Lukkarin lapsista

Eräs 1700-luvulla eläneistä esivanhemmistani oli Akaan lukkarina toiminut Heikki Laurinpoika Largreen (1709-1776), joka oli naimisissa Lempäälän Ahtialan kylän Hävältilän talon rusthollarin tyttären, Anna Bromanin kanssa. Heikillä ja Annalla oli ainakin kahdeksan lasta, joista vanhin oli vuonna 1735 syntynyt Karl.

Karl, joka käytti sukunimeä Höglund, kävi Hämeenlinnan triviaalikoulua siirtyen sieltä Turun katedraalikouluun 1754. Viisi vuotta myöhemmin hänestä tuli ylioppilas ja pappisvihkimyksen Karl sai 1773. Samalla hänestä tuli Huittisten kirkkoherran apuolainen ja 1781 kappalainen. Huittisissa hän myös kuoli 1789 jättäen jälkeen leski Maria Elisabet Haberfeltin, jonka isä oli ollut Mouhijärven kappalainen.

Karlia 13 vuotta nuorempi velipoika Johan Höglund kävi hänkin koulua Hämeenlinnassa ja Turussa päästen ylioppilaaksi 1770. Viisi vuotta myöhemmin hänestä tuli pappi ja ensimmäiseksi työpaikaksi ilmaantui Tammelan kappalaisen apulaisena toimiminen. Vuodesta 1793 lähtien hän toimi Pusulan kappalaisena, vaikka varsinaisen viran hän sai vasta 1795. Johan Höglund kuoli Pusulassa 1828.

Edellä esiteltyjen veljesten pikkusisko oli 1750 syntynyt Juliana, jonka nai Huittisten pitäjänapulaisen poika, klarinetinsoittaja Anders Lagerbom. Soittoniekan isä oli myös nimeltään Anders, kun taas äiti Margareta kuului muutamia päiviä sitten esittelemääni Elgfoothien pappissukuun. Tätä kautta klarinetistilla oli yhteyksiä mm. Gummerusten ja Rungiusten pappissukuihin.

Juliana muutti aikanaan Pusulaan, sillä hänen ja Andersin tyttäristä Eva Kaisa ja Justina olivat kulkeutuneet Satakunnasta tähän länsiuusimaalaiseen maalaispitäjään avioliittojensa myötä. Merkillistä kyllä, sekä Juliana että hänen veljensä Johan kuolivat molemmat samana vuonna.

Kovanyrkkinen Gummerus

Henrik Johan Gummerus syntyi Kosken Tl kappeliseurakunnan Tuimalan kylässä toukokuussa 1775. Hänen vanhempansa olivat kappalainen Henrik G. ja vaimonsa Johanna Bäcksteen. Henrikillä oli useita sisaruksia, joista sisko Eva Katarina meni vanhoilla päivillään naimisiin Kosken Tl kappalaisena vuodesta 1808 olleen Joakim Johssonin kanssa.

Gummerus suvun esi-isänä pidetään Loimaan Pihkalan talosta lähtenyttä Josefia, joka oli Orivedellä kappalaisena vuodesta 1618 lähtien. Myöhemmin hänestä tuli pitäjän kirkkoherra. Hän oli naimisissa Skolastika Matintyttären kanssa ja tästä liitosta oli Oriveden seuraava kirkkoherra Henrik Gummerus. Suvussa oli kuuden seuraavan sukupolven aikana vähintään 15 pappisvirkaa hoitanutta jälkeläistä.

Henrik Johan Gummerus pääsi ylioppilaaksi Turussa 1796 ja pian tämän jälkeen hänestä tuli yksi kaupungin puhutuimmista nuorukaisista. Hän nimittäin osallistui voimakkaana miehenä innokkaasti ylioppilaitten ja kisällien välisiin katutappeluihin, vaikka samaan aikaan opiskeli papiksi suvunsa parhaita perinteitä noudattaen. Kolme vuoden päästä hän sai tuon pappisvihkimyksen ja muutti Ahvenmaalle. Suomen sodan aikaan 1808 oli Gummerus Finströmin pitäjässä apupappina.

Kun venäläiset valloittivat Ahvenanmaata, kokosi Gummerus yhdessä nimismies Arenin kanssa talonpoikaisjoukon viholllista vastaan. Toukokuun alkuopuolella 1808 paikalliset asukkaat noin 450 miehen voimin ottivat Kumlingen taistelussa vangiksi eversti Vuijtin johtaman 500 venäläissotilaan joukon. Tästä vimmastuneena antoi venäläisten ylipäällikkö Friedrich Wilhelm von Buxhoevden julkisen kuulutuksen, jossa kapinaan osallistuneita uhkailtiin kostolla.

Loppujen lopuksi saaret joutuivat vastustajien haltuun, mutta ruotsalaiset eivät unohtaneet Gummerusta. Hänet palkittiin urhoollisuudesta kultamitalilla ja kuninkaallisen hovisaarnaajan arvolla. Ennen vuoden loppua hän sai vielä sotarovastin arvon. Niinpä sodan loputtua Gummerus muutti lopullisesti Ruotsiin.

Hänestä tuli Öölannin Högbyn seurakunnan kirkkoherra 1812 ja siellä hän myös kuoli heinäkuussa 1836. Häntä jäi suremaan lapsiensa lisäksi leski Maria Helena Hult, jonka kanssa Henrik oli ollut naimisissa vuodesta 1805 lähtien. Tytär Jeannette Amalia oli naimisissa borgholmilaisen kauppiaan, Theodor Hildebrandin kanssa.

Öölannissa Henrik Johan Gummerusta muistellaan yhä vieläkin suurella lämmöllä. Kanttori Alvhäll sävelsi hänen kunniakseen marssin pari vuotta sitten ja eräs paikallinen konditoria valmisti erityisen Gummerus -leivonnaisen.