Aloitin taiteilemaan seuraavaa hapsumattoa, vaikka
edellinenkään ei ole ihan valmis. Tämä solmeilu kiehtoo minua nyt valtavasti, sillä ensimmäinen mattoni oli esillä
Lähikäsityömessuilla ja se sai mukavasti ihailua osakseen. Myynnissä ollut verkkopohja innoitti ihmisiä aloittamaan samanlaisen projektiin. Pohjaa on edelleen myynnissä käsityökeskus Alliinassa. Myös mattokanttia.
Tätä toistakaan en piilota välillä kaappiin, vaan annan sen lojua keskeneräisenä pöydällä. Kasa pätkittyjä kuteita on aina valmiina solmeilua varten. Solmu sinne, solmu tänne. Sattumanvaraisuus tuo hitaasti valmistuvalle matolle luonnetta. Saksin nipun trikookudepätkiä. Solmin, pätkin, solmin, pätkin, solmin.
Ensimmäiselle matolle annoin nimeksi
Ilotulitus. Sillä sen värikirjo yksinkertaisesti poksahtelee ja räiskyy.
Tässä matossa erottuvat puolukka, marjapuuro, marjamehu ja... pinkit prinsessakarkit. Hmmm.... minkähän nimen antaisi tälle matolle. Työn nimeäminen on aina hauskaa. Entä jos sinä ehdottaisit jotain?