Amnell -sukuisia Pusulassa ja Nummella

Joskus 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa sekä Nummen Järvenpään kylän Hurun talossa että Pusulan Anttilassa otetaan käyttöön sukunimi Amnell. On hieman vaikeaa sanoa, kummassa tämä tapahtui ensin.

Pusulan rippikirjoihin nimi Amnell ilmestyy vasta vuosien 1838-1844 niteeseen. Tuolloin entiselle kuudennusmiehelle, Anttilan isäntä Henrik Matssonille, on ikään kuin jälkikäteen merkitty tämä sukunimi. Haudattujen luettelossa nimi mainitaan jo maaliskuussa 1835 Henrikin ja hänen vaimonsa Eva Sofian lapsen, Karl Fredrikin kuoltua. Näin ollen voisi olettaa Amnellin tulleen käyttöön 1830-luvulla tältä osin - kts. myös alempaa.

Nummen Järvenpään Hurulla, jonka toisintonimi on ollut Ryöppy ja myöhemmin 1800-luvulla Koivu, Amnell esiintyy ensimmäinen kerran vuonna 1828. Tuolloin vihittiin torpparin poika Johan Amnell ja Leppäkorven Linnun rusthollin rengin tytär Eeva Lemberg. He asuvat Mäkilän torpassa Hurun mailla, mutta rippikirjaniteestä 1822-1829 sukunimeä ei löydy. Vasta vuosina 1844-1850 pidettyyn niteeseen on isäntä Johan Eliasson varustettu Amnell-nimellä. Samalle sivulle on merkitty myös Johanin velipoika Evert, joka sitten käyttääkin äitinsä sukunimeä Heerman.

Koska sukunimikäytäntö vakiintui vasta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, saattoivat henkilöt ennen vanhaan käyttää elämänsä aikana useita eri nimiä. Tässäkin tapauksessa käy niin, että Evertin siirtyessä Järvenpään kylä Yli-Perttulin talon isännäksi, tulee hänestä Amnell. Jotta asiat eivät olisi liian helppoja, on em. Evertin ja Johanin isä Elias käyttänyt sukunimeä Landen mennessään naimisiin Karjalohjan Mustlahdelta kotoisin olleen Helena Heermanin kanssa. Luultavasti tässä tapauksessa on kyse papin tekemästä erehdyksestä tai muusta vastaavasta. Landen -suku nimittäin asui Nummen Järvenpään kylän Uotilan rusthollissa. Sukututkijan onkin syytä olla erittäin tarkkana, varsinkin jos tekee selvityksiä pelkän HisKin avustuksella. Edellä mainittuja Heerman/Amnell/Landen -kuvioita pystyy tutkimaan kunnollisesti vain rippikirjojen avulla.


Oliko sitten Pusulan Anttilan ja Järvenpään Hurun eli Ryöpyn välillä joku yhteys, joka aiheutti Amnell-nimen käytön niissä molemmissa? Vastaus tähän kysymykseen on hyvin yksinkertainen, sillä Hurun isäntänä 1800-luvun alussa olleen Elias Johanssonin vaimo Brita Henriksdotter oli kotoisin Anttilasta.


Mistä sitten keksittiin nimi Amnell? Tässä tapauksessa alkuperä on jäljitettävissä omien päätelmieni mukaan vuonna 1761 Pusulan Anttilassa syntyneeseen Jakob Jakobssoniin, joka tuli ylioppilaaksi Turussa kesäkuussa 1786 nimellä Jacobus Amnell (Nylandus). Myöhemmin Jakob Amnell toimi pappisviroissa mm. Loimaalla ja sen kappeliseurakunnissa. Oltuaan hetken Loimaan vt. kirkkoherrana sai hän nimityksen Laitilan kirkkoherraksi vuonna 1816. Rovastin arvo Jakobille myönnettiin 1835 ja lopulta hän ehti olla pari vuotta vakituisena lääninrovastina ennen kuolemaansa tammikuussa 1843. Hänen jälkeläisiään olivat mm. Tottijärven kappalainen Berndt Amnell, Haminan kadettikoulun pastori Jakob Johan Amnell ja apulaispappi Frans Amnell. Viimeksi mainittu toimi mm. oman isänsä apulaisena, mutta joutui eroamaan virasta "kivulloisuuden" takia.