Kaija Aarikan (s. 1929) värikkäät puukorut ovat kaikille tuttuja,
vähemmän tunnettuja ovat hopeiset designkorut.
Korujen kultakaudella 60-70-luvuilla Aarikkakin valmisti näyttäviä hopeakoruja.
|
kuva: aarikka.com |
Muutamaa kuvan 60-luvun sormusmallia valmistetaan uustuotannossa, niitä voi tilata Aarikan nettikaupasta tai ostaa myymälöistä. Katso mallit
tästä.
Olen itse harkinnut tilausta jo jonkin aikaa...katsotaan...Anemonia tai Elokuinen.
Muoks* Kävin liikkeessä kokeilemassa, kaikkia kokoja löytyi, mutta mikään ei ollut just sopiva omaan sormeen. Koska sormus on raskas, sen pitää olla sormessa todella napakka, ettei pääse pyörimään.
Ajalle tyypillisistä suurista hopeasormuksista Kaija Aarikka kertoi mielipiteensä Uudessa Suomessa v. 1966:
"Sormus on ensisijaisesti koru, siksi ei tarvitse pelätä suuria sormuksia, jotka ei mahdu käsineeseen. Ei niiden tarvitsekaan mahtua, käsilaukku on pieniä tavaroita varten."
Muistanette telkkarista piirtävän satujenkertojan
Kylli-tädin, hänellä oli sormessaan usein suuri hopeasormus. Sormukset olivat Kaija Aarikan suunnittelemia. Oli avattava Satusormus, jonka sisällä sadut asuivat, sekä helisevä sormus, jota heiluttamalla Kylli-täti usein hyvästeli ystävänsä sadun päätteeksi.
Aarikan vanhat hopeakorut ovat suht harvinaisia vapailla markkinoilla, mutta tunnistettavissa, sillä ne ovat onneksi signeerattuja.
|
Aarikan mainoslehtinen v. 1968
|