Alun perin tämä saaristolaistila kuului Flemingien suvulle, sillä Herman F. oli saanut sen läänityksenä 1569. Kahta vuotta myöhemmin hän hankki sille rälssivapauden "ikuisiksi ajoiksi". Kuningas Kaarle XI:n suuressa reduktionissa tila joutui uudestaan kruunulle vuonna 1685, mutta silloinen omistaja, Elisabet Fleming sai oikeuden hallita tilaa kuolemaansa saakka. Tämä lienee tapahtunut melko pian reduktionin jälkeen, sillä jo 1690 Ruotsalainen oli kruununtilana.
 |
| Ruotsalaisen talon pihapiiriä vuonna 1928 |
Samoihin aikoihin talon lampuodiksi tuli muuan Erkki Klemetinpoika yhdessä vaimonsa Valpurin kanssa. Heidän sukuperästään ei Angervo esitä edes arveluita. Joka tapauksessa heidät tapaa Rymättylästä ensimmäinen kerran 2.5.1678 pidetyssä henkikirjoituksessa. Koska edellisvuoden kirjoissa talon haltijana on joku muu, ovat Erkki ja Valpuri tulleet sinne todennäköisesti marraskuun ensimmäisenä päivänä 1677. Kuten piikojen ja renkien kohdalla, oli loka- ja marraskuun vaihteessa vuosittaisten sopimusten uusimisen vuoro.
Erkki Klemetinpoika piti Ruotsalaisten tilaa lopulta peräti 28 vuoden ajan luovuttaen sen sitten pojalleen Abrahamille marraskuussa 1705. Vanha isäntä kuoli vasta 1724 haudattujen luettelon ilmoituksen mukaan 94 vuoden iässä. Vaimo Valpuri oli kuollut jo 1692 tai 1693. Niinpä Erkki ehti ikämiehenä toisen kerran naimisiin Taivassalon Kurjalasta kotoisin olleen Liisa Heikintyttären kanssa syksyllä 1699. Liisa oli elossa 1712, mutta hän lienee kuollut ennen vuotta 1716. Ainakaan häntä ei mainita 1716 alkavissa Rymättylän haudattujen luetteloissa.
Erkillä ja Valpurilla oli Abrahamin lisäksi viisi muuta lasta;
Valpuri, pso Antti Matinpoika Montolasta
Liisa, pso Jooseppi Matinpoika Ahteentakaa
Mikko
Erkki
Agnes, pso Matti Erkinpoika Metsäpoikossa.
Suvun yhdeksäs isäntäpolvi, joka hallitsi Ruotsalaista vuonna 1928, oli Abrahamin ja tämä vaimon, Riitta Heikintyttären jälkeläisiä.
Suuri Maatilakirja I, vuodelta 1963 kertoo Ruotsalaisen talosta seuraavaa;
tilan omistavat vsta 1948 Oiva Sulho Ferdinand Ruotslahti s. 6. 8. -13, puoliso Toini Tekla o.s. Saarisalo s. 23. 9. -12 ja tytär Liisa Toini Helena -49 sekä puolet tilasta isännän sisar leskirouva Laina Inkeri Vesterholm o.s. Ruotslahti s. 29. 11. -07, lapset Terttu Antonia -35 ja Pekka Antero -45. Tila on vanha suku- ja kantatila, kuulunut omistajien suvulle vsta 1677, aik. isäntiä Iisak Ferdinand Montola 1903—13 ja Iisak Ferdinand Ruotslahti 1913—48. Se sijaitsee 10 km kirkolta Ruotsalaisten saaren itäpäässä 0,3 km meren rannasta, talouskeskus on lahden poukamassa kumpareella eteläpuolellaan puutarha. Kokonaispinta-alasta 239,42 ha on metsää 144,2 ha ja peltoa 16,91 ha, puutarhaa 0,74 ha, luonnonlaidunta 4,81 ha, tonttia 1,32 ha sekä tie- ja joutomaita 71,44 ha. Hirsinen päärakennus on vlta 1904, 5 huonetta, toinen hirsi- ja lautarakenteinen asuinrakennus on vlta 1950, 5 huonetta. Tiilinen karjarakennus 1926 sis. navetan, sikalan, tallin sekä työ-, kalusto- ja rehutilat. Hirsinen talousrakennus vlta 1831 sis. 2 luhtia, aitan, työtiloja, traktoritallin sekä saunan. Edelleen on tiilinen vilja-aitta 1910, ent. riihi puimalana sekä hirsinen kalusto- ja puusuoja. Leikkuupuimurin lisäksi on traktori, viljankuivuri, kotitarvemylly ja hevonen. Pellot ovat hiekkasavi- ja hiekkamultamaita, viljeltiin 1962 vehnää 3 ha, sokerijuurikasta 0,5 ha, ruista 0,4 ha ja avomaan kurkkua 0,5 ha sekä kauraa 3 ha, heinää 7,5 ha, ohraa 0,5 ha sekä hernettä ja perunaa 1 ha, kesantona oli 1,5 ha:n ala. Mäntyvaltainen havumetsä on hoidettu, kylvetty mäntyä 1 ha 1962 ja leimaukset suoritettu metsänhoidollisesti. Ay-karja, 8 lypsävää ja 9 nuorta. Lihotussikoja on 2 ja lampaita 14. — Isäntä kuuluu säästöpankin isännistöön. Emäntä Toini Ruotslahti on käynyt kansanopiston. — Tilan rakennukset ovat palaneet 1894. — Tilalla on kalavesiosuus 900 ha.
