Nyt vihdoin pääsen näyttämään teille vilauksen uudesta työpisteestäni! Tykkään siitä itse tosi paljon ja mikä parasta, se peittää myös ruman patterin!

Tämä hökötys on nyt yhdistelmä Lundiaa ja diy-meininkiä. Muistatteko vielä mustan Lundia pikkuhyllyni? Ostin siihen jatkoksi pari tikasta, lisää hyllytasoja, kaksi laatikkoa ja valkoiset taustalevyt. Itse hylly on 30 cm syvä, jonka taakse jää meidän rumempaakin rumempi patteri. Valkoisilla taustalevyillä sain patterin piiloon ja nyt näyttää siltä, että takana olisi vain seinä. Hyllyn taakse jäi kuitenkin vielä 20 cm tilaa patterin takia ja se näytti vähän hassulta, eikä hyllyn syvyys riittänyt työpisteeksi. Siispä sahautin kanneksi ja toiseksi sivuksi 50 cm syvän vanerin, jonka käsittelin mustaksi. Nyt on tilaa levittää suuretkin suunnitelmat! Lisäksi olin kaivannut työpisteelleni laatikoita, ja nyt minulla on niitäkin! 

Mitäs te tykkäätte tästä uudistuksesta? 

Kräki

Ostin tämmösen kräkin, kun halvalla sai! En ihan tarkalleen tiedä edes, että mikä tuo puska on, mutta jotenkin se vain hyppäsi ostoskoriini Plantagenilla. Isosta kaktuksesta haavailen edelleen, mutta ne ovat mukamas liian kalliita lompakolleni. Hyvin sitä voi tuhlata viisikymmentä euroa kuitenkin kaikkeen huomattavasti turhempaan. Käykö kenellekkään muulle ikinä näin? 

Lundia System yöpöytänä

Kotona kaikki hyvin! Vihdoin. Saimme tällä viikolla viimeisetkin listat maalattua ja nyt voisi sanoa remontin olevan valmis. Olen tällä hetkellä tyytyväisempi meidän kotiin, kuin koskaan. Uusi työpöytäkin on valmis. Siitä lisää varmaankin ensi viikolla, kunhan saan sen kuvattua. 

Ennen Lundialla lopettamistani hamstrasin uusia System laatikoita oikein urakalla. Ehdin keräämään niitä viisi kappaletta. Ne risteilevät täällä pitkin asuntoa, milloin missäkin tarkoituksessa. Meillä ei vieläkään ole sänkyä (mahtaako koskaan tullakkaan?), joten sopivan matalaa yöpöytää on ollut hankala löytää. Testasin tuota isoa System laatikkoa yöpöydäksi ja se sopi siihen oikein hyvin. Aika passelin kokoinen tuohon tarkoitukseen. Saapi siis olla tuossa sen aikaa, kunnes keksin taas jotain uutta. Mitäs te tykkäätte?

Meidän koti Dekossa

Heipsuli vei! Moni teistä oli jo bongannutkin meidän kodin viime kuun Dekosta! Kiitos paljon kommenteista juttuun liittyen. On kyllä aina mielenkiintoista nähdä miten toinen näkee kodin aivan uudesta näkö- ja kuvakulmasta. Tuo juttu kuvattiin viime kesänä, jonka jälkeen meidän koti on kyllä jo jonkin verran ehtinyt muuttumaankin. Esimerkiksi yläkertamme on hyvinkin erilainen nykyään.

Nomutta! Tässä kuvia jutusta, mikäli joltain on mahdollisesti mennyt tämä juttu ohi. Kiitos vielä Miialle, joka kävi kuvat napsimassa.

This is where the story begins.

Kylläpä aika menee nopeasti! Ei ole ehtinyt kuvaamaan tai kirjoittamaankaan mitään järkevää aikoihin. Osasyy siihen on, että olen jännittänyt uutta työpaikkaani! Nyt kun olen täällä jo viikon puuhastellut, voin kertoa teillekin mistä on kyse.

Alkuvuodesta Turkuun lanseerattiin täysin uudenlainen asunnonvälitystoimisto Bo LKV, jonka toimintaa olen koko alkuvuoden ihaillut. Sattumien kautta Bo:sta tuli minunkin työnantaja, enkä voisi olla onnellisempi! Täällä on pienen ihmisen hyvä olla! Ympärillä on rautaisia välittäjiä ja osaajia, jotka jaksavat kärsivällisesti minuakin vielä perehdyttää. On kyllä aivan huikean hienoa saada Turkuun näin hieno yritys, jossa jatkuvasti etsitään uusia ideoita ja näkökulmia näinkin perinteisellä ja "kaavoihin kangistuneella" alalla. 

Minun työnkuvaani kuuluu asuntostailaukset ja tarvittaessa kalustukset, toimistolla hääräily, sisällön tuottaminen sekä sosiaaliseen mediaan että Bon blogiin ja kaikkea muuta mielenkiintoista! Pähkinänkuoressa työ on todella monipuolista ja pääsen toteuttamaan itseäni taas ihan uudella tavalla. En vielä tiedä edes, että mikä tässä työssä on parasta! Ehkä kaikki! Eikai minusta huomaa, että olen melko innoissani?

Jottei ihan pelkäksi hehkutukseksi menisi, niin laitetaan vähän kuviakin. Ennen ensimmäistä virallista päivääni pääsin vähän harjoittelemaan ja tunnustelemaan mitä tämä työ pitääkään sisällään. Tämä kaupunkikolmio oli remontin jälkeen tyhjillään ja saimme tehtäväksi kalustaa ja sisustaa sen. Minäkin olin Bo:n tiimin mukana fiilistelemässä ja harjoittelemassa. Lopputuloksessa näkyy siis minunkin kädenjälkeni. Kuka tunnistaa? Meidän äiti tunnisti! Pitääköhän sitä opetella jotain uusia temppuja, ettei olisi niin ilmiselvää?

Tähän kotiin pääset tutustumaan lisää tästä.

Klikkailkaapas muuten itsenne seuraamaan Bo:ta Facebookissa ja Instagramissa.