Tänään...

 .... oli pari tapahtumaa. Ensin aamupäivällä käytiin taas vaihteeksi Lahnajärvellä kahvilla. Sen jälkeen käytiin sen rannalla, jossa kuvasin kesän kauneutta.

Käveltiin rannalla ja vähän aikaa istuttiinkin rannalla aurinkovarjon alla.Ketään muuta siellä ei ollutkaan.

Illalla oli sitten toisenlainen meno. Luterilaisen srk:n järjestämä Paimentenkirkko. Se oli ulkona pidettävä hartaus, joka on jokavuotinen "kesäkirkko", meille oli toinen kerta kun siihen osallistuttiin. Se on isolla peruskalliolla...auto piti jättää metsätien varteen ja kävellä loppumatka kallio pintaista polkua, kunnes tultiin paikkaan jossa oli paljon penkkejä ja tämä näkymä...

...puinen harmaa risti ja takana kalliossa oleva luolan suuaukko.

Sää oli aurinkoinen, mutta metsän keskellä ja kallioilla ei ollut ihan valtavan kuuma. Me pääsimme muutenkin istumaan varjoon.

Tilaisuuden jälkeen oli kahvit ja minä kuvasin luolaa lähempää.

Tällaista tänään.

Metsässä

 Täällä on tullut kevät! Lumi on lähes kadonnut.(Tosin kevät on oikullinen aina, ja kyllä sitä vielä voi tulla, melko varmasti jossakin vaiheessa, ainakin vähän).

Tässä kuva olkkarin pienemmästä ikkunasta. Ja tässä toisessa isommasta ikkunasta.

Lumesta ei ole kuin rippeet. Mittari näytti yli kymmenen astetta päivällä.

Olin isännän seurana metsässä, kuvasin samalla komeita kallioita.

Täällä päin on tosi paljon kallioita ja jylhää maastoa. Tykkään kun on vaihtelevaa luontoa.

 

Sain myös aamupäivällä siivottua, vaikka meinasi käydä köpelösti... olin laittanut tyhjän halkolaatikon ulkoportaille ja menin hakemaan mattoa kaiteelta, jotenkin kompastuin siihen halkolaatikon kulmaan ja lensin polvilleni ylärapulle, onneksi refleksit toimi niin että sain otettua toisella kädellä vastaan, etten mennyt alemmas portaisiin, siinä olisi voinut sattua enemmän... nyt selvisin vain lähes säikähdyksellä. Oli varjelus matkassa :)

Tämmöiset kuulumiset tänään.

Jääputousta ja pääsiäistä

Olin elänyt siinä luulossa, ettei meidän lähi kallioilla ole ollut ollenkaan jääputouksia tänä vuonna,kun ei ollut kunnon talveakaan... vaan eilen kun vein miehelle kahvit metsään, ja juotiin ne, niin huomasin kauempana kallion joka kiilteli, niinkuin olisi jäässä. Pitihän sitä mennä katsomaan, ja kyllä kannatti :) Tässä kuvia:

























Toiset kuvat ovat enemmän pääsiäis-aiheisia:










Erilaisia pääsiäismunia on vaan kertynyt mikä mistäkin :) Pari joskus virkkaamaanikin on joukossa. Kanoja riittää myös, aikaisemmin nähtyjen lisäksi nämä vihreät, jotka oikeasti ovat suola ja pippuri sirottimet. Minulla vaan koristeena.








Laipallossakin on keltaista, pääsiäiseen sopien.













Ja kirkkaanpunainen vanha tulilatva kukkii edelleen.

Kevättä kohti :)

Tänään olin kävelemässä metsässä, se on kyllä hyvää liikuntaa kun on ylämäkiä ja alamäkiä, upottavaa sammalta ja jäkäläisiä kallioita...ja mielenrauhaa. Tuntui ihan keväiseltä, aurinkokin pilkahti hetken aikaa :)
























Huomenna onkin taas työpäivä. Ja Kylätalo-iltakin.

Tois puol jokkee

Tänään alkuillasta kiertelin syksyisessä metsässä, polulla ja pikkutiellä. Sieltä kuvattua. Meidän jokemme toiselta puolelta.












Lehtikuusia tuossa metsässä en ole koskaan oikein huomioinutkaan, mutta nyt metsässä oli ollut jonkunlainen harvennushakkuu ja nuo keltaiset lehtikuuset oikein pistivät silmään sieltä koivunrunkojen keskeltä...














Tuolla vesi iloisesti kuohui siltarummun alla.















Ruohoinen, lehtien peittämä pikkutiekin oli mukavan kirjava.













Tuosta olisi päässyt maantielle, mutta minä käännyin takaisin.















Takaisin tullessa kiipesin kaikkien kaadettujen puunrunkojen yli ihmettelemään ylhäällä kalliossa näkyvää aukkoa, jota en tiheämmän metsän aikana ollut huomannut...onko se kenties luola...





















...vähän tuli mieleen, jos siellä on vaikka ilves päivälevolla...







Sadekatoskin oli paikalla.















Takaisin tullessa huomasin, että nyt runkojen takaa näkyi meidän talokin ...sinne siis suunnistetaan, enää ei kuitenkaan pääse suoraan joen yli, niinkuin entisen sillan aikaan,vaan pitää kiertää uuden sillan kautta.












Joen vartta kulkiessani, joku sanoi "moi" juuri kun taiteilin pahimman kapean ja liukkaan paikan yli... kauemman naapurin rouvahan se sieltä tuli koiran kanssa, tiesinkin, että hänkin kulkee näitä samoja polkuja. Yleensä ei kyllä satuta samaan aikaan. Minulla ei ollut Elmoa mukana, koska Elmo oli tehnyt stopin ja kääntynyt alkumatkasta jo takaisin kotipihalle. Koira-kaveri emäntineen tuli kuitenkin meidän tienhaaraan (jossa Elmo istui odottamassa emäntäänsä), että koirat saivat moikata ja leikkiä vähän aikaa.




Semmoinen metsä-seikkailu.

Luonnon keskellä ja toimimaton video :(

Eilen läksin Elmon kanssa tielle, jossa olen viime syksynä ollut viimeksi. Johtuen siitä, että Elmohan ei uskalla "pikatiellä" kulkea ja metsäinen oikotie on ollut lumen alla. Tosin märkää oli nytkin ja mulla rikkinäiset saappaat... Ensiksi sillan yli joen toiselle puolelle ja sieltä kapeaa ja paikoin huonokulkuista polkua ikivanhan Helsinki-Turku maantien pohjalle, joka vielä näkyy... tässä näin. Sen saman joka aikoinaan kauan, kauan sitten on kulkenut meidän pihan läpi ja siis jatkuu metsän puolella.













Me läksimme siis ikäänkuin Helsinkiin päin, ensin entistä tienpohjaa ja sitten oikeaa pikku tietä. Koko lenkillä emme nähneet ainuttakaan ihmistä, vain lintuja ja yhden oravan. Tuolla tien varressa on vähän asutusta, enimmäkseen kesämökkejä, jotka olivat tyhjiä.







Tuolla lammen lähellä kuulimme kurkien huutavan, mutta emme nähneet niitä.























Siellä oli myös jylhiä kallioita.






















Parissa kalliossa oli iso kolo, ihan kuin luolan suuaukko...pitäisiköhän käydä joskus tutkimassa tarkemmin... en nyt viitsinyt kiivetä ylemmäksi. Takaisin päin tullessa poikkesimme katsomaan tätä ihanaa pikku koskea :)
Ensimmäinen ottamani video kännykällä :) Ihanaa veden ääntä, Elmo hassu oli puuhun kiinnitettynä sen aikaa ja haukkui...











Näytin Elmolle itselleen tämän videon tänään, ei se hassu tunnistanut omaa ääntään, vaan luuli, että ulkona haukkuu koira ja halusi ulos :D



Lisätty! Ps. Ei näköjään täällä toiminut tuo video, vaikka Fasessa toimi :(

Korpien kuisketta

Tänään läksin koirulin kanssa taas kävelylle. Käveltiin ihan pikkutietä pitkin, mutta päätin sitten mennä metsän läpi takaisin. Metsäkone oli sielläkin möyrinyt niin, että loppujen lopuksi "eksyimme" oikealta pikkupolulta. (Onneksi tuo metsä ei ole niin iso , että sinne varsinaisesti eksyisi.) Harppoa sai yli risukoiden ja myöhemmin kalliolle kaatuneiden vanhojen kuivuneiden runkojen yli ja välillä taas mennä pusikoiden läpi. Istuinkin hetken yhden kaatuneen rungon päällä ja nautin rauhasta, Elmo vaan on niin hätäinen menemään eteen päin, ettei siinä kauaa jouda istua.








Ensimmäiset näkemäni sinivuokot tänä keväänä. Leskenlehdet näin jo aiemmin.



































Tämä puu pitää kalliosta kiinni :)
















40 minsaa meni sillä lenkillä, kiva kun taas tulee paremmin käveltyä, kun pakkaset on loppuneet :D








Pääsiäskaktukseni, vai mikä kevätkaktus se on, on alkanut vihdoin kukkia. Kiva juttu :)


























Pitäis varmaan ruveta kukkia lannoittamaan...







Taivas on mennyt pilveen, onneksi sain pyykit ulkona kuivaksi, kolme koneellista olen tainnut jo ulkona kuivattaa talven jälkeen. Leppoisaa sunnuntaita <3

Lukuhimoa

Mies toi aiemmin kotiin kirppiksen tyhjennyksestä kirjasarjaa "Viimeisten päivien vaellus", viisi ensimmäistä osaa. En pitkään aikaan ole lukenut mitään yhtä mukaansa tempaavaa. En ymmärrä, miksi ei ole ennen tullut mieleen lukea niitä, vaikka kirjastossa olen nähnytkin.
Mies oli silloin sitä mieltä, että siitä puuttuu vain yksi kirja. No, tänään ajattelin katsoa netistä (ja varata) kirjastosta sen puuttuvan kirjan, kun kaikki omat viisi kirjaa olen jo lukenut. Ja iloinen yllätys....kirjoja on vaikka kuinka monta lisää...joten himolukeminen jatkuu :) Varasin nyt aluksi kolme seuraavaa kirjaa.






Lukemisen lisäksi olen keitellyt miehelle inkiväärijuomaa,vähän siivonnut ja ulkoillut. Tänään(kin) oli ihanan aurinkoinen sää. Olin taas metsälenkillä. Kun on ollut niin kaunis sää Elmokin on viihtynyt pihalla yksinään ja makaillut pihassa tai rappusilla keväästä nauttien. Se kilpailee mun kanssa oveluudesta ja kun tulen itse ulos, niin se ei anna ottaa itseään kiinni remmiin, jos on valmiiksi ulkona. Se on sen ärsyttävä piirre joka mua ottaa päähän. (Se oli sellainen jo meille tullessaan). Siksipä lähdenkin sen kanssa vain tuohon lähimetsään kävelemään, että se voi olla vapaana.
Metsässä oli jo siellä täällä aika isoja pälvipaikkoja. (Toisin kuin meidän pihassa...)
















Lämmintäkin oli ja istuin hetken aikaa sulan kannon päässä nauttimassa auringosta. Ei tosin liian kauaa, koska eilen istuin siellä pihan lämpimässä nurkkauksessa lenkin jälkeen, niin koko illan kuumotti poskia...







Jääputouksiakin käytiin katsomassa, näyttävät jotenkin valahtaneilta...













Laitoin saunan lämpiämään, ei millään meinannut tuli ruveta palamaan kunnolla...mikä lie ollut... Tosi harvoin on noin vaikeaa saada tulta syttymään. Mies on kohta tulossa kotiin, näytelmä-keikat takana päin. Pojan piti tulla käymään, mutta tuleekin ilmeisesti ensi viikonloppuna.





Hyvää jatkoa pääsiäiseen!

Jääputouksia

Eilen olin Elmon kanssa tuossa lähimetsässä ja kuvasin tämän talven jääputouksia kallioden juurella.


























Siinä kohtaa missä kuvasin oli kallioita kallioden päällä eli aika korkea kohta, kun katsoi ylöspäin. Ylempänä oli vielä pienenpiä jääputouksia, mutta sinne en kiivennyt , vaan olin ihan maan tasalla. Ja sitten loppuikin taas akku kännykästä. Elmo juoksi vähän ylemmäksi, kun oli irti. pelkäsin sen putoavan sieltä, mutta hyvin pääsi takaisin.





Mennessä kuvasin nämä jäniksen jäljet, kun minusta oli hauskaa, että eläimetkin käyttää ihmisten polkuja :)

Ei mitään ...

Tänään olin hammaslääkärissä ja kävellen tullessa kuvasin kallioita.




















Hetken paistoi aurinko äsken ja taivas on sini-valkoinen. Nyt ei kyllä paista, kun taivas on auringon puolelta tullut pilvisemmäksi.
















"Taivas sini-valkoinen" oli muuten jonkun kirjan nimikin...ja oliko siitä tehty myös elokuva...







Ei kerta kaikkiaan ole mitään kirjoittamista, kun kaikki on sitä samaa kuin ennekin...lääkärireissuja, hengellisiä tilaisuuksia, ruuanlaittoa, siivousta..ihan hyvää elämää periaatteessa...vähän vaan tylsää :) Huomenna miehelle tulee saunavieraita savusaunaan. Tikit poistettiin hältä torstaina ja saa nyt luvankin kanssa saunoa. Kerkisi jo ennakkoa ottaa saunomisessa ilman lupaakin ja käydä pitkällä juoksulenkilläkin :) Mitä ei myöskään olisi saanut tehdä, miehet vaan ei ole niin auktoriteetti-uskollisia kuin naiset. No, pääsepä hän parin viikon tauon jälkeen taas pelaamaan sählyäkin.





Taidan lähteä lämmittämään ruokaa ja joku kone (ilmeisesti pyykkikone tällä kertaa)pistää päälle. Heippa!

Kalliolle kukkulalle ja virtaavien vesien äärelle

Tänään oli "kova" lenkki Elmon kanssa. Menimme metsätietä joka oli koko ajan ylämäkeä, meikäläinen "rapakuntoinen" oli ihan hengästynyt kun päästiin piiitkä ylämäki ylös ja jatkettiin metsäpoluksi muuttunutta "tietä" eteenpäin. Polku meni aurinkoisten pikku-kalliotten vierestä, ne näyttivät niin kivoilta, että pitihän sinne poiketa.




























Tuolla ollessamme hukkasin alkuperäisen polun, joka olikin muuttunut jo tosi pieneksi.... mutta kallioilta näkyi meidän lähi taloja, niin suurinpiirtein tiesin missä ollaan. Lähdettiin eteenpäin ja alaspäin, suuntana vanha tienpohja, jota pitkin pääsisi melkein meille.
Mutta välissä olivat ne erittäin jyrkät isot kalliot, josta ei kyllä uskaltanut alas yrittää... Joten piti vähän kiertää... joten kuljettiin kallion päällä ensin...






Sieltä näkyi kauas




















Sitten pääsimme suurimpien kallioiden ohi ja pusikkoista rinnettä alaspäin, tosin koko ajan joutui Elmoa komentamaan: "Älä vedä". kun sillä oli kova touhu ja vauhti päällä, ja itse sai varoa risuja ja kivien koloja laskeutuessaan. Lopulta tulimme alas vanhalle tienpohjalle.
Siellä olisi ollut luonnon oma pehmustettu jakkarakin, missä olisi voinut levähtää :)














Tulimme pihaan, missä Hipsu meitä odottikin. (Se oli alkumatkasta lähtenyt meidän mukaan, mutta jo hyvin pian jäi kodin lähistölle). Elmo oli innoissaan kun näki taas Hipsun (kun ne on niin kavereita) ja unohti, että Hipsu on kissa ja hän koira ja ne molemmat on leikattuja, kun yritti Hipsua nylkyttää, höh! :)







Eiliseltä lenkiltä virtaavia vesiä.



































Nuo jokikuvat on vanhalta uimapaikalta (tuo leveä paikka) joesta, ensimmäisenä kesänä kun täällä asuttiin ja nuorin tyttökin asui vielä kotona, niin kävimme hänen kanssaan joskus tuolla uimassa, pari kertaa. Mutta oli kyllä kylmää vettä. En ole siellä käynyt uimassa sen jälkeen.





Nyt ulkona alkoi satamaan lunta...oikein pyryttää. Näin äkkiä vaihtui sää, kun siellä aurinkoisilla kallioilla olimme noin puolitoista tuntia sitten.