Joskus asioita vain on tarkasteltava vinksahtaneesta näkökulmasta, jotta niihin saisi jotain tolkkua ja jotta niitä kykenisi tarkastelemaan oikeassa perspektiivissään.
Joten, tänään sitten päätin olla ihan yhtä hölmö tappaus kuin lentävä lehmä. Ei tässä kumminkaan ole enää mitään hävittävää, joten lentelen siis tänään utareet keikkuen yläilmoissa ja totuttelen lehmän osaani.
Elämää on helpompi elää, kun on vähän hölmö, sen sijaan että olisi liian vakava ja jalat syvällä maakuopassa.
Tuli muuten mieleen, kun taas konttasin turvallani animaatioiden äärettömässä cyber-avaruudessa, että yleensä niitä väsäävät miespuoliset yökukkujat ja eniten niitä taas käyttävät naispuoliset kotisivujen, blogien tms. pitäjät.
Animaatioiden perusteella voisin vain todeta, että miehissä taitaa olla enemmän naista kuin he suin surminkaan uskaltavat myöntää. On meinaan sellaista kimalletta, hempeyttä ja vaaleanpunaisen käyttöä, että oksat pois.
Tarttuipa animaatiomaailmasta mukaan alla olevien karvakasojen kuvia. Totta kai ne pysäyttivät, sillä itselläni tallustelee kaksi samanlaista kehruukonetta ja jalkojen lämmittäjää.
Oranssin heppuni tassut ovat kuin lumikengät/tennismailat, kumpikin kuvaa erinomaisesti karvaisten kätösten hulvatonta suhteettomuutta. Vielä puuttuisi, että karvakasaltani löytyisi varavarpaita karvojen alta. Enkä ihmettelisi, vaikka näin olisi asiat, täytyypä tehdä kunnon inventaario...
Huushollin toinen karvakasa muistuttaa melko elävästi alla olevaa kimaltelevaa möhkälettä. Mustalla hepullani ei tosin ole otsalamppua vakiovarusteena, sen paremmin kuin mitään lovemetal-häkkyrääkään rinnuksia koristamassa. Ilme ja olemus sen sijaan menevät ihan nappiin.
Hohhoijaa, että nuo pahuksen glitterit hämäävät ja tökkivät välillä tosi pahasti. Vähempikin kimaltelu riittäisi...
Taidanpa hilppasta ulos, ihmettelemään yhä vetisemmäksi muuttunutta ympäristöä. Samalla kun itse hiippailen pöpelikössä tekemässä havaintojani, saa kyttääjä-fanklubini edustajakin sisältöä elämäänsä ja uusia merkintöjä muistivihkoonsa. Voi hyvä tavaton sentään, tai no, antaa sittenkin olla...
Tekstit
