Lyhyt lisäys Udnie -sukuun

Kolme neljä vuotta sitten julkaisin ystäväni RR:n koosteita skottilaisesta Udny of Tillery -suvusta. Tässä hieman jatkoa näille tarinoille;

The Genealogist´in tiedot Udny-suvusta (polvet XXI - XIV) ovat tällaiset  :

XXI.     Patrick Udny.

XX.     Ranald Udny of that Ilk  . Määräsi 11.11.1406 eräitä korkoja käytettäväksi talosaarnaajan palkkaamiseen, jotta tämä pitäisi sielunmessuja kuolleelle isälleen Patrickille.

XIX.     Patrick Udny of that Ilk. Mainittu eräässä rajakatselmuksessa 22.11.1417 Tarwassa Arbroath´in luostarikirkon ja "Lord of Wldny":n välissä.

XVIII.     William Udny of that Ilk. Nimitti 1457 patronaattioikeudellaan (papin nimittämisoikeus virkaan; saattaa viitata siihen, että kirkko oli suvun rakennuttama) kappalaisen Udnyn seurakuntaan. Samana vuonna hän luopui Arbroath´in apotin Malcolmin eduksi vaatimuksistaan riitamaille ja sai tältä 22.11. 1469 vuorostaan maita Tarwasta. William kuoli ennen 1.10.1498, hänen pso. oli  Christina Kintore.

XVII.     William, Lord of Owdeni. Mainitaan viimeksi 1507. Hänen pso. oli Janet Seton. Heillä oli pojat Ranald Udny of that Ilk sekä Richard Udny of Minnas, jonka pojasta Henry Udni of Myness luultavasti lähti se sukuhaara, johon myöhemmin kuului Arthur Udny of Minneis ja Räävelin Robert Udnie.

XVI.     Ranald Udny of that Ilk. Tunnustettiin isänsä perijäksi 8.1.1509. Hän allekirjoitti 8.1.1511 erään asiakirjan nimellä "Ranald Oudne of that Ilk". Ranald avioitui 1510, pso. oli Isabella Pantoun, luultavasti Pitmedden-sukua.

XV.     Andrew Udny of Tillery, pso. Janet Lyell.

XIV.     William Udny of Tillery, nähtävästi sama henkilö, jonka asiakirja vuoden 1634 mainitsee Peter Udnien isäksi. Williamin pso. oli Catharina Neilsonne, Halgrene Reitt and Corsbet Neilsonne-sukua, joka 1634 eli leskenä.

Peter Udnien vaimo oli Anna Johanintytär, rälssimies Johan Jakobinpojan ja Anna Bertilintytär Ruuthin tytär, Viipurin pitäjän Konkkalan talon perijätär. Peterillä ja Annalla oli lapset:

1.    Anna Udnie, s. noin 1633, k. 1704 Mikkelissä, 1. pso. kornetti David Asikainen, 2.pso. luutnantti Gustaf Stubbe.
2.    Kristina Udnie, pso. n. 1658 myöhempi Ulvilan khra Gabriel Gregorii Arctopolitanus.
3.    Sofia Udnie, eli vielä 1683, 1.pso. luutnantti Klas Mattsinpoika Rundh, 2.pso. syksyllä 1678 Raudun arentilainen Åke Olofinpoika.
4.    William Udnie, oli Karjalan rakuunarykmentissä, main. 1659-60.
5.    Peter Udnie, luutnantti, k. 1688, pso. Kristina Wildeman.
6.    Karin Udnie, naimaton, oli k. 1668.
7.    Elisabet Udnie, k. 1694 mennessä, 1.pso. arentilainen Jakob Wallenstendel, 2.pso. 1689 nevanlinnalainen kauppias Cordt Schlüter.
8.    Ulrik Udnie, mainittu 1668-72.
9.    Sara Regina Udnie, eli vielä 1708, 1.pso. rakuunarykmentin kapteeni Jakob Zitting, 2.pso. Jakob Ursinus, Rantasalmen kirkkoherra.

Pohjolan Udnie-suvun nimihaarat kuolivat 1700-luvun alussa.

Udny of Tillery- ja Seton -suvuista lisää

Vaikka en itse kuulu ao. sukuuun enkä ole sitä lainkaan tutkinut, olen saanut eräältä nettituttavaltani oheisia tietoja tästä suurta kiinnostusta herättäneestä aiheesta;

Seton -suvusta

Setonit sanotaan olleen maineikkaimpia Skotlannin vanhoista suvuista ja nillä on näistä myös punaisin veri. Kun muiden sukujen päälinjat olivat talonpoikaista alkuperää, olivat Setonit "Magnae Nobilitatis Domini" ja liittyivät avioliitton kautta neljään kertaan kuninkaallisin sukuihin. Setonit tunnettiin heidän uskollisuudesta Stewart-dynastialle, joiden suojeluksessa he saivat (ja joskus menettivät) arvonimiään ja maaomaisuuttaan.

Suvun kantaisä sanottiin olleen Secker de Seye, Dugdale de Seyn ja Winchesterin jaarlin De Quincyn tyttären poika. Hän oli normannilaista sukujuurta, asettui Skotlantiin kuningas David I aikoihin (1124-1153) ja sai tältä vapauden maihin Itä-Lothianista. Maat tultiin tuntemaan nimellä Seytun, Seyn asutus. Ecker de Seyn pojanpojanpoika Sir Christopher Seyton avioitui Marin jaarlin lesken, kuningas Robert I (Skotlannin kansallissankari Robert the Bruce) siskon Christina Brucen kanssa.

Sir Christopherin sanottiin olleen jättimäisen kokoinen; hänellä oli kahden käden miekka pituudeltaan lähes 1,5-metrinen, jonka nykyään omistaa Georg Seton, Cariston Setonien päämies. Sir Christopher osallistui lankonsa kruunajaisiin 1306. Methvenin taistelussa saman vuoden kesäkuussa kaatui hevonen kuningas Robertin alta, mutta hän sai uuden Christopherilta. Robertin joukot hävisivät taistelun jaarli Pembroken joukkoja vastaan; Christopher pääsi hevosettakin pois taistelutantereelta ja piiloutui Ayrshiren Lochdoonin linnaan. Eräs hänen luottohenkilö, "Juudaksen jälkeläinen nimeltään Macnab", paljasti hänet kuitenkin englantilaisille, jotka veivät hänet Dumfriesiin. Siellä hänet teloitettiin.

Erilaisten Setonien genealogien mukaan laskettu oli William Udnien puoliso Janet siis Robert the Brucen siskon pojantyttärenpojanpojanpojantytär. Kuninkaallisista sukuyhteyksistä kiinnostuneille voi vielä mainita, että tämä myös tarkoittaa, että suomalaisen Udnie-haaran jälkeläisillä on pisara samaa verta kuin esim. Iso-Britannian kuningashuoneen jäsenillä, jotka myöskin johtavat sukujuuriaan Robert I:stä. Koska varsinaista lähdetietoja ei ole olemassa ja muutenkin liikutaan sellaisissa aikakausissa, että asiakirjatieto on hyvin niukkaa, ellei peräti olematonta, kannattaa näihin tietoihin kuitenkin suhtautua lähinnä kuriositeettina, ei faktana.

Peter Udnie

Mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1627 skotlantilaisperäisenä kauppiaana Viipurissa, jossa hänestä tuli porvari 1631 ja raatimies 1632. Peterillä oli talo tai taloja Viipurissa ja hän sai 1634 läänityksenä Inkerin Korboselskin pogostan Penigoran kylän. Neljä vuotta myöhemmin hän sai rälssioikeuden Inkerin Massetinan kartanolle. Samoihin aikoihin 1638 Peteriä kutsutaan eräässä kirjeessä "neuvonantajaksi Viipurissa". Hän oli myös korpraali Inkerin aatelislippukunnassa yleten lopulta ratsumestariksi. Vuonna 1647 hänet kirjattiin Ruotsin ritarihuoneelle nimellä Udnie no. 357 naturalisoituneena ulkomaisena aatelismiehenä.

1600-luvun puolivälissä Ruotsin armeija seikkaili Puolassa. Tuo armeijakunta ja Baltiaan sijoitetut varuskunnat olivat tyhjentäneet itäisen rajamaan puolustajista. Täten Venäjän tsaari sai erinomaisen tilaisuuden hyökkäykseen. Vain 3500 miehen voimin hän lähti Käkisalmen lääniiin ja Inkerinmaalle. Lähinnä taisteluita käytiin linnoitusten ympäristöllä.

Kannaksen Raudussa käytiin vuoden 1656 kesällä ainoa avoimen maaston taistelu. Neljän tunnin hyökkäyksen jälkeen sotaonni kääntyi ruotsalaisten hyväksi ja he lähtivät vetäytyvien venäläisten perään. Muutaman hetken päästä venäläiset pysähtyivät eräälle metsäsaarekkeelle ja nyt ruotsalaisista tulikin saaliita. Yksi taistelun tiimellyksellä kaatuneista oli Peter Udnie. Yhdeksän muuta miestä kaatui ja sillä hinnalla sai ruotsalaisjoukko peräti 250 muskettia ja neljä sotalippua.

Peter Udnie haudattiin lopulta Viipurin kaupungin kustannuksella tuomiokirkon kuoriin. Hänen puolisonsa oli Ruuth -sukuinen Anna Johansdotter, jonka kanssa Peterillä oli yhdeksän lasta. Näistä Kristina oli naimisissa Ulvilan kirkkoherran, Gabriel Arctopolitanuksen kanssa. Tytär Anna oli ensin naimisissa kornetti David Asikaisen kanssa ja tämän kuoltua hän nai luutnantti Gustaf Stubben. Sofia -tyttären vei vihille luutnantti Klas Matsson Rundh. Klasin kuoltua Sofian otti puolisokseen vuokraaja Åke Olofsson Raudusta.

Tytär Elisabet oli myös kahdesti naimisissa. Ensimmäinen puoliso oli vuokraaja Jakob Wallenstendel ja toinen kauppias Cordt Schluter Nevanlinnasta. Tytär Sara Regina jatkoi samalla linjalla; ensimmäinen mies oli kapteeni rakuunarykmentissä, Jakob Zitting ja toinen Rantasalmen kirkkoherra Jakob Ursinus. Perheen pojista Peter Udnie otti vaimokseen Kristina Wildemanin. William Udnie lienee ollut naimaton sisarensa Karinin tavoin.

Udny of Tillery

Skotti Peter Udnie (k. 1656) tuli kantaisäksi suvulle, joka sai paikan Ruotsin ritarihuoneella nimellä Udnie no. 375. Kolmessa ruotsinkielisissä genealogisessa teoksessa (Anrep, Elgenstierna, Ramsay ) esitellään myös Peterin isän nimi.

Sekä Elgenstierna että Ramsay pitivät ratsumestari Peter Udnien isänä rääveliläistä kauppiasta Robert Udnieta. Peterin saman niminen poika nimitti kuitenkin Robertia ruotsinkielisellä sanalla "frände", sukulainen, jota tuohon aikaan ei olisi missään nimessä käytetty isoisästä ja sanoi myös, että hänen vanhempansa (Peter vanh. ja Anna) eivät koskaan käyneet maassa, jossa Robert siihen mennessä oli asunut 10 vuotta. Ramsay vielä sekoitti asiaa tiedollaan, että Robert Udnien perilliset (arvingar) olivat Viipurissa, kun hänen käyttämässään alkulähteessä todellisuudessa lukee "perintösaatava" (arvskap).

Räävelin Robertilla oli näin ollen kuollessaan saatavia Viipurissa, ei perillisiä. Sen lisäksi on olemassa sukuselvityskirje (päivätty Edinburghissa 29.1.1636), jonka mukaan newburghilainen Johan Udnie oli Robert Udnien veli ja lähin perijä; heidän vanhempansa olivat Arthur Udny ja Margareta Pittendreich. Elgenstiernan ja Ramsayn olettamus, että Peter vanh. olisi ollut Räävelin Robertin poika on siis väärä.

Kolmas genealogi, Anrep, esittää sen sijaan ratsumestari Peter Udnien isäksi Tilleryn Wilhelm Udnie. Nimen Anrep oli saanut eräästä Edinburghissa 1634 kirjoitetusta asiapaperista, johon myös perustuu suku Marcks von Wurtenbergin genealogia (näistä tuli Ruotsissa 1720 aatelissuku no. 1726).

Jostain syystä Anrep jätti pois asiakirjassa mainittu Wilhelmin vaimon nimen, leski Catharina Neilsonne, joka eli vielä 1634. Tämän kirjeen originaalin nykyistä paikkaa ei enää tiedetä, joten ei voida varmuudella sulkea pois väärennöksen mahdollisuutta. Toisaalta elossa olevan henkilön valinta äidiksi olisi melkoinen huono valinta, mikäli haluaa tietoisesti väärentää sukupuunsa.

Eräässä skotlantilaisessa sukuselvityksessä (The Genealogist 1877, vol. 11, Udny of that Ilk, s. 4-6) on eräs William Udny of Tillery (silloisen suvun päämiehen serkku), joka voisi olla Anrepin mainitsema Tilleryn Wilhelm Udnie, Peter Udnien isä. Sitä tukee myös se, että tämän Williamin äiti taulukon mukaan oli Lyell-sukua; Peterin taas sanottiin olevan Udnie- ja Bomalodie-Lyel -sukua (Anrep virheellisesti kirjoittanut Lyet).

Ruotsalaisen Udnie no. 375 -suvun käyttämä vaakuna - 3 ranskalaista liljaa ja 2 vinttikoiraa hyppäämässä peuranpäätä kohti - on yksityiskohtia myöten sama kuin skotlantilaisella aatelissuvulla.

Kuvissa vuonna 1647 aateloidun Udnie no. 375 -suvun vaakuna sekä suvun linna Aberdeenin lähellä. Linna on rakennettu 1400-luvulla, mutta paikalla on jo aiemmin saattanut olla jonkinlainen varustus. Vuonna 1634 suku muutti Knockhall Castleen, mutta tuo linna paloi. Udnyn linnaan suku palasi 1700-luvulla ja se on vielä 2000-luvulla suvun jälkeläisten hallussa.


Skotlanti Udnie Udny