Kosken ruukkimiljöötä syyskuussa 2008 |
Koski imi ammattimiehiä ympäri maakuntaa, mutta myös ulkomailta. Heidän sekä suomalaisten työtoveriensa tutkimusta vaikeuttaa hieman se, että ruukkiseurakunnan rippikirjat alkavat vasta 1800-luvun alusta. Ne ovat onneksi erittäin selkeät ja lisäksi historiankirjat alkavat jo 1760-luvulta. Näin tietojen kokoaminen hieman helpottuu.
Eräs ruukkiperhe oli Rajalin-suku, jonka vanhin jäsen näyttäisi olevan 26.3.1737 syntynyt työmies ja tallirenki Erik. Hän oli naimisissa 3.6.1743 syntyneen Maria Andersdotterin kanssa. Kyseiset päivämäärät löytyvät Kosken ruukkiseurakunnan rippikirjoista. Heidät vihittiin 21.10.1770 Tenholassa, sillä Maria oli kotoisin kyseisen pitäjän Vihiniemen yksinäistalosta. Vihiniemessä sijaitsi myös rautakaivos, jota tosin hyödynnettiin suuremmassa mitassa vasta vuodesta 1829 alkaen. Kuvaavaa kuitenkin on, että Marian ja Erikin koko elämää hallitsi niin voimakkaasti tämän raaka-aineen hankinta ja jalostus.
Erikin sukuperä jää epäselväksi. Koska syntymäaika on merkitty päivän tarkkuudella, saattaisi hän olla kotoisin esimerkiksi Tenholasta. Valitettavasti Tenholan kastettujen luettelot vuosilta 1724-1741 ovat kadonneet. Perniöstä ei löydy sopivaa henkilöä eikä sen puoleen Kiskostakaan. Pohjan pitäjän kastettujen luettelot tuhoutuivat Pappilan palaessa 1794, joten sieltäkään suunnalta ei apua tule. Nettituttavani T. Arpalahden antaman tiedon mukaan Erik näkyy jo vuoden 1765 henkikirjassa Koskella, mutta tätä aikaisemmalta ajalta hänestä ei löydy tietoja.
Kosken ruukkimaisemaa syyskuussa 2008 |
Perheen pojista Johan Rajalin työskenteli isänsä tavoin ruukilla. Hänen vaimonsa oli Maria Sachsen/Saxen, jonka sukuperää en ole selvittänyt. Vihkimisen aikaan loppusyksystä 1803 Maria oli piikana Koskella. Pariskunnalla oli lapset Johan, Gustaf, Karl ja Abraham.
Sisko Maria Stinan vei vihille ruukin päivätyöläisenä mainittu Johan Gustaf Höök.
Tähän perheeseen syntyivät lapset Johan Gustaf, Karl Magnus, Alexander ja Karl Magnus. Kuten nimistä voi päätellä, ainakin yksi lapsista kuoli vauvaiässä. Isä Johan Gustafin ammattinimike vaihtelee vuodesta riippuen, mutta leivän perheeseen toi aina ruukkityö.
Toinen sisko, Ulrika, sai aviottoman tyttären 1795, mutta tämä kuoli lapsena. Ulrika itse kuoli ruotuvaivaisena vanhana piikana joulun alla 1841.
Anna Kreetan myöhemmät vaiheet ovat jääneet selvittämättä, mutta neljäs siskoksista, Lovisa, jäi hänkin naimattomaksi koko iäkseen. Hän kuoli vesitautiin toukokuussa 1851. Lovisalla ei ollut lainkaan lapsia.
Velipoika Abraham Rajalin uskaltautui lähtemään hieman kauemmas ja 1800-luvun alussa hänet tapaa tallimestarina Pohjan pitäjän Fiskarsin ruukilla. Vaimokseen hän on löytänyt Johanna Christina Flemmickin, jonka sukunimen löytää myös muodossa Flemming. Tällä nimellä ei ole mitään yhteyttä Fleming -sukuisiin aatelisiin, jotka elivät satoja vuosia aikaisemmin. Abrahamilla ja Johanna Christinalla oli useita lapsia, jotka kaikki syntyivät Fiskarsin aikoina. Viimeistään 1820-luvun alussa Abraham asui pesueineen Koskella, jossa hänestä leivottiin tuota pikaa peräti ruukkivouti. Vouti Rajalin toimi myös kuudennusmiehenä, joten aikalaiset ovat pitäneet häntä taitavana ja täsmällisenä miehenä. Abrahamin ja Johanna Christinan vuonna 1800 syntynyt Johan -poika jatkoi isänsä jalanjäljissä ruukkivoudin vaativassa tehtävässä. Velipoika Anders Gustaf mainitaan taasen kirjanpitäjänä. Heidän pikkuveljensä Gustaf sai tyytyä rengin asemaan, vaikka toki tämänkin työväeston osan panos koko ruukin menestykselle oli tärkeä.
Digiarkiston rippikirjat Kosken ruukin osalta loppuvat vuoteen 1870. Siihen asti kaikki Rajalin -sukuiset tuolla alueella näyttäisivät olevan Erik Rajalinin jälkeläisiä yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Vuonna 1845 syntynyt Johan Fredrik, jonka vanhemmat olivat Johan Fredrik Bäckström ja Eva God, käytti jostain syystä myöhemmällä iällä sukunimeä Rajalin. Vanhempien taustoista ei löydy mitään erityistä syytä tälle nimivalinnalle.