Laurens Niklaksenpoika oli asemies. Hän avioitui 10.6.1420 laamanni Klaus Flemingin tyttären Ingeborg Flemingin kanssa antaen tälle huomenlahjaksi Kaarinan Uittamon maatilan. Heillä oli lapset Niklis Laurensinpoika ja Joakim Laurensinpoika, joka mainittiin 1498 entisenä maanomistajana Ruotsin Esbron pitäjän Asbyssa.
Niklis Laurinpoika omisti Lemun Ahtisen. Hän oli mahdollisesti naimisissa Johanna Jönsintyttären kanssa. Johannan isä lienee ollut se Jöns Rengonpoika, joka mainittiin kesäkuussa 1477, jolloin asemiehet Jeppe ja Albrekt Henrikinpoika Görtzhagen hyväksyivät heidän Varissalossa edesmennenneen, rakastetun velipuolensa Jöns Rengonpojan lahjoituksen Turun tuomiokirkolle; Jöns lahjoitti maatilan Raision Metsäkylässä omansa ja vanhempiensa sielujen puolesta.
Jöns lienee ollut poika sille saman nimiselle turkulaiskauppiaalle "Jöns Ringonpoycka":lle, joka 1415 menetti kauppatavaransa Pohjanmaan Oulunsalossa novgorodilaisten karjalaisten hyökkäyksessä. Ilmeisesti samainen Jöns vanhempi vaihtoi itselleen tilan Raision Mälikkälästä 1426. Vanhemman Jönsin veli oli ehkä se Raision seurakunnalle niityn lahjoittanut "Nicolaus Regnunpoyka", joka mainittiin 1419 ja 1421. Jöns Rengonpoika vanhempi oli todennäköisesti sama kuin Halikon Varissalon Jöns Laurensinpoika, joka mainittiin myös myöhemminkin. Varissalon Jöns oli nähtävästi läheisissä suhteissa Turun piispanistuimeen, sillä 1426 hän todisti perniöläisten ja halikkolaisten tilojen lahjoitusta tuomiokirkolle, Vuonna 1429 hän todisti erään lahjoituksen Piikkiössä sekä 1436 hän oli piispan arviomiehenä Halikossa. Mainittakoon vielä, että Varissalo oli piispanistuimelle kuulunut iso maatila.
Niklis Laurinpojan kuoltua avioitui Johanna ahvenanmaalaisen Henrik Nilsinpoika Balkin kanssa. Niklisillä ja Johannalla oli ainakin kaksi lasta. Pojasta Måns Nilsinpoika, joka ei avioitunut, omisti Ahtisen sekä Pirkkalan Haapaniemen, tuli Alisen Satakunnan kihlakunnantuomari 1533 ja myöhemmin vouti Viipurin linnassa. Tytär Elin Nilsintytär eli vielä 1556, hänen pso. oli rälssimies Sigfrid Hansinpoika Vilken.
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ahtis. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ahtis. Näytä kaikki tekstit
Sananen keskiaikaisesta suvusta
Laurens Niklasson oli asemies – tai oikeammin "vaakunamies", sillä ruotsinkielinen käsite "a wapn" tulisi kääntää "vaakunan omistavaksi". Hän avioitui 10.6.1420 laamanni Klaus Flemingin tyttären Ingeborg Flemingin kanssa, antaen tälle huomenlahjaksi Kaarinan Uittamon maatilan. Heillä oli lapset:
1.Niklis Larsson, Lemun Ahtinen, puoliso mahdollisesti Johanna Jönsdotter.
2.Joakim Laurensson, mainitaan 1498 entisenä maanomistajana Ruotsin Esbron pitäjän Asbyssa.
Pojista Niklis Larsson omisti Lemun Ahtisen (Lemo Ahtis). Hän oli mahdollisesti naimisissa Johanna Jönsdotterin, Jöns Rengonpojan tyttären, kanssa.
Jöns Rengonpoika mainittiin kesäkuussa 1477, jolloin asemiehet Jeppe (Jeppe on Jakobin lyhyempi muoto) ja Albrekt Henriksson Görtzhagen hyväksyivät heidän Varissalossa edesmennenneen, rakastetun ("war aelskeligen broder Jönis Renkon-poyca, som i Waritzalo doo") velipuolensa Jöns Rengonpojan lahjoituksen Turun tuomiokirkolle; Jöns lahjoitti maatilan Raision Metsäkylässä "omansa ja vanhempiensa sielujen puolesta" ("for sijn oc sijne foraeldre siaele").
Jöns lienee ollut poika sille saman nimiselle turkulaiskauppiaalle, ("Jöns Ringonpoycka"), joka 1415 menetti kauppatavaransa Pohjanmaan Oulunsalossa novgorodien (karjalaisten) hyökkäyksessä. Ilmeisesti samainen Jöns vanhempi vaihtoi itselleen tilan Raision Mälikkälästä vuonna 1426. Vanhemman Jönsin veli oli ehkä se Raision seurakunnalle niityn lahjoittanut "Nicolaus Regnunpoyka", joka mainittiin vuosina 1419 ja 1421. Jöns Rengonpoika vanhempi oli todennäköisesti sama kuin Halikon Varissalon (Vartsalo) Jöns Laurensson, joka mainittiin myös myöhemminkin. Varissalon Jöns oli nähtävästi läheisissä suhteissa Turun piispanistuimeen, sillä 1426 hän todisti perniöläisten ja halikkolaisten tilojen lahjoitusta tuomiokirkolle, 1429 hän todisti erään lahjoituksen Piikkiössä sekä 1436 hän oli piispan arviomiehenä Halikossa. Mainittakoon vielä, että Varissalo oli piispanistuimelle kuulunut suurtila.
Niklis Larssonin kuoltua avioitui Johanna ahvenanmaalaisen Henrik Nilsson Balkin kanssa. Niklisillä ja Johannalla oli ainakin lapset:
Måns Nilsson, omisti Ahtiksen sekä Pirkkalan Haapaniemen, Alisen Satakunnan kihlakunnantuomari 1533, vouti Viipurin linnassa, naimaton.
Elin Nilsdotter, eli vielä 1556, puoliso rälssimies Sigfrid Hansson Vilken.
Kiitos RR!
Kuvassa Lemun kirkko
1.Niklis Larsson, Lemun Ahtinen, puoliso mahdollisesti Johanna Jönsdotter.
2.Joakim Laurensson, mainitaan 1498 entisenä maanomistajana Ruotsin Esbron pitäjän Asbyssa.
Pojista Niklis Larsson omisti Lemun Ahtisen (Lemo Ahtis). Hän oli mahdollisesti naimisissa Johanna Jönsdotterin, Jöns Rengonpojan tyttären, kanssa.
Jöns Rengonpoika mainittiin kesäkuussa 1477, jolloin asemiehet Jeppe (Jeppe on Jakobin lyhyempi muoto) ja Albrekt Henriksson Görtzhagen hyväksyivät heidän Varissalossa edesmennenneen, rakastetun ("war aelskeligen broder Jönis Renkon-poyca, som i Waritzalo doo") velipuolensa Jöns Rengonpojan lahjoituksen Turun tuomiokirkolle; Jöns lahjoitti maatilan Raision Metsäkylässä "omansa ja vanhempiensa sielujen puolesta" ("for sijn oc sijne foraeldre siaele").
Jöns lienee ollut poika sille saman nimiselle turkulaiskauppiaalle, ("Jöns Ringonpoycka"), joka 1415 menetti kauppatavaransa Pohjanmaan Oulunsalossa novgorodien (karjalaisten) hyökkäyksessä. Ilmeisesti samainen Jöns vanhempi vaihtoi itselleen tilan Raision Mälikkälästä vuonna 1426. Vanhemman Jönsin veli oli ehkä se Raision seurakunnalle niityn lahjoittanut "Nicolaus Regnunpoyka", joka mainittiin vuosina 1419 ja 1421. Jöns Rengonpoika vanhempi oli todennäköisesti sama kuin Halikon Varissalon (Vartsalo) Jöns Laurensson, joka mainittiin myös myöhemminkin. Varissalon Jöns oli nähtävästi läheisissä suhteissa Turun piispanistuimeen, sillä 1426 hän todisti perniöläisten ja halikkolaisten tilojen lahjoitusta tuomiokirkolle, 1429 hän todisti erään lahjoituksen Piikkiössä sekä 1436 hän oli piispan arviomiehenä Halikossa. Mainittakoon vielä, että Varissalo oli piispanistuimelle kuulunut suurtila.
Niklis Larssonin kuoltua avioitui Johanna ahvenanmaalaisen Henrik Nilsson Balkin kanssa. Niklisillä ja Johannalla oli ainakin lapset:
Måns Nilsson, omisti Ahtiksen sekä Pirkkalan Haapaniemen, Alisen Satakunnan kihlakunnantuomari 1533, vouti Viipurin linnassa, naimaton.
Elin Nilsdotter, eli vielä 1556, puoliso rälssimies Sigfrid Hansson Vilken.
Kiitos RR!
Kuvassa Lemun kirkko
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Tässä kuvassa näkyy mies, joka istuu vanhanaikaisella puupenkillä pitäen sylissään nahkaista salkkua. Hänen vakava, mutta keskittynyt ilmeen...
-
Historian kuvakokoelma M. L. Carstensin kokoelma Museovirasto Suomen ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun 200 vuotta sitten, tarkem...