Jatkoa Vihdin Jaakkolaan

Per Jakobinpoika mainittiin Sukselan Jaakkolan isäntänä 1662-1691; hänen (todennäköisesti toisen) puolisonsa nimi oli Margareta Johanintytär. Margareta oli Tuohilammelta ja he avioituivat 7.10. 1689. Margaretan kuolinpäivä oli 22.2.1703 ja hänet mainittiin silloin olleen 56-vuotias. Ilmeisesti nimettömäksi jäävän ensimmäisen vaimonsa kanssa Perillä oli poika Jakob Perinpoika. Jakob Perinpoika oli seuraava Jaakkolan isäntä 1691-1719. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Lisa, jonka kanssa hänellä melko varmasti oli lapset Jakob Jakobinpoika (kastettu 8.6.1689), Elisabet Jakobintytär, synt. 22.8.1691, sekä Brita Jakobintytär, synt. 25.7.1694. Lisa nähtävästi kuoli nuorena, sillä lokakuussa 1699 Jakob avioitui Maria Henrikintyttären kanssa Oravalasta, jonka kanssa Jakobilla oli vielä lapset Sofia, synt. 1701 ja Margeta, synt. 1704.

Perheen vanhin poika Jakob ei lienee elänyt täysi-ikäiseksi asti, koska hänen siskonsa Elisabet Jakobintytär (Lijsa, Lisbetha) nähtävästi peri tilan; hänen puolisonsa Anders Mattsinpoika mainittiin Jaakkolan ratsutilallisena 1719- 41. Vihdin seurakunnan vihittyjen kirjat 1704-1732 ovat hävinneet, joten Andersin kotipaikka ja juuret jäänevät ainiaaksi selvittämättä, mutta Anders lienee syntynyt noin 1683.

Ison vihan miehityksen alkaessa 1713, Ruotsin perääntyvä armeija jätti maan auki venäläisille. Näiden partioita kävivät ensin syyskesän kuluessa Vihdissäkin tunnustelu- ja ryöstöretkillä. Järjestyksessä toinen retkikunta ryösteli koko Enäjärven piirikunnan alueella ja vieläpä Vanhalassa ja Sukselassakin toisen puolen kirkkoa. Näiden viime mainittujen kylien asukkaat, luottaen omien joukkojen puolustuskykyyn, pitivät itseään aivan turvattuina eivätkä olleet omaisuuttaan, etenkään hevosiaan ja karjaansa, pelastaneet. Puolustajien täytyi kuitenkin paeta Somerolle päin ja kaikki jäi vihollisen haltuun. Lokakuusta alkaen vallitsi vieras ja mielivaltainen isännyys seutukunnalla. Ison vihan jälkeen anoi Jaakkolan isäntä 8.10.1722 oikeuden tarkistusta tilastaan, jonka vihollinen oli hävittänyt sitäkin pahemmin, kun se oli maantien varrella. Aikaisemmin toimitetussa tarkastuksessa oli käynyt selville, että rakennukset olivat enimmäkseen kelvottomat, pellot ja niityt vihollisen tallaamat, niin että osa pelloista oli nurmena, aidat poltetut ja ojat täyttyneet. Metsä, sekä tukki-, tuohi- että niinimetsä, oli kokonaan vihollisen maahan hakkaama ja hävittämä; kalavedet sen turmelema. Laidunmaa oli kuiva ja pieni; myllypaikka ilman rakennusta; ei ollut humalistoa. Asia alistettiin maaherran päätettäväksi. Hän myönsi vain neljän vuoden verovapauden oikeuden suositteleman seitsemän vuoden sijasta, koska talossa oli korjattavia rakennuksia ja pellot olivat enimmäkseen viljelyksessä.
Elisabetillä ja Andersillä oli tytär Elisabet Andersintytär, synt. 14.4.1728 - haud. 7.10.1764, joka 8.6.1747 avioitui Pietilän Keskitalon ratsutilallisen Johan Johaninpoika Aquilinuksen kanssa, 1713-1788.

Vihdistä puuttuu kirkonkirjoja 1700-luvun alkupuolelta, mutta Elisabetin lisäksi olivat perheen lapsia ainakin tytär Helena Andersintytär, synt. 1733, poika Jakob Andersinpoika, s. 1716, joka 1745 mainittiin nuoreksi ratsutilalliseksi (pso. Maria Michelintytär, s. 1716) sekä se Helsingin triviaalikoulussa 1734 opiskeleva ”Henricus Andreae Suxenius ex paroecia Wichtis et pago Suxela”, josta tuli tulioppilas Turun katedraalikoulussa 1742 nimellä Henrik Surelius ja vielä myöhemmin Jaakkiman apupappi ja Impilahden vt. kirkkoherra. "Vanha rusthollari" Anders Mattsinpoika kuoli 68 vuoden iässä 5.5.1751.

Vihdin Sukselan kylän Jaakkolasta

Vihdin Sukselan kylässä heti nykyisen kirkonkylän pohjoispuolella oli jo viimeistään 1500-luvulla viisi taloa. Yksi taloista tunnettiin myöhemmin nimellä Sukselan Jaakkola (kirkonkirjoissa 1700-luvulta lähtien esim. Suxela Jacola, Jacoila, Jackåla; nimenantaja lienee ollut jompi kumpi 1600-luvulla taloa isännöinneistä Jakobeista). Tilan oli kihlakunnantuomari Lasse Torsteninpojan 22.12.1590 päivätyn asiakirjan mukaan Sukselan Klemet Erikinpoika myynyt Vihdin kappalaiselle Petrukselle.

Tämä Petrus Johannes oli Vihdin emäseurakunnan ensimmäinen nimeltään tunnettu kappalainen. Myöhemmin, 1600-luvulla, haki turkulainen räätäli Krister Perinpoika, joka oli nainut Klemetin tyttären, turhaan sukulunastusoikeutta mainittuun taloon. Petrus oli vuonna 1593 Vihdin kirkkoherra Sigfridus Petri Oravan kanssa Turussa allekirjoittamassa Upsalan päätöstä. Petruksen puoliso oli nimeltään Elin ja heillä oli ainakin poika Jakob Perinpoika. Petruksen kuoltua piti Sukselan taloa piti leski Elin, kunnes hänen poikansa Jakob otti äidin vielä eläessä 1634 talon haltuunsa. 1650-luvun tienoilla mainittiin Sukselan nimismiestalo, jonka omisti nimismies Jakob Perinpoika.

Voinee jotakin kummastuttaa, että nimismiestalo oli näin ollen ensi kerran siirtynyt rälssimiesten käsistä talonpoikaisiin, eritoten kun ei mitään suurempaa varallisuutta mainittu talo myöskään osoittanut. Syynä siihen lienee kuitenkin ollut, etteivät rälssimiehet sota-aikoina enää voineet tuota virkaa hoitaa ja että Jakobilla oli ehkä siihen edellytyksiä. Jos näin on asianlaita, oli Jakob pappiskodista lähteneenä niitä harvoja talollisia, joilla oli kirjoitus- ja ruotsinkielen taito.

Ei siis kumma, että hän oli paikkakunnalla saanut mainitun luottamustoimen, jossa hän oli ainakin vuosina 1636 – 1665. Sukselan kylästä sanottiin 1600-luvun alussa: pellot olivat hyvät, 4 talon kylvö oli 13 tynnyriä; niittyjä oli; kaikkea oli jotenkin hyvin, vaikka valitettiin metsien olevan kaukana, n. 1,5 peninkulman päässä kylästä Siippoossa. Sukselan Jakob Perinpojalla oli 5 härkää. Jakobin vaimon nimi oli Kajsa Karlintytär ja heillä lienee ollut poika Per Jakobinpoika, Jaakkolan seuraava isäntä.

Sukselan kylä 1700-luvulla. Talot sijaitsivat keskellä karttaa, ympyränmuotoisella vaalealla alueella. Kylä rajoittui kaakkoon Kirjavanjokeen, jonka toisella puolella oli Niuhalan kylä, nyk. kirkonkylä. Jokea ylitti silloinkin silta.

jatkuu....