Omenariisipuuro

Kotia polkiessa tuli mieleeni lapsuuden makumuisto ja syksyyn sopiva välipala.

Omenariisipuuro.

Pihamme marjaomenapuusta poimin omenoita,

Keitin ne,

 soseutin tehosekoittimella

 ja lisäsin puuroriisit.

Kypsään puuroon ripautin suolaa ja sokeria.

Ohje menee kutakuinkin näin:

litra vettä

4-5 omenaa (pieniä meni paljon enemmän)

!,5-2 dl puuroriisiä

ripaus suolaa

0,5-1 dl sokeria

Ihanan pehmeää puuroa.

Haalea puuro ja kylmä maito.

Lapsuuden herkku,

Äidin keittämä. <3

Makumuistoissa

 ja tänään myös makusteltavissa.

Näitä reseptejä pitäisi vaalia.

Ja tämä sopii gluteenittomallekin!

Täältä löytyy muuten kerrallinen puuropostaus

 välipalapuuroideoita .

Taidankin lisätä  välipala -tunnisteen tuonne aihepiireihin. 

Sieltäpähän lapsetkin sitten löytävät nämä meidän perheen tutut jutut ja perinneherkut. <3

~~~~~~~~~~~~~~~~

Tänään alkaa kuntosalilla kuntopiiri.

Tätä olenkin odottanut.

Omenariisipuuro antaa sinne energiaa!

-Kaisu-

Mustikkapiirakka

Sataa ja tuulee.

On juuri hyvä päivä inventoida pakastinta.

Vielä löytyi menneen kesän mustikoita ja  päätin hemmotella perhettäni mustikkapiirakalla.

 Tein sen helpon, nopeasti valmistuvan ja  maistuvaisen ohjeen mukaan.  <3

Mustikkapiirakan ohje:

2 lasia sokeria

4 lasia vehnäjauhoa

2 tl soodaa 

 sekoitetaan keskenään, ja siihen lisätään 

250 g sulatettua margariiniä.

Otetaan lasillinen muruseosta marjojen päälle laitettavaksi.

1 lasi piimää tai jogurttia

1 muna 

 vatkataan ja lisätään pohjataikinaan.

Taikina laitetaan pellille, marjat (mustikat, puolukat, viinimarjat)  ja muruseos päälle.

Paistetaan  225 asteessa 15-18 minuuttia.

Tänään laitoin taikinaan vaniljajogurttia ja minusta se sopii tosi hyvin. 

 

Tämä piirakka maistuu yksistäänkin,

 mutta toki vaniljajäätelö, kerma(rahkaseos) tai pursotettava kerma antaa lisänautintoa. 

Hyvä vierasvara ja välipala.

~~~~~~~~~~~~~~

 

Kohta on mättäät mustikoita sinisenään. 

Ehkäpä silloin tämä resepti on iloksi sinulle.

Tämä vanhan ystäväni Allin minulle kirjoittaman ohje. <3

 Korvissani soi aina mustikkapiirakan kohdalla lausahdus 

"Kylläpä nyt mustikkapiirakka maistuisi!" sanoi Miina Manulle.

Se on paljon luetun Luontoretki -kirjan säe, joka on jäänyt elämään kotiimme! <3

Ihanaa heinäkuun tiistaita Sinullekin!

Kun sataa, malttaa puuhailla täällä sisähommissakin. 

Pieni kahvihetki, hetki itselle,  tekee ihmeesti terää.

Pyykkivuori alenee, 

kodin siisteys vähän kohenee vähitellen...

Ja mustikkasuut ainakin kiittää! <3 

-Kaisu-

 

Melomassa työporukan kanssa

Eilen oli yksi alkukesän kauneimmista päivistä ja se sopi meidän työporukalle oikeinkin hyvin.

Olimme nimittäin varanneet opastetun melontareissun kaupunkimme lähisaareen.

Tämä oli minulle (niin kuin taisi olla meille kaikille) ensimmäinen kerta ja sitä myöten mieleenpainuva elämys ja mukava kokemus. Opas antoi meille pikaohjauksen ja sen jälkeen lähdimme kanavaa pitkin merelle ja saaren laavua kohden. Siellä nautimme retkenjohtajan keittämät nokipannukahvit ja evässämpylä ja makkarakin maistuivat hyvälle siellä luonnon helmassa. 

 Kaikkialla niin paljon kaunista. Saaren nurmi täynnänsä ahomansikan kukkia ja rannoilla terhakat tyrnipuskat odottivat omaa aikaansa puhjeta marjaloistoonsa. Paluumatkalle tyyntyvä veden pinta, lintujen lennot sinistä taivasta vasten, joutsenperhe poikasineen. Kesä ja ihmisten hymyilevät kasvot.

Olen asunut jo kauan täällä, mutta saaristo on jäänyt minulle sisämaan kasvatille aivan tuntemattomaksi näin kesäaikaan. Auringon paisteisessa vesirajassa liukuessa koin valtavaa vapauden tunnetta, mutta toisaalta suurta kunnioitusta veden massaa ja valtaa kohden. Sitä samaa toisaalta kuin talvella jäällä kulkiessa.

Olen aina katsellut melojia rannalta ja ihastellut, sitä kepeää menoa veden pinnalla. Olen mielissäni siitä, että olen nyt kokeillut tätä kesäistä lajia. Että olin uskaltanut lähteä mukavuusalueeltani ja onnistunut ilman kippaamista veteen! ;)

Me kaikki olimme tyytyväisiä tähän työhyvinvointipäivään ja sen antiin. 

Liikuntaa, 

tuttua, turvallista melontaseuraa,

haastetta,

 elämyksiä, 

luonnon rauhaa ja kauneutta.

Mitäpä muuta sitä kolmeen tuntiin mahtuisikaan!

Toki  lisäksi vielä kehollinen tuntemus;

ihana raukeus, 

kun pieni jännitys ja reissun täyttymys sulautuivat yhteen.

Kiitos huikealle oppaalle,

kiitos  huipulle työtiimille.

 

-Kaisu- 

Jk. Se harmittaa, että kännykät jätettiin rannalle.

Olisi saanut ihania kuvia.

Nyt ne ovat muistoina sydämen sopukassa.

Marja- ja hedelmäpuuroja välipalaksi

Jouluherkkujen jälkeen on ihana palata nauttimaan 

arjen ruokalistasta ja kotoisista välipaloista.

Koululaisten mieleen on vanha tuttu 

vaaleanpunainen vispipuuro, 

jonka useimmiten teen puolukasta ja mannaryynistä
ja maustan suolalla, sokerilla ja vaniljasokerilla.

Viimeksi keittämäni ja oikein kuohkeaksi vatkaamani puuro
meni kuin kuumille kiville.
Pienet lapsenlapsetkin tykkäsivät siitä! <3

Monesti sitä kangistuu kaavoihinsa 

ja keittää samalla reseptillä niin kauan, 

että lapset sanovat vispipuuroa tulevan jo korvistakin. :)

Onhan niitä monia muitakin

 marjaisia ja hedelmäisiä puuroja, joita voisi vaihteeksi tehdä.

Olisi mukava,

että  lapset oppisivat syömään erilaisia perinteisiä puuroherkkuja

ja etteivät ne unohtuisi itseltänikään.

Pitääkin jonakin päivänä keittää jotakin seuraavista
ja antaa nuorimmille lapsillekin makuelämyksiä. :)

Yksi variaatio on vispipuuro punaherukoista. 

Äitini vispaa sinne sekaan jäisiä mansikoita ja ne antavat kivan pehmeän maun puurolle.

Puolukoista ja ruisjauhoista tulee tuhti ja aika lailla ruokaisa puuro.

Anoppini keitti mustikkamarjapuuroa mustikoista ja grahamjauhoista.

Joskus päiväkodissa oli luumumannaryynipuuroa, 

mutta se ei saanut sijaa meillä.

Syksyllä on tullut tehtyä oman omenapuun omenista omenariisipuuroa. 

Elikä omenoita keitetään ja ehkä hienonnetaan sauvasekoittimella hienoksi. 

Puuroriisit heitetään sekaan. 

Joskus äiti laittoi rusinoitakin sekaan, mutta minusta se oli liikaa! <3

Siinä monta vaihtoehtoa,

 mutta tänään meidän lapset syövät vaaleanpunaista puuroa
- puolukkaista mannavispipuuroa!

Vanhaa ruokalorua mukaillen:

Äiti puuron keitti,

isä maidon osti,

tulkaapa lapset syömään!