Uuden vuoden vaatteet+ ARVONTA

Soraa, Silmua ja Zoo:ta

*yhteistyössä Nosh Organic kanssa*

On koittanut vuoden viimeinen päivä ja uusi vuosi on aivan nurkan takana. Ompelun saralla on tullut tehtyä kaikenlaista, määrällisesti ehkäpä vähemmän kuin aikaisempana vuonna. Ilokseni kuitenkin huomaan, että tehdyt vaatteet ovat olleet ahkerassa käytössä niin itselläni kuin tyttärelläkin. 

Koska moni joulun ajan ompelus jäi aikapulan takia tekemättä, päätin panostaa uuden vuoden vaatteisiin. Toki sillä ajatuksella, että nämä ovat ahkerassa käytössä myös muuten. 

Pasi Kärkkäinen on uusi nimi Nosh:lla. Hän on suunnitellut mm. Suhasu-, Sora-ja Zoo- kuosit, joista tykkään kovin. Suhasusta teinkin jo aiemmin syksyllä vaatetta tyttärelle ja Nosh-kotikutsuilla ostin itselleni Solmu-tunikan. Sora-kuosi oli loppuvuoden uutuuskuosi ja siitä valitsin väritykseksi roosa-mustan. Kuosin nähtyäni piirsin muistikirjaani mallin, jonka halusin tyttärelleni tehdä.

Yläosa on pysynyt monissa mekoissa samana, helmaa olen vain kuositellut ideoiden mukaan. Helma on muokattu ns. tulppaanin malliseksi, niin, että yläosasta sitä on aukaistu vastalaskosten verran ja samalla helmasta laitettu päällekkäin. Näkymä oli siis samanlainen kuin puolikellohelma väärinpäin. Takaa mekko on helmastaan hieman pidempi ja nauhat tein ohuesta pellavatrikoosta.

Tällä kertaa visio toteutui melko hyvin ja käyttäjä on myös tyytyväinen: "Äiti, tämä tuntuu kivalta päällä ja minulla on nätti olo". ♥

Ostaessani tätä kangasta, päätin tehdä myös itselleni jotakin kivaa. Kangas on leveää ja keveää, 95% pv/5% el. Olisin kuvitellut siinä olevan enemmän elastaania, koska joustaa niin mukavasti. Olen ihastunut Kotiliesi Käsityö- lehden (1/17) tunikaan, jossa oikeassa sivussa on muutama laskos. 

Näiden vaatteiden kera toivotamme uuden vuoden tervetulleeksi.

Zoo-kuosi on jännä. Se on samalla mielenkiintoinen sekä ärhäkkä ja sitä on saatavilla neljää eri väritystä. Materiaali on ihanaa 100% luomupuuvillaneulosta. Kutsuilta ostin itselleni vihreäsävyisen ZOO jakarditunikan juurikin sen ärhäkkyyden vuoksi. Mallissa takasauma tulee eteen ja se on vartaloa kevyesti mukaileva. Tästä innostuneena päätin kuositella tyttärelleni samantapaisen tunikan.

Tyttäreni rakastaa tämä materiaalia, on kuulemma pehmeä ja lämmin. 

Neulos venähtää helposti ja yhden päivän käyttökokemuksen jälkeen en ole tyytyväinen tuohon etuhelmaan. Se alkaa liekottamaan. Auttaisikohan siihen tukikangas tai kuminauha kaitaleen sisälle?

Talvi on sitä mitä on, siitä huolimatta olemme pärjänneet kahdella pipomallilla, perustrikoopipo ja korvat peittävä malli. Neulokset sopivat hyvin myös pipoihin sekä asusteisiin. SILMU-neulos 💗.

Päällinen siis neulosta, vuorena kaksinkertainen ohut merinorib. Kolmiohuivissa vinoreunoissa on rullapäärme, joka laittaa reunan aaltoilemaan kivasti. Tuplatupsut on tehty sekoitelangasta, jossa on pieniä paljeteja seassa.

Zoo-neuloksesta myös pipo merinoneulosvuorella.

Kaavan olen tähän piirrellyt itse, aika moneen kokoon olen tämän jo päivittänyt.

Koska palanen neulosta vielä jäi, sain siitä itsellenikin pienen kolmiohuivin. Olen alkanut pitämään erilaisia asusteita enemmän ja huomaan hamuavani myös erilaisia huivikankaita.

Tähän loppuun haluan kiittää kaikkia lukijoitani ja tämän vanhan ja tulevan uuden vuoden kunniaksi laitetaan pystyyn myös 

ARVONTA

Arvonta-aika on 31.12.2017-6.1.2018. Palkintona on 35 euron suuruinen lahjakorti Nosh Organic- verkkokauppaan. Osallistut arvontaan kommentoimalla tätä postausta vaikka vastaamalla kysymykseen:

Mikä jäi mieleesi vuodesta 2017 ja mitä odotat vuodelta 2018?

Hyvää uutta vuotta sinulle!

*Instagramissa löytyy toinen arvonta*

p.s. blogin ja istan puolella alkaa Details-vuosi, katsotaan mitä se tuo tullessaan. Blogilla on myös omat Facebook-sivut. Tervetuloa seuraamaan myös sitä.

Joulukuussa punastellaan

Värihaaste alkaa pikkuhiljaa lähennellä loppuaan, kylläpäs vuosi onkin mennyt nopeasti. Monta käsityötä harrastavaa on ollut mukana eri foorumeissa. Kiitos kuuluu myös kaikille niille yhteistyökumppaneille, jotka ovat lahjoittaneet arpajaispalkintoja.

Joulukuussa kuitenkin vielä punastellaan ja kimalletaan oikein kunnolla, eikö vain? Punaisella värillä on paljon erilaisia symbolisia merkityksiä. Se on yhtälailla intohimon kuin aggressionkin väri. Näen punaista- ilmaus lienee kaikille tuttu. Väliin tietenkin mahtuu rakkaus, lämpö ja joulu, johon punainen väistämättä kuuluu. Tai ainakin minun jouluuni se on kuulunut aina kera valkoisen, hopean ja kullan. Innolla kaivan punaiset lasipallot laatikosta ja ripustan ne näkyvälle paikalle. Tänä vuonna minun tekisi mieli laittaa punasävyinen verho lämpöä tuomaan. Marimekolla sellainen kangas löytyisi, joka vastaisi makumieltymystäni. Inhoan vain verhojen ompelua....Kuten aiemminkin, on punaisten sävyjen suhteen sinulla paljon valinnan varaa. Tähän vielä voi lisätä punaiseen taittuvat violetin sävyt.

Oma punainen kauteni starttaa Verson puodin Sielunlinnulla, jonka punainen oli kauniinpi kuin mitä ruudulla näytti. Olisin pitänyt tästä itsekin ja olin vähällä tilata lisää. Mutta ehkä itselleni riittää nyt kolmessa eri sävyssä tämä mahtava kuosi.

Löysin käytettynä uudet punaiset hoppatossut pieneksi käyneiden tilalle ♡

Harmaa ja punainen ovat kyllä hyvä väripari. Äidilleni tein merinovillaisen puseropontson (josta minulla ei valitettavasti ole sovituskuvaa) ja lopuista paloista sain aikaiseksi neuletakin.

Napituslistat on tuettu, muuten olisi tullut itku napinläpiä tehtäessä.

Hyvin onnistui näin. Nyt rohkenen tehdä itsellenikin. Peittarin ketjutikki (yksi neula) on muuten hyvä vaihtoehto merinon ompelussa. Vaatii tietenkin saumurihuolittelun reunaan.

Länttäänpäs tänne vielä viime kuun violetin rippeet. 

Luomupuuvillaneulokset ovat Vanjasean mallistosta. Violettipohjainen on nimeltään kaupunki ja siniharmaa puolestaan Kylä. Tuota Kylä-kangasta yritin metsästää sieltä sun täältä, mutta tuloksetta. Käsityömessuilla Vanjasean osastolla aukaisin suuni ja sain vihdosta viimein palan itselleni. Kuosi ja väritys ovat niin kauniita!

Tytön mekossa on vastavärikontrastia violetin ja keltaisen muodossa. Kauluskokeilu osoittautui toimivaksi, huput eivät oikein saa kannatusta.

Näillä tarkenee pakkaskeleissä. Kainon puuvillaneuloshuivi on ihanan tuntuinen ihoa vasten.

Äitini puikoilta ovat nämäkin ihanuudet syntyneet. Kenkiini ei mahdu villasukat, joten nilkkoja lämmittämään säärystimet.

Tässä kuussa ilotulitellaan arvontojen kanssa ja ensimmäinen arvonta on jo heti tässä postauksessa. 

Jouluinen tunika omalla kaavalla. Vaate on käyttämätön, vain kuvauksessa päällä ollut.

Mitat:

Kainalo-kainalo 50 cm

Helman leveys n. 53cm

Hihan mitta kainalosta mitattuna 47 cm

Selän leveys 39 cm

Olka-helma 85cm

Materiaali: Verson puodin joustofrotee

Huppu ja taskut löytyvät myös.

Arvonta on suoritettu, vaikka ihan tähän hätään ei vielä ole uutta postausta. Tunikan voitti itselleen "Iitaliina", onnea!

(ARVONTA-AIKA ALKAA NYT JA PÄÄTTYY SEURAAVAAN POSTAUKSEEN.) Arvontaan osallistut kommentoimalla tähän postukseen ilmoittamalla "Mukana arvonnassa". Instagramissa puolestaan on kangasarvontaa (kangas tällä kertaa omasta varastosta).

Ihanaa  joulunodotusta sinulle!

p.s.

Jo Joulu joutui

Joululahjuksia

Sanomatta selvää teille kaikille, että vain murto-osa suunnitelluista ompeluksista siis toteutui. Näin on aina ollut ja niin tulee todennäköisesti aina olemaan, sillä muutosta ei aikaisempiinkaan vuosiin tähän päivään mennessä ole tullut.

Mutta olen kehittänyt yhden selviytymiskeinon:

Lahjakortin. 

Se on kuulkaas hyvä juttu, kun materiaalit on hankittu, mutta aika ei anna lainaa yhtään. Siirretään siis hommaa vähän eteenpäin.

Lapsille tuppaa aina tulemaan se the Juttu. Meidän pirpanalle se on Ryhmä Hau (Paw Patroll). Sarja on vilpitön ja pennut pelastavat aina jonkun kiipelistä. 

Samppa, Rolle, Vainu, Rekku, Toma, Kaja 

Kaja on ainoa tyttö pentueessa, joten tontut saivat tehtäväkseen...

Kaja säntää auttamaan helikopterilla, ja lentojutut muutenkin kiinnostavat neitoa isän harrastuksen myötä.

Tuli hieman tummat kajalit...

Resoreista löytyi tällä kertaa oikeita sävyjä applikointiin. Mekon kangas on Pikkupiltin farkkudigiprinttiä. 

Hattu on kaavakokeilu ja isohkohan se on, mutta menee kypärämyssyn kanssa. Joku tahrakin on jo ennättänyt tulla.

Hatussa velour, välissä ohut vanu ja vuorena ohut merinointerlock.

Hahmoja ei ole vielä Suomessa tuotteistettu, joten väsäsin myös värityskirjan lahjaksi. Se on hyvin väritetty ;)

Olen sitä sukupolvea, jolle kiiltokuvat ovat olleet tosi tärkeitä. Onneksi omat kansiot ovat tallella. Yritän hivuttaa tätä innostusta omalle jälkeläiselle, katsotaan miten käy.

Majapuulta kiiltokuvajc:tä ja pieni loivennus kankaan pohjaväriin mustalla pitsillä ja resoreilla.

Mies sai yhden puseron  kolmesta aiotusta...

Pehemiä/Majapuu ja merinovillaneulos <3

Pelimiehelle

Tätä puseroa pienentelin joulun jälkeen. Kaulukseen sain inspiraation Ommellisen Liisalta. Tällainen samanlainen on tulossa neuloksesta kera nappien.

Joulun ähkyilyjen jälkeen polkaisin koneet taas käyntiin ja tein äidilleni lähes kaikki mitä suunnittelinkin.

Verson puodin Mummolan tunnusta tein jo aiemmin leggarit ja sivuun jäin sopiva pala ideaan tunikasta.

Kaveriksi kuosi sai Harjun mustaa joustocollegea, ihana materiaali. Ehkäpä nämä kaksi osaa ovat paremmat yksivärisen ylä- tai alaosan kanssa?

Tämä kangas (saatavilla Majapuulta ja Pehmiältä) oli sitten pakko hankkia, kun niin näin tämän äitini yllä. Ja siitä tuli juuri sellainen kun ajattelinkin (taskut vaan tipahtivat liian alas)

Musta neulos on melkein loppu. Olen kuluttanut sitä peräti 5m eri juttuihin..... Myös Roosa-nauha huutokaupassa oli tästä kankaasta tehty neulostakki, taisi jäädä sieltäkin kummittelemaan mieleeni.

Ja mikä parhainta, äiti tykkäsi myös <3

Samalle reisulle lähti myös pari merinovillaista kauluria/puffia. Toivottavasti lämmittävät saajiaan <3

Osa lähjoista lähti ennen kuvausta jo eteenpäin, mutta tässä vielä päiväkodin henkilökunnalle tehdyt rukkaset. Päällä Murun neuloksia ja vuorena microfleece.

Kohta vuosi vaihtuu.

Toivotan sinulle oikein hyvää loppuvuotta 2014 

ja riemullista uutta vuotta 2015.

Lupaan ommella niin paljon kuin ehdin.

Verson puoti feat Majapuu/Pehmiä

MUSTAA ja vähän valkoistakin

Lauantaina illalla eetteriin ilmestyi haaste, pikasellainen.

Tee jotain mustaa, vähintään 50%.

Tämä oli tuolla luonnoskirjassa odottelemassa toteutusta.

Kolmen aikaan sunnuntaina sain sen hetken eteeni.

Kaavoitin, leikkasin ja ompelin ja tein siinä välissä perheelle ruuan. Kilpailin luonnon valon kanssa ja sille hävisin.

Kankaat ovat neulosta. Raidallinen on Verson puodin rullaverhoa ja musta Majapuu/Pehmiän mustaa neulosta.

Edessä ja takana tuollainen valenappihalkio. 

Kuvien oton jälkeen eteen on taskun kohdalle ilmestynyt kolmen napin rivistö ja taakse hommaan mattapintaiset, kunhan ennätän.

Olisi voinut tämäkin jäädä turhan kauaksi aikaa muhimaan, jos ei haastetta olisi ollut. Varsin mukava pitopaita ja neulos <3

Tässä pari kuvaa lisää korjauksen jälkeen

Vielä kun oppisi tekemään tooosi tiukan, venähtää niin helposti.

Kun ufo kaapista ulos tuli

Ei tule mittään!

Tämä on aloitettu viime keväänä.

Halu saada itselle jotakin räväkkää ja pirtsakkaa.

Laneilla aloitettu ja siellä pieneksi havaittu.

Mietin jopa korjaustakin, 

mutta aika tuli ja meni.

Eikä väritys tuntunut enää omalta.

Meinasi roskiin lentää.

Kunnes tajusin tarjota tätä

varauksella teinineidille.

Ja vastaus oli JOO.

Huppari on vuoritettu trikoolla ja hupun

vuorena on velour.

Koska varastoista ei löytynyt keltaista tai pinkkiä nyöriä,

virkkasin sellaisen ohuesta puuvillalangasta.

"Saanko laittaa tämän maanantaina kouluun?"

Täytyy olla tyytyväinen, että 12- vuotias kelpuuttaa itsetekemiä vaateita.

Pipo on viime kevään tuotantoa.