Testamentin kanssa käräjillä

Karjalohjan Lönnhammarin kylän Norsin tilalla helmikuun neljäntenä päivänä 1895 talvikäräjille kokoontunut kihlakunnanoikeus joutui ottamaan kantaa mm. entisen kirkonvartijan, Nils Gabriel Heermanin ja hänen toisen vaimonsa Kristina Sofian keskinäiseen testamenttiin. Nils Gabriel oli jäänyt edellisen vuoden marraskuussa leskeksi ja perillisten oikeuksien turvaamiseksi oikeus kävi läpi seuraavan asiakirjan;

Keskinäinen testamentti




Allekirjoittaneet selitämme täten viimeisen tahtomme olevan, että toisen meistä kuoltua on jälkeen jäänyt häiritsemättä oleva pesän omistajana elinaikansa; sittenkuin me molemmat olemme kuolleet, saavat likimäiset sukulaiset molempain puoleltain tasan periä mitä jälellä on; joka tarkan mietinnön jälkeen ja wapatahtoisesti alla mainittujen sitä varten saapuville kutsuttujen vierasten miesten läsnäollessa omakätisellä allekirjoituksellamme vahvistettiin, Karjalohjalla 24.p. Joulukuu 1892.


N. G. Heerman K. S. Heerman



Varsinaisen testamentin olivat vahvistaneet Kalle ja Johanna Wikström puumerkeillään.


Kun testamentti oli luettu, kysyi Nils Gabriel Heerman oikeudelta, mitä hänen oli vaarin otettava saadaksensa nauttia kysymyksessä olevaa testamenttia hyväksensä. Samalla hän ilmoitti, että vaimovainaja ei ollut jättänyt muita perillisiä kuin yhden aikanaan merille lähteneen veljen. Tämän myöhemmistä vaiheista Heermanilla ei ollut tietoa muutoin kuin, että tämä oleskeli ulkomailla.


Talvikäräjät nuiji nopeasti pöytään päätöksen, jonka mukaan Heermanin tuli antaa pikimmiten kopio testamentista vainajan lähimmille perillisille ja lisäksi kuuluttamaan asiasta kolme kertaa Suomen virallisissa lehdissä. Mikäli yhden yön ja yhden vuoden kuluessa kukaan ei tulisi osaansa hakemaan, olisi Nils Gabriel ainoa perijä.


Tämä oli jo toinen kerta parin vuoden sisään, kun kirkkovahti Heerman joutui käymään käräjillä samanlaisessa asiassa. Hänen ensimmäinen vaimonsa Maria Elisabet oli kuollut helmikuussa 1893. Nils Gabrielilla ja Maria Elisabethilla oli ollut täsmälleen samanlainen, keskinäinen testamentti, jota Nils Gabriel sitten valvoi Norsin käräjätuvassa syyskuun viidentenä päivänä 1893.

Sikäli asia erosi myöhemmästä tapauksesta, että Heerman tiesi vaimonsa olleen Rengon pitäjästä, mutta hänen sukulaisistaan ei miehellä ollut mitään tietoa. Nykyaikana tuo tieto on nopeasti kaivettavissa vaikka netin kautta. Maria Elisabeth oli syntynyt Rengon Muurilan Vähä-Mäkilän torpassa maaliskuussa 1821. Hänen vanhempansa olivat torppari Johan Johansson ja Lena Maria Christersdotter, joilla oli kolme muuta lasta; tytär Hedvig ja pojat Erik sekä Gustaf. Näistä viimeksi mainitti kuoli lapsena. Hedvigin tai Erikin vaiheista en ole ottanut selvää. Nils Gabrielilla ja Maria Elisabethilla oli ainakin yksi oma lapsi, vuonna 1854 syntynyt poika Gabriel Konstantin. Hänet mainitaan vanhempiensa luona, Karjalohjan Ilmoniemen Rasvan talossa vielä vuoden 1880 henkikirjassa, mutta luultavasti hän kuoli ennen äitiään.