Ilo elää

Olet tervetullut ja kommenttisi myös!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuntouttava. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuntouttava. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 16. joulukuuta 2020

Kaikenlaista


 Tuo kuva on vanha meidän keittiöstä, mutta tuli mieleen, kun kahvilassa oli katajan oksia maljakossa muutaman koristeen kanssa, oli niin ihanan kirkkaan vihreitä oksia.

 

Kyllä on saanut nyt taas ravata kaupungissakin. Eilen nimittäin piti käydä allekirjoittamassa kuntouttavan uusi sopimus. Se on tehty toukokuulle asti, mutta kuulemma loppuu automaattisesti kun eläke on myönnetty. 

No, kävimpä sitten pitkästä aikaa kirppiksellä samalla reissulla. Jotenkin ahdistavaa oli kyllä maskin kanssa siellä olla, ehkä siellä oli liian kuuma tai jotain, ja alussa oli silmälasit ihan huurussa... enkä edes löytänyt itselleni mitään. Olisin toivonut löytäväni sellaisen punaisen sähkökynttelikön, jollainen mulla on joskus ollut, mikä on monien ikkunalla. Siellä oli yksi, mutta oli niin kallis. No, ostin sentään isännälle adidaksen lenkkarit, kun kolmella eurolla sain. Ja  sattuivat olemaan ihan sopivat.

Mulla on ollut taas kurkku kipeä, samalla tavalla kuin ennenkin, niin en siitä sen enempää ole huolissani ollut, muuten vaan kurjaa, kun kurkku on niin karhea. Lie taas tullut,jos olen viileässä makuuhuoneessa kuorsannut :( Muuten meillä on kaksi peittoa päällä, niin ei ole kylmä.

Tänään käytiin jakamassa vähän lehtiä (postilaatikkoon), joita oli vielä autoon jäänyt. Samalla käytiin jätepisteellä, kahvilla ja kaupassa. Ulkona tihuutti vettä, ja edelleen on tihkusadetta. Ja niin äärimmäisen harmaata oli kun naapurikylään ajettiin, oikein masentavan synkkää. Mutta kyllä se kuitenkin piristi. Ja lisää piristi, kun tytö(i)ltä oli tullut viesti, että jos kuitenkin tavattais vaikka ulkona lenkin merkeissä, kun ei nyt yhteistä joulua vietetä. Katsomme, jos olemme kunnossa :)

Tällaista tänään.

maanantai 30. marraskuuta 2020

Tuli hieman talvi tunnelmaa

 Eilen oli ensimmäinen adventti. Poltin adventin kunnaksi kynttilää keittiön ikkunalla ja face bookista kuuntelin adventti laulun, Hoosiannan. Tv 7:lta katseltiin adventti Jumalan palvelusta, oli kiva katsoa kun uskova luterilainen pappi saarnasi ja puhui myös omasta uskoon tulostaan. Eli oli vähän erilainen kirkon meno.




Laitoin olkkarin pienempään ikkunaan myös valokranssin, niinkuin on pikkuhuoneen ikkunassakin. Kuten näette on täälläkin satanut pikkuisen lunta.


Tänään sain tietää, että kuntouttava jää tauolle toistaiseksi, koronan takia. Ihan hyvä. Minulle soitettiin srk:sta ja kerrottiin, sieltä oli soitettu virkailijalle ja hänen pitäisi vielä soittaa minulle. Eli samalla tavalla kuin aikaisemmankin kiihtymisvaiheen aikana viime keväänä.


Meillä on ehkä joku sulake palanut, kun kaksi lamppua lopetti palamisen. Täytyisi käydä eteiskomerossa katsomassa sulakkeet. Tässä koneellakin on niin pimeää kun pikkuvalo  ei toimi. Mutta nyt ei voi, kun isäntä katsoo jääkiekkoa. Eipä tässä kummempaa, huomena optikolle. Hei vaan!



lauantai 28. marraskuuta 2020

"Minkä kirjoitin, sen kirjoitin"

 


Kyllä huomaan, että tuo korona-tilanne on vaikuttanut minuun, eli jotenkin kaikki tuntuu niin ikävältä. Varmaan olen vähän masentunut, hermot on helposti kireällä eikä meinaa vastoin käymisiä kestää. Päätä särkee usein. Mutta näillähän sitä on mentävä mitä on annettu.

En edelleenkään ole muistanut ostaa niitä ompelukoneen neulojakaan kaupungista, eli ei voi ommellakaan mitään. Lehtiä ollaan jaettu isännän kanssa postilaatikkoihin, huomenna hän menee varmaan kaverin kanssa jakamaan loput. TV7-lehdet on kysymyksessä.



Vivamon joulunäytelmäkin peruuntui, eli sitäkään ei ole, eikä tietysti miehellä näytelmä-harjoituksiakaan. Mulla on ensiviikolla ainakin silmälääkäri/ optikon tarkastus ja tarkoitus olisi saada uudet lasit. Ystävä on halunnut avustaa mua siinä rahallisesti. <3  "Joululahjaksi". Sydämellinen ystävä. Myös kuntouttavan työtoiminnan jatkosta tehtävä aktivointi suunnitelma on ensi viikolla. Kuntouttavan leipäkirkkokin jäi nyt tauolle, ja vähän jännittää mitä ne mun pään menoksi keksivät. Voi, kun odotan kevättä, että pääsisin eläkkeelle! Kun jaksaisi sinne asti.

 


Tää meni nyt ihan valitukseksi, sorry! Pitäisi kirjoittaa näitä valituksia vaan päiväkirjaan, eikä teille luettavaksi tällaista masentavaa. Mutta : "Minkä kirjoitin, sen kirjoitin".  Pitäisi varmaan lähteä lenkille, että piristyisi, kun ei sadakaan. Hei vaan!

keskiviikko 25. marraskuuta 2020

Kuinka monta laukkua ihminen tarvitsee ?

 Otsikosta jo huomaa , mistä nyt on puhe, vaan ei puute.

Mulla on kaksi laukkua sillä lailla käytössä, että ne ovat vakituisemmat laukut, toinen on vähän pienempi, sen juuri vaihdoin siihen isompaan, kun alkoi tuntua niin ahtaalta. Naisen käsilaukussa kun on yleensä vaikka mitä...





...vesipullo ainakin...


Mutta miksi ulkovaate kaapissani oli tämmöinen määrä muita laukkuja? 

 

 


 

 

No tietysti siksi, että vaihtelu virkistää :) Tosin se ei ole oikeastaan hyvä asia..koska sitten joku tärkeä juttu onkin jossain toisessa laukussa.. Siksipä olen kuitenkin yrittänyt pysytellä jommassa kummassa isommassa laukussani.


Mutta täytyyhän sitä varalaukkuja olla :D Joskus tarvitsee vain jonkun pienen laukun, tai määrätyn laisen. (Suurin osa on kirppikseltä ostettuja, pari taitaa olla saatuja).


Sitten siellä kaapissa on tietysti myös itsetehtyjä farkku- ja muita kangas kasseja ja laukkuja. Joita on joskus tullut esiteltyä, kun on ne tehnyt.


Mutta se siitä, huomenna on kuntouttava työpäivä. Nilkka niksahti taas tänä iltana, kunnon nilkkatuki oli ollut isännällä sählyssä käytössä ja nyt pyykissä, niin löysin kuitenkin toisen "lepsumman", on sekin jo auttanut, niin eiköhän ole aamulla nilkka kunnossa.

torstai 1. lokakuuta 2020

Vähän vaikeita oloja

 Tänään oli kuntouttava työtoiminta, siellä oli vielä suht hyvä olo, onneksi, kun mulla oli siellä puhe vuorokin, mutta kun kotiin tulin alkoi niin vatsassa kiertämään, että tuli vaikea olo... tuli miehellekin tiuskaistua rumasti, kun sattui juuri silloin tulemaan vaatimuksia esittämään, mutta pyysin kyllä myöhemmin anteeksi. 

Minun olisi pitänyt hälle etsiä tietoa netistä, mutta menin yläkertaan kärsimään vatsakivustani. Näköjään oli löytänyt tiedon itsekin netistä. Vaikka vähemmän tietokonetta käyttää. (Kuulemma olikin soittanut tuttavalle, ja saanut tiedon sieltä :)


Myöhemmin kävin vähän metsässä kävelemässä ja lepuuttamassa hermojani. Otin vielä yhden lääkkeen, niin vatsa ehkä alkaa rauhoittua pikku hiljaa, elän toivossa.. En edes tiedä mistä se tuli kipeäksi :(




Tämä kuva metsälenkiltä. Vanha silta joen yli. Ihanan rauhoittava näkymä. Tänään on laskujen maksu päivä, kun on tullut rahaa. Jospa paneutuisi siihen. Toivottavasti tuo vatsa rauhoittuu.





perjantai 18. syyskuuta 2020

Perjantaita ja aurinkoa

 "Myrskyn jälkeen on poutasää", niinkuin Kari Tapio lauloi.Täällä ei mitenkään hirveä myrsky ollut, tuuli vain puhalsi vähän kovemmin. Eilen oli kuntouttava työpäivä,onneksi vatsa oli paremmassa kunnossa. 

Pari yövierastakin on ollut lähiaikana, toinen oli asunnoton mies, ja toinen isännän kaveri,joka kysyi yösijaa,kun oli jatkamassa matkaa seuraavana päivänä, ja oli edellisenä yönä valvonut, niin ettei halunnut ajaa kotiin ja takaisin väsyneenä.


Harvemmin noita yövieraita on, mutta nyt oli pari lähes peräkkäin. Pikku huoneessa onneksi pystyy yksi henkilö nukkumaan, ja saa olla omassa rauhassaankin. Minä aina jännitän jonkun verran vieraita. Paitsi ihan vanhoja tuttuja ja omia lapsia. Introvertti mikä introvertti.


Kone pesi pyykit ja laitoin ulos kuivumaan.


Äsken katselin jääkaappia sillä silmällä, että mitä laittaisi ruokaa. Löytyihän sieltä makkaraa ja salaatti aineksia, pakasteesta piti sulattaa perunamuussia kuumenemaan ja makkaraa paistoin sen kanssa. Salaattiin laitoin kaikkea mahdollista, mitä löytyi: kurkkua, paprikaa eri väreissä, tomaattia, vesimeloonia ja salaattikastiketta. Salaatin lehtiä ei ollut, mutta ei se haitannut.




Hyvää oli, ja jälkkäriksi muutama vesimeloonin kappale.


Mulla oli eilen vähän korva ja kurkku kipeänä, ja menin jo kahdeksan aikaan sänkyyn lukemaan . Yöksi otin särkylääkkeen ja sain oikein hyvin nukuttua. On se parempi nyt, tuntuu vaan niinkuin olisi pala kurkussa...ja limaa paljon. Toivottavasti menee ohi. Ei ehkä arvaa mennä srk:n tänä iltana...

 

Hei taas!