Meillä on kotona paikat nyt sen verran hyrskyn myrskyn saunaremontin takia, että täällä ei paljoa nyt kuulkaa kuvata. Ajattelinkin sen sijaan järjestää Muotopuolen ensimmäisen arvonnan! Siihen on pari muutakin syytä, sillä Muotopuoli-blogilla on nyt 100 postausta täynnä ja Bloglovinissa näköjään tasan 100 seuraajaa! Sain vihdoin asennettua tuon Bloggerinkin lukija-painikkeen tuonne sivupalkkiin. Monta kertaa olen yrittänyt, mutta eihän siitä mitään ole tullut! Liittykäänhän siis lukijaksi sitäkin kautta!

Päätin arpoa jotain omasta mallistostani, mutta koska en osannut päättää haluanko arpoa JUTAN Jussi-hiirimaton vai Laura-lasinaluset (5kpl), sinä saat itse päättää kumman paketin mielummin löytäisit postilaatikostasi ja vieläpä värinkin! Molempia saa siis nuden värisenä tai mustana. Materiaali on tietysti nahkaa, mitä muutakaan!

ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!

Tässä vielä arvonnan säännöt:

1. Yhden arvan saat kommentoimalla kumman tuotteen haluaisit ja minkä värisenä. Mikäli kommentoit anonyyminä, muista tunnistettava nimimerkki ja sähköpostiosoite, jolla tavoitan sinut myöhemmin, mikäli arpaonni suosii sinua.

2. Voit tuplata voittomahdollisuutesi kirjautumalla Muotopuolen lukijaksi Bloggeriin tai Blogloviniin. Vanhat lukijat saavat tietysti myös kaksi arpaa.

Kommentoidessa kerro monellako arvalla osallistut ja mitä kautta blogiani seuraat.

Arvonta alkoi nyt ja päättyy 6.11.2014 klo 23.59. Onnellinen voittaja julkaistaan 7.11. Onnea arvontaan!

You will not be missed! / musta

Saanko erikoisluvan käyttää värihaasteen yhtenä värinä mustaa? Ihan vain kertoakseni, että tätä mustaa koppia meillä ei enää kohta tule olemaan? Sain lupaa tai en, kerron teille ilouutisen!

Eilen vietettiin meidän mustan saunan hautajaisia ja tilalle rakentuu kohta jotain ihan muuta! Styleroomin remppahaasteen voiton myötä saimme mahdollisuuden remontoida meidän saunaa. Alkuperäinen suunnitelma oli kylpyhuoneen pieni pintaremontti hartsipinnoitteella, mutta siihen lystiin emme saaneet lupaa. Tuosta pettymyksestä ollaan jo päästy yli, sillä tänään alkoi meidän saunaremppa!

Saimme itse valita mihin liikkeeseen haluamme voittolahjakortin käyttää. Uusia matskuja saunaamme haettiin kaikkialta, mutta perus tervaleppä ei meitä tyydyttänyt. Koska sauna on tosi tosi tosi pieni, (mahtuisi taskuunkin jos oikein yrittäisi) lauteiden sijoittelulla ei ole kuin yksi vaihtoehto. Halusimme materiaalien puolesta siis jotain uutta ja erilaista. Kiersimme K-raudat ja Bauhaussit ja mitään kivaa ei oikein löytynyt. Sitten muistin Sarokkaan, tuon turkulaisen perheyrityksen. Ainoa ongelma oli valinnan vaikeus! Oli sanomattakin selvää, että Sarokkaalle jos johonkin tuo meidän lahjakortti tuhlataan! Hands down paras valikoima etenkin saunamateriaalien puolesta. Meidän materiaalivalintojen puolesta pidän teidät kuitenkin vielä hetken jännityksessä. Sillä aikaa voidaan heittää hyvästit tälle rotiskolle. Ei tule ikävä!

Pitkin hampain näytän teille nämä kuvat. Sen verran hirvitys tämä koppi on. Mutta täytyyhän teidän tietenkin nähdä myös lähtökohta.

Minttu

Ja taas jatketaan värihaasteella. Toivottavasti kaikki eivät ole jo lopen kyllästyneitä tähän haasteeseen. Anyway, mintunvihreällä jatketaan ja tämä on nyt se megalomaaninen ylläripylläri, jonka lupasin jakaa tässä värihaasteen lomassa. Melko lälly ylläri, mutta minkäs teet!

Moniko teistä muistaa, että meillä on kokonainen mintunvihreä seinä? Ei uskoisi, kun muuta värimaailmaa katselee. Seinä itsessään on tainnut vilahtaa pariin otteseen vanhaa työpistettäni kuvatessa, mutta ettepä ole päässeet kurkistamaan vielä meidän vaatekaappiin. Päätin ihan tätä värihaastetta varten siivota koko kaapin. Värikoodasin taas kaikki vaatteet ja järjestin kaikki tip top. Yritin ottaa muutaman kuvan ja nehän oli tietysti kaikki ihan täyttä kuraa! Kaivoin siis pari vanhempaa kuvaa, jotka otin kun sänky oli vielä vanhalla paikallaan. Turhaan tuli taas siivottua! Heheh...

Meidän parven liukuovien takana on siis neljän metrin leveydeltä säilytystilaa. Aikamoinen päivitys edellisen asunnon puolestatoista metristä. Vaatekaapin runko on Lundian ja sitä on helppo muokata tarpeen vaatiessa. Muutamaan otteeseen olen jo hyllylevyjen paikkoja vaihdellutkin. Yksi parhaista asioista tässä kaapissa on, että sinne saa piiloon myös mun A3 tulostimen a.k.a tankkerin. Se on ruma ja iso, joten olen todella tyytyväinen sen ollessa piilossa.

Jostain syystä halusin ehdottomasti maalata kaapin takaseinän jollain pirteämmällä värillä kuin valkoisella tai harmaalla. Maalikaupassa valitsin randomsormella tämän. Se on söpö. Ehkä vähän liiankin söpö. Toisaalta tämä on ainut paikka missä vähän lähdettiin revittelemään väreillä. Mitäs te olette mieltä, hot or not?

Vihreä

Värihaaste jatkuu, tällä kertaa vihreällä.

Olen aiemminkin maininnut, että värit esiintyvät meillä pääsääntöisesti tauluissa ja tekstiileissä, jotta ne on kyllästyessä helppo vaihtaa. Tumman vihreä on siitä hyvä esimerkki. Sitä on hiipinyt meille juurikin tekstiilien ja taulujen muodossa. Tietenkin myös kasveina, mutta niitä en lähtenyt tällä kertaa kuvaamaan. Vuosi sitten tilasin kaksi julistetta, jossa on vihreä tausta. Toisen ripustin vaihteeksi portaikkoon. Tuo taitaa olla lempitauluni tällä hetkellä. Kuvan naisella on jotenkin todella sielukkaat ja puhuttelevat silmät. Huulessa hänellä on valtava mehiläinen. Tuossa koukussa oli aiemmin Menun kuusikulmainen tuikkupidike, mutta vaihteeksi on kiva nähdä yksi taulukin seinällä, eikä vain nojailemassa seinään.

Mustavalkoiseten tyynyjen joukkoon mahtuu piristeeksi yksi vihreäkin pellavatyyny. Ostin tuon aikoinaan hetken mielijohteesta ja olenkin yllättäen tykännyt siitä tosi paljon.

Kävin muuten eilen Finnish Design Shopin ystävämyynneissä joululahjojen kiilto silmissä. Saavuin paikalle 10.30 ja kaikki herkut oli jo viety käsistä. Ens kerralla teltan kanssa jonottamaan!! Kävikös teistä joku shoppailemassa ja löytyikö mitään?

Sininen

Värihaaste on tavoittanut vihdoin Muotopuolenkin! Minut haastoi Elisa ihanasta Minä ja Morris-blogista. Ihan oikeassa siellä oltiin, kun epäiltiin, että tämä tulee olemaan melko haasteellinen tehtävä näinkin mustavalkoiselle ihmiselle, kuin minä. Mulla on kuitenkin yksi yllätys värihaasteen tiimoilta, jota ei ole blogissa vielä nähty!

Aloitetaan kuitenkin sinisestä. Sitä löytyy meiltä pieninä yksityiskohtina etenkin tekstin muodossa.  

Tämä kortti löytyi yhtenä aamuna postiluukusta. Sen taakse oli kirjotettu siskon Espanjan terveiset, joita tietysti melko kateellisena luin. Kortti on mun mielestä niin hieno, että se on ollut esillä missä milloinkin.

Lundian System laatikoiden mainoskassi on myös kiikkunut ahkerasti olalla ja naulakossa. Teksti on painettu tosi kauniilla sinisen sävyllä, jota en valitettavasti kovin hyvin onnistunut ikuistamaan. Haaveilen jo itse laatikoistakin, etenkin siitä sinisestä!

Mikähän väri seuraavaksi? Vihreä?

Tässä pitäis vissiin haastaa joku. Haaste on tainnut kiertää jo suurimman osan blogeista, joita itse seuraan, joten haasten sen joka haluaa haasteeseen tarttua!

DIY tyyny

Kutsun meidän naapurin Jutan Projekti Verkaranta-blogista meille lauantaina viettämään iltaa. Jutta opetti mulle kankaanpainantaa perunoiden ja bataattien avulla. Olen viimeksi kyseistä tekniikkaa käyttänyt ala-asteella. Meillä oli tosi hauska ilta! Inspiraatiota haettiin toisistamme ja viinistä. Okei kuoharistakin! Meidän keittiön saareke oli aika villin näköinen aamulla. Onneksi käytin kerrankin pelisilmää ja suojasin sen pahvilla.

Tässä muutama syksyinen kuva mun tekemästä tyynystä, joka onnistui parhaiten. Mitäs tykkäätte? Tein toisenkin, jossa oli tekstiä, mutta aamulla bongasin siitä melko pahan kirjoitusvirheen. (Syytän tästä alkoholia!) 

Jos innostut itsekin tähän tekniikkaan, niin Jutan blogissa on hyvät ohjeet.

Hakuna matata!

Pari kuvaa vielä halusin jakaa meidän parven uudesta järjestyksestä. Alan jo tottumaan tähän päivä päivältä enemmän.

Olen tosi huonosti ehtinyt nyt kuvaamaan. Pääsen töistä vasta kuudelta ja sen jälkeen on jo niin pimeää, ettei kuvaamisesta tule mitään meidän pimeässä kopissa. Eilen mulla tosin oli vapaapäivä, mutta kömmin sängystä ylös muistaakseni vasta kahden maissa (hups!). Sitten pitikin juosta kaupungille hoitamaan asioita. Tuntuu olevan niin kiire kokoajan, etten muista edes kaikkea mitä sitä pitäisikään tehdä ja ajatukset harhailee. Ratkaisuni on painua peiton alle ja ottaa kaukosäädin käteen. HAKUNA MATATA!

Pakko vielä kertoa että meidän mustaan aukkoon, jota saunaksikin kutsutaan on nyt tilattu uudet matskut ja taitava remppamies! En malttaisi odottaa! Vastineeksi remonttiavusta vanhempieni luona odottelee kasa pölkkyjä polttopuiksi muuttumista. Kuvitelkaapas ihan huviksenne 162 senttinen blondi heilumassa kirveen kanssa. Viime vuoden pihatalkoissa mulle erehdyttiin antamaan tyttöjen kirves! Pöyristyttävää, ei siitä tullut mitään. Tämmönen haba vaatii miesten kirveen. Parin tunnin päästä jouduin ryömimään nöyränä sisälle, kun en enää käsiänikään jaksanut nostaa, saati sitten kirvestä.

Uusi työpiste

Noniin, edellisessä postauksessa näittekin jo pienen sneak peekin uudesta työpisteestäni. Työpisteen siirtäminen liukuovien takaa toisaalle alkoi olla välttämätöntä, koska tarvitsin tuotteilleni, matskuille ja pakkaustarvikkeille varaston ja ne sijoitin nyt liukuovien taakse. Alunperin suunnittelin työpöytää lasikaiteen eteen, mutta se näytti siinä tosi tyhmältä. Siispä jouduin siirtämään sängyn (patjat, koska meillä ei vieläkään ole sänkyä) keskelle parvea kaiteen eteen. Tämä ei näyttänyt enää ihan yhtä tyhmältä, mutta myönnettäköön, että vanha järjestys oli parempi. Tällä kuitenkin mennään kunnes parempi idea tai edullinen työhuone ilmiintyy jostain.

Onko muuten kellään vinkkejä pienestä toimitilasta tai toimistosta Turussa, jota voisi vuokrata? Joku pieni koppi (10-20 m2) riittäisi. Lieto ja Kaarina käyvät sijainniltaan myös. Mun kriteerit on tosi realistiset, pitäisi olla inspiroiva tila, edullinen hinta ja käypä sijainti lähellä kotia. Vinkkejä voipi laittaa vaikka sähköpostiin, jos tulee joku paikka mieleen.

Alkaa muuten parvella kuvaaminen olla jo melko haastavaa, koska tänne ei juuri luonnonvalo osu.

Sneaky peeky

Mulla on uusi työpöytä! Ennen työpisteeni oli liukuovien takana ja työtasona oli 100 cm leveä, 50 cm syvä hyllytaso, joka on toiminut hyvin tähän asti. Nyt kuitenkin tarvitsin säilytystilaa kaikille mun tuotteisiin liittyville matskuille ja työkaluille. Tänään meidän pihaan tuotiin lavallinen pakkausmateriaaleja ja meni vähän sormi suuhun, että mihinkäs mä nämä nyt tungen? Ei oikeen käynyt sisustuselementtinäkään.

Kävin Ikeasta hakemassa työtason hintaan 19 euroa ja Hayn pukkijalat odotti varastossa. Nyt vasta tajuan, että onhan mulla ollut vähän ikäväkin kunnon työpöytää, johon voin tuttuun tapaani kerätä röykkiöittäin tavaraa. Kaikki perheenjäsenet eivät olleet kyllä tästä muutoksesta kovin innoissaan. Arvaattekos mihin tämän uuden pöydän sijoitin? Okei, toi timantti taitaa vähän paljastaa.

Kuvissa komeilee tietysti JUTAN Jussi-hiirimatto. Siihen onkin kertynyt patinaa jo yli vuoden ajalta ja päivä päivältä siitä tulee entistä kauniimpi.

Karrin kuvaukset

Viikonloppuna aloitettiin JUTAN tuotekuvaukset. Halusin nyt jakaa teidänkin kanssa vähän esimakua tulevasta. Detskukuvia tulossa vielä myöhemmin.

Halusin suunnitella rusettiheijastimen rinnalle myös unisex heijastimen, jotta miehetkin voisivat näkyä pimeällä, ja vielä tyylikkäästi. Suunnittelussa inspiraation lähteenä toimi vimosen päälle pukeutuva ystäväni Karri. Pidin lähtökohtana sitä, että heijastimen tulisi olla sellainen, jota hänkin kehtaisi pitää. Niinpä se sai minimalistisen muotonsa ja nimensä, Karri-heijastin.  Se kiinnitetään nipsulla vyölenkkiin, reppuun, vetoketjuun... Ihan mihin vain. Ulkopuoli on joko mustaa tai nuden väristä nahkaa, sisäpuoli on heijastin.

Karri tuli ihan Helsingistä asti mulle malliksi. Kuvauksistahan ei meinannut kaiken nauramisen keskellä tulla mitään, mutta kyllä joukkoon mahtui muutama ihan hyväkin otos. Kuvauspaikat ovat mulle kumpainenkin todella inspiroivia paikkoja, joten mikä voisikaan olla parempi miljöö kuvata tuotteita?

Jokos teillä on heijastimia? Ulkona alkaa olemaan jo tosi pimeä ja kylmä!

Remppatarinoita osa 2

Jutan remppatarinat saa nyt jatkoa, tällä kertaa vuorossa keittiö.

Keittiö oli meillä se, joka nielaisi isoimman osuuden budjetistamme. Tämä oli toki odotettavissa ja näin olimme budjetoineetkin. Teimme kuitenkin aika hyviä löytöjä, joista olemme aika ylpeitä. Keittiö onnistui muutenkin niin hyvin, että se jaksaa ilahduttaa edelleen ja uskon, että vielä pitkään tulevaisuudessakin.

Pyysimme tarjousta keittiön kaapeista muutamasta paikasta, mutta meille parhaan vaihtoehdon tarjosi Saneria. Ovien sävy oli juuri täydellinen mattamusta ja sopivat vetimetkin löytyi samasta pajasta. Mulla on joku fiksaatio vetimiin, jostain syystä yleisesti vihaan niitä. Halusin siis jotkut huomaamattomat vetimet. Edellisessä keittiössä meillä oli vetokololliset kaapit ja laatikot, nyt halusin jotain erilaista. Sopiva työtaso löytyi Bauhaussista huomattavasti edullisempaan hintaan, kuin keittiöliikkeistä, enkä koe sen olevaan yhtään huonompi. Kannattaa siis mennä tutustumaan valikoimaan, jos keittiöremontti on edessä. Siinä voi säästää sievoisen summan rahaa. Keittiötä remontoidessa kannattaa kuitenkin muistaa, ettei välttämättä kannata valita sitä halvinta vaihtoehtoa. Keittiön kaapit ja laatikot ovat kuitenkin kovalla kulutuksella ja niiden tulisi kestää monta vuotta vielä remontin jälkeenkin.

Keittiön koneet ostimme sisustaminen & rakentaminen-messuilta Gigantin osastolta, josta saimme hyvät tarjoukset.  Meillä ollaan sen verran heikkohermoisia kokkeja, että hermo ei kestä yhtään jos koneet temppuilee tai ei toimi kunnolla. Siispä valitsimme nyt hyvät kodinkoneet, mutta messuhintaan saimme ne silti edullisemmin kuin edellisen keittiön huonompi laatuisemmat koneet. Suosittelen siis kyyläämään messujen tarjontaa ja tarjouksia. Viime vuoden rakentaminen ja sisustaminen-messut osuivat meille täydelliseen aikaan ja niistä oli meille tosi suuri hyöty jopa taloudellisesti.

Edellisestä keittiöremontista viisastuneina me päätimme pitää kaikki toiminnot entisillä paikoillaan, jolloin vältyimme suurimmilta sähkäri- ja putkarilaskuilta. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, mutta hyvä keino säästää muutama penni.

Myös keittiön asennuksessa säästettiin, sillä kaapit asennettiin itse. Suurena apuna asennuksessa oli avomieheni ammattitaitoinen ystävä, kalja- ja kahvipalkalla. Suuri kiitos avusta! (I know you're reading!) Miesten puuhastelun seuraaminen oli melko hauska ohjelmanumero. Siitä olisi melkein riittänyt matskua johonkin reality-ohjelmaankin. Mä koitin pysyä poissa jaloista.

Keittiön välitilaan valitsimme mikrosementin, joka ei myöskään ollut edullisin vaihtoehto, mutta erilainen ja me molemmat tykästyimme siihen. Mikrosementtien hinnat vaihtelevat valmistajista riippuen tosi paljon, joten kannattaa vertailla ja pyytää tarjouksia useammasta paikasta. Me löysimme sopivan vaihtoehdon Mattoliike Sepristä. Hiljattain tutustuimme myös Belle Artin huikeaan valikoimaan.

Keittiö on nyt just eikä melkeen sellanen kuin haluttiinkin. Mitään en muuttaisi! Ja vaikka vaalea puutaso on erittäin haastava ja vaatii hellää huomiota ja rakkautta, niin se on sen arvoinen.

Loppukevennykseksi saatte ihailla tuota kahvia hörppivää tanttaa, jolla on jonkin näköinen polkkatanssi käynnissä näköjään. Käykäähän lukemassa myös Styleroomin uusin jäsenesittely. Siellä saattaa olla tuttu pärstä pörisemässä.

Remppatarinoita osa 1

Ennen / jälkeen kuvat herättivätkin mukavasti huomiota ja mielenkiintoa. Kerroin, että meidän remontti tehtiin pienehköllä budjetilla. Olihan remontti sen verran mittava, että kyllähän siihen rahaa upposi, mutta mielestäni pihistimme ja panostimme oikeissa asioissa, muutamaa pikkumokaa lukuun ottamatta. Ajattelinkin nyt kertoa meidän remontista ja seikoista, johon me kiinnitimme remontissamme huomiota. Postauksesta tuli niin pitkä, että jaoin sen kolmeen osaan. Ensimmäinen osa kertoo yleisesti meidän remontista, mokista ja onnistumisista, toinen keittiöstä ja kolmas huonekaluista/sisustuksesta.

Teimme melkeimpä koko remontin omin voimin. Oikeastaan kaiken mihin rahkeet vain riittivät. Keittiön asentamiseen ja portaisiin saimme apua, muun työn teimme itse. Aivan ja alakerran lattian asentamiseen saatiin myös kaveri avuksi. Kiitos siis talkooväelle vielä näin jälkikäteenkin! Kävimme remontoimassa melkein joka päivä töiden jälkeen ja tietysti myös vapaapäivinä. Remppa eteni melko hitaasti, mutta toisaalta meillä ei ollut mihinkään kiire. Saimme vanhan asuntomme myytyä nopeasti, jonka jälkeen muutimme pariksi kuukaudeksi vanhempieni luo. Kotiuduimme sinne vähän turhankin hyvin. Ruokaa ja viiniä oli tarpeeksi ja saunakin oli joka ilta lämmin. Remontti vaati oman aikansa, mutta siitä tuli samalla tosi rakas kun sitä omin kätösin teki. Emme oikeastaan edes halunneet muuttaa, ennen kuin kaikki oli valmista. Takaraivossa oli tieto, että sitten kun siellä asuu, niin aika käytetään ihan muuhun eikä remontoiminen enää kiinnosta. Noin neljän kuukauden remontin jälkeen pakkasimme kimpsut ja kampsut, jätimme haikeat hyvästit puusaunalle ja peli-illoille ja muutime omaan kotiin.

Minulla oli aika tarkka visio lopputuloksesta. Suurin haaste oli budjetissa pysyminen. Remontti kannattaakin suunnitella huolella ja miettiä budjettia ja etukäteen. Suosittelen myös vertailemaan eri valmistajien tuotteita keskenään ja pyytämään tarjouksia eri paikoista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka hinnoissa olisi eroja, niin halvin ei välttämättä ole kannattavin vaihtoehto, vaikkakin houkuttelevin. Rakas isäni on mulle opettanut, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa.

Jos budjetti on tiukka niinkuin meillä, ennen remonttia kannattaa miettiä mitä oikeasti tarvitsee. Me esimerkiksi jätimme suosiolla keittiön pöydän pois suunnitelmista, koska kumpikaan ei meistä siinä koskaan syö. Siispä jätimme saarekkeeseen tilaa kahdelle baarijakkaralle (jotka kylläkin odottavat vielä kaupassa). Tiesimme, että säilytystilaa tullaan tarvitsemaan paljon, joten yläkerrasta varattiin neljän metrin seinän pätkä kokonaan säilytykselle. Myöskin rappusten alle tehtiin lisää säilytystilaa. Säilytystä suunniteltaessa mietin tarkkaan, mitä kaikkea täytyy säilyttää ja mikä olisi niille hyvä säilytyspaikka. Suosittelenkin siis panostamaan niihin juttuihin, joita oikeasti tarvitsee joka päiväisessä arjessa.

Yksi asia, jossa ei kannata säästää on maalit! Mikään ei ole kamalampaa kuin huonot maalit ja maalausvälineet. Me teimme sen virheen, että ostimme halvinta valkoista maalia ja voi sitä kirosanojen määrää, kun se ei peittänytkään mitään! Maalia ja työtunteja meni tuplasti enemmän hieman kalliimpaan verrattuna. Älkää siis ikinä ostatko halpoja maaleja! Varsinkaan, jos ulkoistatte maalaushommat. Muutaman kympin säästö ei tunnukkaan enää yhtä hyvältä idealta, kun maalarilla menee tuplasti aikaa maalaamiseen. Myönnettäköön, että meidän mokailu maalien kanssa ei loppunut tähän... Meillä oli tarkoitus maalata/telata olohuoneen isoon seinään struktuuripinnoitetta ja tuhlasimmekin niihin 300 euroa. Lopputulos oli vähän turhan vaisu, joten läästimme sen päälle 40 euron saneerauslaastit, jolloin lopputulos oli just eikä melkein. Kunpa olisimme olleet tarpeeksi rohkeita saneerauslaastin suhteen jo heti alkuun. Oltaisiin säästetty aikaa, vaivaa ja rahaa. Vaihtoehdoksi saneerauslaastille mietimme betonipinnoitteita, jotka olisivat olleet huomattavasti kalliimpia. Siihen nähden säästimme kuitenkin. Näin ainakin sitä voi itseään lohduttaa.

Me säästimme aika paljon rahaa tekemällä remontin omin voimin. Tekemällä sitä oppii vaikkei vielä osaisikaan. Mä olen ollut timpuri-isälläni kesätöissä ja siellä opin paljon rakentamiseen ja remontoimiseen liittyvistä jutuista.  Isäni on edelleen go to-henkilö, jolta kysyn apua remppajutuissa. Parasta on se, ettei hän ole koskaan aliarvioinut osaamistani, koska olen tyttö. Ennemminkin hän on kannustanut minua tekemään itse ja opettanut jos en ole jotain osannut. Välillä on hienovaraisesti kehoitettu kasvattamaan munat, mutta se on vaan ihan hyvä juttu. En ole koskaan ollut muutenkaan kovin neitimäinen. Pikkuhiljaa alkaa pysymään porakone ja vasara kädessä. Jätän kuitenkin suosiolla isommat rakennushommat hänelle. Isäni toteutti myös meidän uuden portaikon suunnitelmieni pohjalta, vaikka hänen ensimmäinen kommentti oli, että "Kyllähän sä ne nyt ittekkin osaat tehdä!". Right! En osannu... Toivottavasti saataisiin tuo peevelinmoinen mies myös meidän tulevaan saunaremonttiin avuksi. Vinkkelis vonkkelis vaan sinne suuntaan, niih!

Kiteytettynä sanoisin, että remontissa kannattaa panostaa ratkaisuihin ja materiaaleihin, jotka kestää aikaa, eikä mennä sieltä mistä aita on matalin! Se on kuitenkin pidemmän päälle edullisempaa ja kannattavampaa. Mä kun asun tollasen hermoheikin kanssa, niin meidän molempien hermo pysyy parempana kun kaikki toimii niinkuin pitääkin. Kannattaa myös karsia turha pois! Kaikki mitä ilman voi elää, on turhaa. Älkää kuitenkaan ottako liian kirjaimellisesti, sisustustavarat ja hömpötykset on tietysti välttämättömiä! Lähinnä tarkoitin, että huoneita ei tarvitse tunkea täyteen tavaraa vaan siksi että ”tälläinen nyt kuuluu joka talossa olla”. Jos ei ole ihan varma mitä on tekemässä, niin suosittelen palkkaamaan suunnittelijan jo ennen remontin aloittamista. Silloin kokonaisuus pysyy paremmin kasassa ja lopputulos on harkittu ja harmoninen. Vaikka suunnittelijallekkin täytyy maksaa palkkaa, niin hänellä on usein vinkkejä ja osaamista asioihin, joita ei itse tulisi ajatelleeksi. Ero lopputuloksessa on aika huomattava!

Huh! Kylläpä tuli pitkä teksti. Toivottavasti joku jaksoi lukea. Seuraavaksi asiaa keittiöremontista, stay tuned.