Kuva J Vuorela 2021 |
Isak Elias muutti nuorella iällä Pietarsaareen ja
joulukuussa 1826 hän vei vihille kirjansitoja Lars Christian Wennbergin lesken,
Anna Stina Löfvallin[ii]. Morsian
oli sulhastaan reilusti vanhempi, sillä Anna Stinan syntymävuodeksi on rippikirjassa
merkitty 1787. Hänellä ja Lars Christian Wennbergillä oli ollut yksi poika,
joka oli menehtynyt vauvana. Lars Christian oli kuollut marraskuussa 1825.
Kauaa ei tuoreen pariskunnan onni ehtinyt kestää, sillä noin
kolmen kuukauden päästä vihkijäisistä Anna Stina kuoli kuumeeseen[iii].
Seuraavan vuoden lokakuussa kirjansitoja Muhr vei sitten vihille Anna Sofia
Petterssonin, pietarsaarelaisen laivurin tyttären, joka oli syntynyt 1811.
Hänen kanssaan Isak Elias sai kolme lasta; Sofia Wilhelminan, Katarina Matildan
ja Sven Isakin vuosien 1829-1833 välillä[iv].
Vajaan vuoden kuluttua kuopuksen syntymästä kirjansitoja Muhr menehtyi
halvaukseen ainoastaan. Tuolloin hän oli ainoastaan 28-vuotias[v].
Leskivaimo Anna Sofia löysi uudeksi puolisokseen
kirjansitojamestari Fredrik Alexander Albeckin, jonka kanssa. Hänen kanssaan
Anna sai useita lapsia[vi].
Näin siis samassa taloudessa oli periaatteessa kolme eri kirjansitojaa vajaan
30 vuoden aikajanalla. Mainittakoon, että esimerkiksi 1830-luvun alussa Isak
Elias Muhrilta saattoi ostaa ”Turun Ewangeliumi Seuralta ulosannettja ja
pränttätyjä Kirjoituksia sekä Suomen että Ruottin kielellä”[vii].
Isak Eliaksen lapsista Sven Isak työskenteli aluksi
oluenpanijana, mutta myöhempinä vuosinaan hänkin harjoitti kirjansidonnan jo
melko lailla kadonnutta ammattia. Häntä jäi kuoleman hetkellä syksyllä 1892
suremaan kuusi tytärtä ja kolme poikaa[viii].
Sven Isak oli aikoinaan muuttanut Raumalle, jossa hän myös kuoli.
Rauman Lehti 26.11.1892 sivu 1 |
Merkittävimmän leiman 1800-luvun ja miksei 1900-luvunkin
kulttuurielämään maassamme jätti keskimmäinen kirjansitoja Muhrin ja Anna Sofia
Petterssonin lapsista: Katarina Matilda. Hänet löysi vaimokseen Pedersöressä elokuussa
1825 syntynyt Jakob Andersson, joka myöhemmin käytti sukunimeä Cederberg[xi].
Puolisonsa mukana Katarina Matilda asui elämänsä aikana mm. Lohtajan,
Kauhajoen, Laihian ja Isokyrön pappiloissa tai kappalaisen puustelleissa. Jakob
Cederberg kiersi pappismiehelle tyypilliseen tapaan useita seurakuntia ennen
valintaansa Jurvan kirkkoherraksi 1862 ja edelleen Mustasaaren 1886. Hän oli
pappissäädyn edustajana valtiopäivillä vuonna 1885[xii].
Hänen ja Katarina Matildan poikia olivat mm. kirkkoherra ja lääninrovasti Johan
Antero Cederberg ja Valkealan kappalainen August Evald Cederberg.
Jos Isak Elias Muhrin perheen ympärillä kuoltiin nuorella
iällä, ei tämä kuitenkaan kosken Katarina Matildaa. Hän jätti tämän ajan
lokakuussa 1907, 75 vuoden kunnioitettavassa iässä. Miehensä hän oli menettänyt
jo 1887.
[i] Vaasan
seurakunnan arkisto - Syntyneiden luettelo 1803-1816 (IC:1), jakso 29: 1805 05;
Kansallisarkisto
[ii] Jakobstad
församling - Längder över födda och döpta 1800-1846, jakso 243;
Kansallisarkisto
[iii] Jakobstad
församling - Längder över födda och döpta 1800-1846, jakso 285: 1827;
Kansallisarkisto
[iv] Jakobstad
församling - Kommunionbok 1828-1839, jakso 100, sivu 94; Kansallisarkisto
[v] Jakobstad
församling - Längder över födda och döpta 1800-1846, jakso 294: 1833-1834;
Kansallisarkisto
[vi] Jakobstad
församling - Längder över födda och döpta 1800-1846, jakso 1; Kansallisarkisto
[vii] Turun
Wiikko-Sanomat, 29.05.1830, nro 22, s. 4
[viii] Rauman
Lehti, 26.11.1892, nro 95, s. 2
[ix] Jakobstad
församling - Vigsellängder 1847-1893, jakso 4, sivu 6-7: Wigde 1851, 1852;
Kansallisarkisto
[x] Jakobstad
församling - Längder över döda och begravda 1847-1904, jakso 1, sivu 1-2: År
1847 (jan-dec) - 1848 (jan-juli); Kansallisarkisto
[xi] Pedersöre
församlings arkiv - Längder över födda och döpta 1818-1832, jakso 137: 1825
(aug); Kansallisarkisto
[xii] Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli
1640–1852: Jakob Cederberg. Verkkojulkaisu 2005
<https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=16535>. Luettu
4.8.2021.