Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogiyhteistyö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogiyhteistyö. Näytä kaikki tekstit

tiistai 26. heinäkuuta 2022

Katetta kasveille

 Yhteistyössä Kekkilä ja Avoimet Puutarhat

Puutarhamme osallistuu taas kerran Avoimet Puutarhat tapahtumaan 7.8.2022. Tapahtuman takia en tee mitään ylimääräistä puutarhassa tai laita kasveja vain tapahtumaa varten. Nyt tuli tilaisuus toimia hieman eri ltavoin kun pääsin Kekkilän kasvimaakatteen ja istutuskatteen esittelijäksi. Olen levittänyt katetta ahkerasti ja tutustunut niiden ominaisuuksiin. Ja eipä ole kuin hyvää sanottavaa.

Kekkilän istutuskate on ihanan muhevaa ja musta väri antaa hyvän loppusilauksen. Tuote tuli tarpeeseen uuden kasvihuoneen vieressä olevalle uudelle alueelle. Kate on valmistettu kevyesti maatuneesta ylijäämäpuusta ja se on sekä lannoitettu että kalkittu. Uusi alue on kasteltava joten kate tuo helpotusta siihenkin, kosteus pysyy paremmin katteen alla, sen olen jo lyhyen käyttökokemuksen perusteella huomannut.
Kate oli helppo levittää, pienten kasvien kanssa levitin käsin mutta isompiin katekohtiin kaadoin suoraan säkistä.
Kate on 45 litran säkissä. Säkki on painava sillä kate on kosteata. Siitä ehkä pieni miinus sillä piti ensin tyhjentää säkki puolilleen ennen kuin pystyin levittämään tuotetta suoraan säkistä. Tai johtui se myös pienistä taimistani. Mutta kaikkiaan hyvä tuote, sellainen jota voisin käyttää puutarhassa muutoinkin.
Toinen kate on kasvimaakate joka on valmistettu puhtaasta hanmpunoljesta. Tuote on mukavaa silppua, sen levittäminen vasta helppoa olikin. Silppua metallikuuppaan ja kasvien juurille.
Tiesin heti, että tätä katetta haluan vanhaan kasvihuoneeseen jossa on maapohja. Tumma pohja kuumenee helposti liikaa auringossa mutta vaalea ei. Tämä kate auttaa siten myös kasvihuoneen lämpötilan hallinnassa.
Kasvimaakate on erittäin riittoisaa, 150 litran paali riittää 15 neliölle. Minun piti oikein miettiä käyttöpaikkoja katteelle sillä niin paljon sitä oli. Kaalit saivat oman kerroksensa ja sen lisäksi myös kesäkurpitsat ja härkäpavut. Jospa etanat eivät tykkäisi tästä hampukatteesta kuten tykkävät olkikatteesta.
Taitaa kasvimaakatteestakin tulla tuote jota käytän mielelläni uudemmankin kerran.


sunnuntai 24. heinäkuuta 2022

Siementaimia ja alelöytöjä

Kun käyttää kompostimultaa, voi tehdä mitä mielenkiintoisempia löytöjä omasta puutarhasta. Tämän kesän pahimmat valloittajat ovat tomaatti ja nukkapähkämö. Jos kaipaat nukkapähkämön taimia niin saa tulla hakemaan, olen ottanut osan talteen. Muutaman tomaatin jätin huvikseni kasvamaan, ei niistä haittaakaan ole.

Nukkapähkämön siementaimia uudella istutusalueella. Kestää kompostin ja ties mitä. Itse kasvi on herkkä häviämään kuten viime talven jäljiltä kävi, mutta siementaimia riittää paikkaamaan aukkokohtia.
Talon kivijalan vierestä kitkin kottikärryllisen sormustinkukan siementamia pois. Sormustinkukka olisi todella kaunis kivijalkaa vasten mutta tuo siihen kosteutta joten ei jatkoon.
Tämä ihana pioniunikko tuli messujen ilmaisen siemenpussin mukana. Laitan siihen langan merkiksi sillä haluan ottaa siemenet talteen.
Onkohan näsiästä helppo saada siementaimia? Ainakin näsiä tekee marjoja, kutakuinkin ensimmäistä kertaa. Vaarallisen värisiä ja pitääkin muistaa varoittaa lapsenlapsia, että näihin ei saa koskea.
Jokainen punaisen jättikarhunputken siementaimi on ilon kiljahduksen asia. Kuvassa niitä on peräti kolme ja kaupan päälle yksi varjoliljan siementaimi. Ja itämiskohta valikoitunut vieläpä niin, ettei taimia tarvitse siirtää pois.
Luulin talven vieneen kaikki salkoruusujen taimet. En ottanut huomioon mahdollisia siementaimia. Tämä on sellainen ja puutarhan ensimmäinen salkoruusun siementaimi. Tiedän myös siitä, etten ole istuttanut näin haaleaa salkoruusua talon viereen. Hyvin sopii harmaamalvikkien joukkoon.
Nämä aprikoosipuut ovat siementaimia mutta eivät minun kasvattamiani. Ostin ne viime vuonna Mustilan taimipäivästä ja talvetin ne vanhan kasvihuoneen mullassa. Ja niin teen myös ensi talvena. Kaikki kolme taimea ovat kasvaneet huimasti kesän aikana. Aluksi pidin niitä kasvihuoneessa, mutta ovat majailleet muutoin tässä kasvihuoneen nurkilla. Aluslautaset otin toistaiseksi pois ettei sadevesi jää seisomaan juurelle.
Sitten niihin alelöytöihin. Tokmannilla oli taimireppanoita myynnissä 0,50 eurolla. Ostin pelastin valkoisen kiiltoleimun (ei tarvinnut jakaa omaa kasvustoa) ja neljä tarhapäivänliljaa, lajikkeena 'Little Gipsy Ruby'. Hienointa oli se, että molempia oli hankintalistalla. Istutin kaikki reppanat kasvihuoneen uusimmalle alueelle. Tosin joudun korjaamaan ihanaa istutuskatetta jonka sain Kekkilältä esiteltäväksi Avoimiin Puutarhoihin. Sitä onneksi riittää ja saan taas yhtenäisen ilmeen.
Päivänliljat ovat nuo maata viistävät heinät etualan esikoiden takana. Esikot ovat siemenkasvatuksia, uskalsin laittaa ne maahan koska aluetta kastellaan jos ei sada. Tänään tosin saatiin peräti 16mm vettä ja se riitti kasteluun. Esikoita on myös päivänliljojen takana. Ne ovat mysteerieskoita eli nimettömiä. Etualan esikot ovat Double Primrose-lajiketta. Paikka voi olla esikoille liian aurinkoinen, mutta seurataan tilannetta ja siirrän ne tarvittaessa muualle.



lauantai 8. elokuuta 2020

Pink Annabelle ja muita puutarhan kasveja

Viime syksynä istutettu pallohortensia 'Pink Annebelle' kukkii komeasti. Pensas on hankittu Puutarha Tahvosilta viime syksyn bloggaajatapaamisessa, taisimme lähes kaikki hankkia oman pinkin pallopensaan.Jostain syystä en saa vaihdettu tekstin väriä takaisin mustaksi, bloggeri muunsi sen itsekseen siniseksi, pahoitteluni. Lisäksi tekstiin tulee alleviivaus enkä saa sitäkään pois. Onpa ärsyttävää. Annabellen kukat ovat hervottoman suuret, Jalo-kissa toimii kokovertailun mittana, se ei ole pieni kissa. Tuossa on kaksi eri hortensiaa, kukkien lukumäärä ei siten ole suuri per kasvi mutta onhan tämä silti hyvä ensimmäisen vuoden kukinnaksi.

Vähän laajempaa kuvaa 'Pink Annabelle' hortensiasta. Tykkään siitä paljonkin tuon keltaisen 'Aurea' happomarjan kanssa. Vasemmalla on valkoista kiiltoleimua ja sen vieressä kirjoukonhattu. 
Teksti mustaa jihuu mutta nyt en saa kuvia keskelle.

Punakärsämö on kukkinut jo jonkin aikaa ja siinä on vielä mukavasti kukkia tulossa nupuista päätellen.
Olen pari päivää tehnyt suurta kitkentää, voikukan pieniä alkuja on liikaa, niistä on hyvä hankkiutua eroon riittävän pieninä.

Lopuksi kuva jättikarhunputkesta joka on pölyttäjien mieleen. Siinä ei ole montaa pörriäistä kerralla mutta kokoa ajan niitä on, tyhjiä hetkiä ei montaa ole. Viime vuoden jättikarhunputkista ei tullut siementaimia, toivottavasti tänä vuonna tulee, olen ehdottomasti tämän kasvin ystävä.

Tähän on pakko lopettaa, en enää kestä tätä tekstin ja kuvien omalaatuista käytöstä.

P.s. osa tekstistä on muuttunut linkeiksi, menevät kuviin kun tekstiä klikkaa. Ja muutakin omituista on, nyt onnistui keskittää kuvat mutta ei tekstiä.

sunnuntai 18. elokuuta 2019

Vierailu Puutarha Tahvosille

Kotipuutarha-lehti järjesti tänä vuonna puutarhabloggareille vierailun Puutarha Tahvosten puutarhalle. Puutarha myy normaalisti vain tukkumyyntiä yritysasiakkaille joten otin innolla kutsun vastaan ja lähdin katsomaan millaiselta isolla taimitarhalla näyttää.
 Kotipuutarha-lehden Maija Stenman kertoi meille ensin mitä kasveja voi ja kannattaa istuttaa syksyllä, samalla saimme nauttia salaattibuffetin antimista. Minulle oli uutta, että havukasveja voi istuttaa vielä myöhäänkin syksyllä, jopa lokakuun puolella. Kekkilän Mari Kaartokallio kertoi oikean mullan valinnasta ja Sanna Tahvonen kertoili taimitarhasta samalla kun nautin palan elämäni parasta porkkanakakkua. Kuvassa näkyvästä Ruduksen uutuuskivestä kuulimme pihalla Iia Suikin kertomana ennen kierrosta taimitarhalla. Riimukivi on erinomainen hulealueille ja sitä voi koristella erilaisilla katteilla, kivillä tai jopa kasveilla.
 Saimme tutustua Tahvosten uutuustaimiin, kuvassa syyshortensia jolla mielettömän suuret kukat. Tämä jää mukavan napakan kokoiseksi verrattuna tavalliseen syyshortensiaan.
 Uutuuskasveissa oli hauska keräpensas jonka kukat ovat pienet pallot, kuin valkoiset ohdakkeen pallukat mutta näissä ei ollut piikeistä tietoakaan.
 Uutuuksiin tutustumisen jälkeen alkoi kierros taimitarhalle. Tämä ihana jonka nimen jo unohdin, tuli vastaan lähes ensimmäisenä. Mikä näky kun taimia oli paljon yhdessä, lehdet ovat kirjavat ja vaaleanpunaiset yhtä aikaa.
 Taimia oli silminkantamattomiin. Saimme myös ostaa taimia mutta ainakin minulla iski runsaudenpula. Mitä näistä nyt valita kun voisin ottaa kaikki. Onneksi päässä oli pieni ostoslista niin en mennyt peruuttamattomasti hämmennyksiin.
 Tahvosten taimet kiinnitti huomiota hyväkuntoisuudellaan, jokainen taimi oli hyvässä kasvussa eikä joukossa ollut epäkurantteja lainkaan. Kuvan komeamaksaruoho 'Carl' oli yksi niitä joita olin etukäteen ajatellut hankkivani. Puutarhassa on aina tilaa uudelle maksaruoholle.
 Siinä ostokseni: 4kpl verhoangervo 'Lumikki', komeamaksaruoho 'Matrona', komeamaksaruoho 'Carl', 2kpl pallohortensia Pink Annabelle, pallohortensia Lime Rickey, vuorikärhö 'Marjorie' (tuskin säilyy talven yli), loistokärhö 'Comtesse de Bouchaud' ja kruunukärhö 'Propertius'
 Pallohortensia Pink Annabelle taitaa olla uusi blogikukka, se sujahti lähes, ellei jokaisen mukana olleen bloggaajan ostoksiin. Ja onhan se upea, itselläkin ollut ostoslistalla jo pitkään.
Kaupan päälle sai laatikollisen Pekka-omenaa. Omenat tulivat tarpeeseen, meillä vain 'Pirja' teki omenaa ja kaikki on jo syöty. Runsaasta sadosta huolimatta en saanut Pirjan omenoista aikaiseksi yhtään hilloa, Pekat siis päätyvät suurin osa hillokattilaan.

Kiitos Kotipuutarha, Tahvoset, Rudus ja Kekkilä mahtavasta päivästä ja tilaisuudesta tavata livenä muita bloggaajia. Eikä ollut ollenkaan huono saada hykerryttävän ihanat kotiintuomiset.

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Puutarhatuliaisia

Puutarhatuliaisia
 Merja Naroma, teksti ja kuvat
Reuna Oy
ISBN 978-952-7221-88-4

Sain kustantamo Reuna Oy:ltä arvostelukappaleen Merja Naroman kirjasta Puutarhatuliaisia, ulkomailta ideoita omaan pihaan.
 Aiheeseen sopien kirjan kansikuva on tehty postikortiksi.
 Kirja on täynnä pieniä ja suurempia ideoita miten toteuttaa ulkomailla nähtyjä ratkaisuja omaan pihaan. Tässäkään ei tarvita kuin penkki ja köynnös. Suomessa tuo voisi olla vaikka perinteinen pihakeinu ja kärhö.
 Tämä kolahti minuun sillä jos toiveeni toteutuu, jatkuu uuden kasvihuoneen seinä tiilimuurina ja siihen tulee eteen säleikköpuu.
 Tykkäsin kirjasta, se antaa oivalluksia mutta ei välttämättä valmiita vastauksia. Mielikuvitus jää osin lukijalle. Hieman olisin kaivannut kohteisiin ja niistä otettuihin kuviin selkeyttä. Kohteisiin siisteyttä, yllä näkyy mitä tarkoitan. Itseäni häiritsee hiekkapolun kasvillisuus ja se vie huomion reunojen kauniilta istutuksilta. Luonnossa tuskin huomaisi mutta kuvassa hiekan vihreys korostuu.
 Samoin jäin miettimään kuinka meidän eri vuodenajoissa toimii laajat hiekka-alueet jotka on tarkoitus olla aina siistejä. Eivät ainakaan ole helppohoitoisia ja sen olisi voinut kirjassa mainita.
 Tämä oli kaunis kuva, kuin puisto mutta täysin toteutettavissa omaan pihaan. Kirjassa oli otettu poimintoja muun muassa englantilaisesta puutarhasta, Italiasta, Afrikasta ja lukemattomista muista kohteista.
Pieneen rinnepuutarhaani on saatu idea Krakovan kasvitieteellisestä puutarhasta. Ei ole tismalleen esikuvansa näköinen mutta kirjankaan mukaan se ei ole tärkeintä. Suomessa pitää valita meidän oloihin sopivat kasvit. Siihen kirja antaa kivoja vinkkejä, kuten puksipuuaidan tilalle koivuangervoa joka kestää leikkaamista erinomaisesti.

Suosittelen lukeman kirjan ja hankkimaan omaankin kirjahyllyyn, juuri sellainen kirja joka on hyvä kaivaa esiin kun tulee hetki jolloin tarvitsee ideoita.


lauantai 26. toukokuuta 2018

Kotipuutarhan bloggaajapäivä

Kotipuutarha-lehti järjesti perinteisen puutarhabloggaajien tapahtuman Marketanpuiston markkinapäivänä. Aamulla oli aikainen lähtö jotta ehdin hakea toisen bloggaajan kyytiin ja ehdimme Lahden Puutarhaseuran järjestämään taimitapahtumaan ennen Marketanpuistoa.
 Lahdesta ostin tämän erikoisen arovuokon. Kerrottua olen kokeillut ja aina epäonnistunut, toivottavasti tämän kanssa on parempi onni. Lisäksi ostin erikoisen valkovuokon ja vuorijumaltenkukan tappotalvena kuolleen tilalle.
 Mutta sitten Marketanpuistoon jossa Kotipuutarhan Maija Stenman kertoi meille pienen pihan uudistamisesta käyttäen havainnoimisessa omaa upeaa pihaansa.
 Välissä syötiin ja herkuteltiin ja kuultiin lisää puutarhaan liittyvistä asioista.
 Mari Kaartokallio Kekkilästä kertoi heidän uutuustuotteistaan kuten kuvan istutuspenkistä ja-hyllyköstä. Rudukselta Jaani Turunen kertoi meille kevään uutuudesta, luotokivestä joka näkyy kuvassa Kekkilän tuotteiden alla. Minua luotokivi kiinnostaa, se olisi oivallinen uuden kasvihuoneen eteen sopien hyvin myös tällaiseen maalaispihaan.
 Sanna Tahvonen esitteli meille Puutarha Tahvosten uutta Proven winners-taimisarjaa. Kotiinviemisiksi saimme jokainen bloggaaja oman taimen kyseisestä sarjasta.
 Taimi on pensasangervo Spiraea x 'Tracy'  Double Play Big Bang. Siinä on hieno kellanvihreä kasvusto joka on uutena oranssinpunainen. Kotona piti heti mallata mihin kohtaa arboretumia tämän istutan. Olisiko verivaahteran vieressä hyvä paikka? Verivaahteran lehtien väri mätsäisi aika kivasti pensasangervon uuden kasvun kanssa.
Vai olisiko koristeomenapuun ja vihreän happomarjan vieressä hyvä paikka? Tässä omenapuun lehdet toistavat pensasangervon uutta kasvustoa ja lehdissä olisi happomarjan kanssa samaa sävyä. Taustalla, pihatien toisella puolella näkyy tummat purppuraheisiangervot ja keltajapaninangervot jotka nekin toistavat pensasangervon värejä. Siinäpä pohtimista kerrakseen kumpi paikka on parempi.

Kiitos Kotipuutarha, Rudus, Kekkilä ja Puutarha Tahvoset. Oli kiva tavata muita puutarhabloggareita ja tutustua ihan uusiinkin. Nyt on intoa ja uusia ideoita jatkaa oman puutarhan kimpussa.

lauantai 19. elokuuta 2017

Perennojen estetiikkaa

Viherympäristöliiton julkaisu nro 60 Tuovi Mutanen: KATSO KUKKAA! Perennojen estetiikka on tuhti tietopaketti perennaistutusten sommittelusta. Olen selaillut teosta, lukenut ja taas selailut ja lukenut. Monta asiaa puutarhasta on avautunut ihan uusin silmin.
 Perennojen estetiikkaa esittelee perennaistutusten suunnittelun, perustamisen ja hoidon menetelmiä perennoiden hyvinvoinnin ja kauneuden tekijöinä. Kirjan takakannen esittelyteksti kertoo kaiken. Kirjan luettuani mielestäni kirja painottuu nimenomaan kauneuteen ja siihen miten se saadaan aikaan.
Alussa on lyhyt katsaus perennojen historiaan ja nimiin jotka ovat vaikuttaneet puutarhojen kehitykseen. Oman kappaleen ovat saaneet muunmuassa Getrude Jekyll ja Piet Oudolf. Jokaisen puutarhaharrastajan tunnistamia nimiä.
 Kirjassa käsitellään perennan paikka, istutus, lannoitus, rajaus ja tuenta, ynnä muut perusasiat. Tiiviisti ja napakasti ja mikä tärkeintä, niin että aloittelijakin saa juonen päästä kiinni. Silti en kokenut että lukiessa olisin kokenut tylsyyttä, kyllä tämä jo tiedetään.
Perusasioiden jälkeen siirrytään muotoihin. Ja siinä kohtaa tajusin että miten vähän oma puutarha on suunniteltu perennan kasvumuodon tai kukinnon muodon mukaan. Saatikka lehtimuodon tai lehtien tekstuurin eli pinnan mukaan. Kuva on otettu kirjan luvusta kukinnon muoto osiosta napit ja pallot. Kirjassa onkin mukavan paljon kuvia tuomassa konkretiaa tekstille. Kuvissa esiintyy tuttuja ja helposti saatavilla olevia kasveja mikä auttaa hahmottamaan tekstin sisältöä suhteessa omaan puutarhaan.

  Myös piirroksia löytyy tekstin tueksi. Kasvumuodoltaan eri tavoin kasvavia perennoja on tullut tiirattu tämän jälkeen joka kerta kun astelen puutarhaan. Onko kasvini pysty, kaartuva vai peräti läpinäkyvä, mitä olen istuttanut viereen ja kuinka ne toimivat yhdessä. Paljon uutta pohdittavaa kun suunnittelen tulevia istutuksia.
 Muotojen lisäksi kirjassa paneudutaan värien maailmaan. Suurena vaaleanpunaisen puutarhan ystävänä luku punaisista ja pinkeistä kasveista ilahdutti. Värien, ja niiden sommittelun lisäksi kirjassa puhutaan liikkeestä, äänistä, perennojen vuodenajoista, soinnuista ja rytmeistä. Itselle ihan uusia sanoja liittyen puutarhaan, mutta kirjan luettuani tajusin miten tärkeitä ne ovat. Kasvien liike tuulessa ja se miltä tuo liike kuulostaa, sitähän minä koen joka päivä kun puutarhassa astelen.
 Ja miten sitten kaikki toimii omassa puutarhassa. Kuvassa on pystyn kasvumuodon kellopeippi ja iisoppi. Taustalla on kaartuva siperiankurjenmiekka. Vasemmassa laidassa on pystyn kasvun kurjenpolvi jolla taas on erilainen lehtimuoto, rikkolehtinen, muihin verrattuna. Kellopeipissä ja iisopissa on molemmissa tähkämäinen kukinnon muoto. Samanvärisinä ne olisivat tylsät mutta valkoisena ja liilana erottuvat toisistaan.
 Tulikellukan kasvumuoto on pensasmainen, sen taustalla on pystykasvuinen saksankurjenmiekka. Kurjenmiekan taustalla on (tosin unikoiden peittämänä) sinipiikkiputki. Kaikki toistavat tällä hetkellä vihreää väriä kukinnan ollessa ohi mutta erilainen muoto tuo silmälle vaihtelua.
Valkotäpläimikän olin jo heivaamassa pois luumulehdosta mutta nyt tajusin miten hyvin se sointuu yhteen punaisena kukkivan maksaruohon kanssa. Lisäksi maksaruohon pienet lehdet ovat muodoltaan lähellä imikän lehtiä.
Osa näistä istutuksista on ihan sattumaa, osa suunniteltua. ja vaikka nyt toistan itsenäni niin tämän kirjan jälkeen ei katso puutarhaa enää entisin silmin. Niin minuun kolahtava tämä teos oli. Suosittelen!

Viherympäristöliiton julkaisu nro 60
Tuovi Mutanen: KATSO KUKKAA! Perennojen estetiikka
ISBN 978-952-5225-72-3
Julkaisun myynti: kauppa.vyl.fi
avainsanat: perennat, perennaistutus, suunnittelu, ylläpito, kukinto, lehti, estetiikka, muoto, väri, sommittelu