kaikki tekstit

Tuhlaavainen ja juoppo rusthollari


Mikko Adolf Mikonpoika syntyi Kosken Tl Tuimalan kylän Isotalossa syksyllä 1835. Tosin hänen kasteensa on merkitty myös vuoden 1837 kastettujen joukkoon eri päivämäärällä. Rippikirjoissa syntymäaikana on kuitenkin aina 20.9.1835. Hänen isänpuoleinen sukunsa oli asunut Isotalossa aina vuodesta 1736 lähtien. Tuolloin Mikon isoisän isoisä Adam Sarin oli nainut kartanonvuokraaja ja rusthollari Olof Warellin tyttären, Christinan.


Reilun sadan vuoden kuluessa Isotaloa oli lohkottu useampaan osaan. Mikon isä Mikko Heikinpoika kuoli vuonna 1845 ja parisen vuotta myöhemmin leski Maria Yli-Mattila meni naimisiin itseään peräti 25 vuotta nuoremman loimaalaisnuorukaisen, Samuel Samuelinpojan kanssa. Uusi isäpuoli oli lapsiaan hädin tuskin kymmentä vuotta vanhempi.

Samuelin hoidettua taloa parhaansa mukaa sai Mikko Adolf aikuiseksi tultuaan haltuunsa isänperintönä 1/3 alkuperäisestä "Storgårdista" vuonna 1859. Uuden isännän erikoislaatuinen persoona sai aikaiseksi monta lehtijuttuakin. Hänen tappelunsa ja viinaksien käyttönsä aiheuttivat pahennusta ja mm. 1860 Mikko joutui käräjille.

Tällä kertaa Mikkoa ei päästettykään vähällä, vaan hänet asetettiin holhouksen alaiseksi "tuhlaavaisuuden ja alkoholinkäytön" takia. Sanomia Turusta -lehti kirjasi tapahtuneen tylysti muotoon "toisen holhottavaksi .... juoppo ja tuhlaawa rusthollari Mikko Aatolf Mikonpoika Isotalo Kosken kappelista Marttilan pitäjää".

Holhoojiksi määrättiin Mikon appi, Matti Kujala sekä Mikon eno, Juho Yli-Mattila. Holhousta kesti aina vuoteen 1868. Tuimalan Isotalon kolmanneksesta Mikko joutui luopumaan jo edellisenä vuonna. Hän myi sen tuolloin pakon edessä mylläri Henrik Laustenille marraskuun ensimmäisenä päivänä tehdyllä sopimuksella. Päivää aiemmin oli Mikon sukulaisten hallussa ollut alkuperäisen Isotalon toinen kolmannes myyty samoin pakkohuutokaupalla herastuomari Israel Hembergille.

Herra Hemberg oli ilmeisen innokas ja taitava huutokaupankävijä. Hän nimittäin osti vuosisadan lopulla myös Liedon Vanhalinnan perintötilan pakkohuutokaupassa. Hänen tyttärensä Amanda ja tämän puoliso Gabriel Löyhä ottivat sukunimekseen tuon perinteikkään maatilan nimen. Heidän pojanpoikansa Mauno Wanhalinna lopulta lahjoitti puolisonsa Esterin kanssa suurimman osan Vanhalinnan tilasta muinaisine linnavuorineen Turun yliopistolle.

Mikko Adolf otti käyttöön sukunimen Wäkivalta, jonka hän myöhemmin muutti Tammeliniksi. Uuden sukunimen taustalla saattoi olla Mikon isoisän isoisän äiti, Brita Isakintytär. Britan isä Isak Tammelinus oli ollut Tammelan kirkkoherrana vuodesta 1673 lähtien aina kuolemaansa 1693 saakka.

Tuimalan kylässä sijaitsee Kosken Tl nykyinen keskustaajama. Isotalon rakennukset ovat hävinneet ja paikalla on nykyisin pienehkö liikekeskus. Perinteikkäästä ratsutilasta ja sen kolmanneksen tuhlurijuoposta isännästä ovat muistot kadonneet....

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus