Lukaisin äsken tyrmistyneenä muutamaa varsinais- ja länsisuomalaista puutarhablogia. Mitvit, nehän haravoi!?!
Itäsuomalaisen puutarhanhoidollisesti orientoituneen sielun valtaa pihatyökateus.
Meillä on kiistatta ollut lämpömittarista katsottuna lähellä jo termisen kevään alkaminen, mutta lunta on edelleen massoittain sekä teillä, teiden varsilla että erityisesti meidän pihalla. Ei puhettakaan mistään pihahommista. Sunnuntaina toivuin yrjötaudista ja kävin varovaisesti köpöttelemässä pihamaalla ja napsaisin vanhasta omenapuusta muutaman oksan, mutta mihinkään muihin pihahommiin ei ole kyllä vielä aikoihin mitään asiaa.
Jos nyt välttämättä haluaa jotain positiivista ajatella, niin lumitöitä ei ole tarvinnut vähään aikaan tehdä.
Elättelen toiveita, että tänä vuonna hieman myöhennetyn hiihtolomamme jälkeen lumet olisivat tipotiessään ja pääsisi jo tositoimiin. Olen tehnyt todo-listaa, kuinkas muuten. Se on aika pitkä. Se on pitkä varsinkin siinä kohdassa, missä lukee kaikki keväällä tehtävät urakoinnit.
Mutta pihalla on kasa kuorikatetta, jonka levittäminen orapihlaja-aidan juurelle jäi viime vuonna kesken. Juhannusruusu ja naapurista saatu Annin vihkiruusu on pelastettava takapihan heinikosta tuohon pation reunalle, ennen kuin ne tikahtuvat. Syreeniaitaa pitää jatkaa alapihan penkereeseen saakka. Penkereen kasvittaminen on kesken ja sen alaosaan pitäisi rakentaa vanhoista kattotiilistä pieni tukimuuri. Neilikkaruusujen leikkaus on jokakeväinen tehtävä, samoin kuolleen heinän haravointi siitä vanhasta penkereestä, jonka uudistaminen lukee puutarhatyölistalla vasta vuonna 2017. Olen ulkoistanut taas penkereen portaiden rakentamisen, katsotaan miten tänä vuonna käy. Lupiineita kasvava Shellin aidan alla oleva rinne pitäisi perata ja lupiineja levittää tukehduttamaan vuohenputket. Viimevuotisia istutuksia on ehkä suotavaa kitkeä, samoin kukkapenkkiä.
Noin muutamia mainitakseni.
Minulla on ensi kesää silmälläpitäen kaksi puutarhaunelmaa, joista numero ykkösen aion toteuttaa puolison (epä)suosiollisella avustuksella vaikka henki menisi. Haluan hyötytarhan. Olen suunnitellut sen jo, mutta en löydä nyt kuvausvälinettä tähän hätään. Jokainen perheenjäsen saa laatikon, johon voi istuttaa mitä haluaa. Keskelle tulee betoninen kaivonrengas, jonne istutan parsaa. Ja ympärille tulee yrttiruukkuja.
Itäsuomalaisen puutarhanhoidollisesti orientoituneen sielun valtaa pihatyökateus.
 |
| Kuva lavastettu. Otettu oikeasti Tallinnassa syksyllä 2014. |
Meillä on kiistatta ollut lämpömittarista katsottuna lähellä jo termisen kevään alkaminen, mutta lunta on edelleen massoittain sekä teillä, teiden varsilla että erityisesti meidän pihalla. Ei puhettakaan mistään pihahommista. Sunnuntaina toivuin yrjötaudista ja kävin varovaisesti köpöttelemässä pihamaalla ja napsaisin vanhasta omenapuusta muutaman oksan, mutta mihinkään muihin pihahommiin ei ole kyllä vielä aikoihin mitään asiaa.
 |
| Tämäkin kuva on lavastettu. Otettu oikeasti joskus ehkä joulukuussa. Nyt tuolla paikalla on suunnilleen kolaajan korkuinen kinos. Ja sen alla liuskekivipatio. |
Jos nyt välttämättä haluaa jotain positiivista ajatella, niin lumitöitä ei ole tarvinnut vähään aikaan tehdä.
 |
| Sukkahousuun meni lunta. Tuli huuto. |
Elättelen toiveita, että tänä vuonna hieman myöhennetyn hiihtolomamme jälkeen lumet olisivat tipotiessään ja pääsisi jo tositoimiin. Olen tehnyt todo-listaa, kuinkas muuten. Se on aika pitkä. Se on pitkä varsinkin siinä kohdassa, missä lukee kaikki keväällä tehtävät urakoinnit.
Mutta pihalla on kasa kuorikatetta, jonka levittäminen orapihlaja-aidan juurelle jäi viime vuonna kesken. Juhannusruusu ja naapurista saatu Annin vihkiruusu on pelastettava takapihan heinikosta tuohon pation reunalle, ennen kuin ne tikahtuvat. Syreeniaitaa pitää jatkaa alapihan penkereeseen saakka. Penkereen kasvittaminen on kesken ja sen alaosaan pitäisi rakentaa vanhoista kattotiilistä pieni tukimuuri. Neilikkaruusujen leikkaus on jokakeväinen tehtävä, samoin kuolleen heinän haravointi siitä vanhasta penkereestä, jonka uudistaminen lukee puutarhatyölistalla vasta vuonna 2017. Olen ulkoistanut taas penkereen portaiden rakentamisen, katsotaan miten tänä vuonna käy. Lupiineita kasvava Shellin aidan alla oleva rinne pitäisi perata ja lupiineja levittää tukehduttamaan vuohenputket. Viimevuotisia istutuksia on ehkä suotavaa kitkeä, samoin kukkapenkkiä.
Noin muutamia mainitakseni.
 | |
| Kuva on jostain viime vuoden puolelta. Vuokralaisen ovessa ei ollut silloin vielä kahvaa. Nyt on. |
Minulla on ensi kesää silmälläpitäen kaksi puutarhaunelmaa, joista numero ykkösen aion toteuttaa puolison (epä)suosiollisella avustuksella vaikka henki menisi. Haluan hyötytarhan. Olen suunnitellut sen jo, mutta en löydä nyt kuvausvälinettä tähän hätään. Jokainen perheenjäsen saa laatikon, johon voi istuttaa mitä haluaa. Keskelle tulee betoninen kaivonrengas, jonne istutan parsaa. Ja ympärille tulee yrttiruukkuja.
Toinen puutarhaunelma ovat ne Ikean pihakalusteet, joista kirjoitin joku aika sitten. Kävimme koeistumassa ja nykimässä ja nyhtämässä niitä taannoin ja kyllä ne vaikuttivat varsin kelvollisilta. Pintakäsittelystä en ole ihan vakuuttunut, mutta pöytä on ainakin iso ja ihana.
Nyt enää se kevät. Terminen tai ei, aivan sama. Haluan kuopsuttamaan.
Miten lohdullista että on muitakin kuopsuttamaan halajavia, mutta puuhaan vielä pääsemättömiä.
VastaaPoistaJoo, hauskasti oltiin melkein yhtä aikaa tämän asian äärellä blogeissamme :D
PoistaÄlä lupiinia levitä, se on vieraslaji, leviää helposti ja vie elintilaa alkuperäisiltä kasveilta. Jos virtaa riittää, yritä ennemmin hävittää ne jo olemassaolevat lupiinipuskat :) Netissä on paljon aiheesta mutta tässä yksi lyhyt ja ytimekäs http://yle.fi/uutiset/lupiinin_havittamiseen_kaivataan_asennemuutosta/6727755
VastaaPoistaYmmärrän lupiinin vaarallisuuden luonnossa ja pitäisi varmasti olla vastuullisempi puutarhanhoitaja. Olen kuitenkin lupiiniasiassa antanut itselleni kerrottavan että puutarhassa, jota ympäröi kymmenien metrien vyöhyke huoltoaseman asfaltoitua pihaa ja kerrostalon parkkipaikkaa, ja niidenkin takana vielä ilmansuunnasta riippuen on pitkähkö tai pitkä matka mihinkään luonnontilaiseen, riittää lupiinien luontoon leviämisen estämiseksi kukintojen taittaminen kukkamaljakkoon ennen siementen kypsymistä. Kesämökille tai muuten luonnontilaisiin paikkoihin ei lupiineja tule missään tapauksessa levittää, kuin ei muitakaan haitallisia vieraslajeja.
PoistaMeilläkin piha on vaan lunta ja jäätä. Haravaa ei tarvita varmaan tässä kuussa. =)
VastaaPoista...ja ainahan on takatalvi, tuo jokavuotinen taatusti saapuva vieras...
PoistaNaapurin rouva tässä terve. Ei hankia, korkeita nietoksia. Mutavelliä ja lätäköitä. Pation liuskekivikin jo pilkottaa, kävin teillä eilen.
VastaaPoistaOoh! Lapset haaveilevat hiekkalaatikosta ja fillareista, minä haaveilen kuopsutuksesta. Naapuriin tiedoksi että jos naisten alkoholinnauttimishuoneessa viljellään edelleen tomaatteja ja muuta toisarvoista tänä vuonna, olen tänään tilannut meille korvaavat istuimet Ikeasta. Naisten alkoholinnauttimispatio that is.
PoistaKuulehan. Tämä on nyt se aika vuodesta, jolloin etelä- ja länsisuomalaiset blogit ovat pannassa. niihin ei vilkaistakaan. Mesotkoon siellä mullassaan ihan keskenään.
VastaaPoistaMeillä on lumikasa yhä keittiön ikkunaan asti.