Inspiration by SaVa

SaVaway, highway to heaven or hell....

Viikko 30 ja SaVawayn haasteena oli viisi eri brändin haastekuvaa, josta oli haettava inspiraatiota. Kahdesta kuvasta valitsin tämän allaolevan, merkki on kuulemma MoloKids. 

Tässä kuvassa katseeni kiinnittyi tuohon oikeanpuoleisen tytön kaulahuiviin ja siitä ajatus lähti liitoon. Lastenvaatemerkki, mutta ajattelinkin tehdä tällä kertaa itselleni.

Viikon varrella ryhmän keskusteluissa oli huomattavissa trendi, joka viittasi vahvasti kankaanpainamiseen. Pitäydyin kuitenkin sunnitelmissani.

Tässä hieman alkusoittoa...

Miehustaan valitsin Eurokankaan palalaarista löydetyn ohuehkon vaaleanhaarmaan ja meleeratun joustocollegen.

"Huivi" tulisi olemaan ylisuuri poolokaulus, joka rakentuisi erivärisistä trikoosuikaleista. Osa löytyikin jo tuolta kanttaussuikalelaatikosta valmiina, osa leikattiin hirveässä draivissa heti klo 21.00.

 Tasku, helma ja hihansuut ovat jotakin tosi hyvälaatuista resoria, jota haluan ehdottomasti lisää, kunhan vain muistaisin, mistä olen ne ostanut! Ikasyr, Fabriina?

Taskuun raakareuna-aplikoinnilla tähti

Homma ei sujunut kuin tanssi, sillä kiinnitin ensin taskun aivan vinoon. Tuo suikaleiden saumurointi ei ollutkaan niin nopeaa hommaa kuin luulin ja välistä oli poistettava yksi harmaa suikale, kun se vain venyi ja paukkui.

Klo 23.15 olin valmis

Tämä on kuulkaas tosi mukava paita ja aion pitää tätä myös ihmisten ilmoilla.

Katu- uskottavuutta :)

Seuraavana päivänä ulkoilutettiin mehujäätä, aitaa ja kekkosta Lintsillä.

Mielenkiintoinen tarina ja kiitollinen olo...

Muru, Anna Etula

Tiedustelin tuossa viime viikolla vierailumahdollisuutta Murun työhuoneelle. Sain varsin miellyttävän vastauksen ja sovimme ajaksi tämän päivän. Tiedustelin tilkkujen ostomahdollisuutta. Samalla ajattelin ostaa tilkkuja tulevalle työpaikalleni innostamaan lapsia käsitöiden pariin. Ammattiyhdistysihmiset eivät oikein pidä siitä, että ostelen omilla rahoillani tarvikkeita, mutta en jaksa vaan sitä raskasta byrokratiaa. Siis sponssaan. Mutta tämä ihanainen Anna halusi ottaa osaa sponssaukseen ja sain kasan tilkkuja ilmaiseksi ja isompia halvemmalla. 

Oli kiinnostavaa kuunnella myös hänen tarinansa. Tekstiilialan suunnittelu- koulutus, Ruotsin tuliaisina neulekoneintohimo, yhteistyö toisen kanssa yms. Raakaa työtä ja yhteyksien luomista. Kuosit siis hän suunnittelee, kankaat kudotaan luomupuuvillasta Suomessa sekä vaatteet valmistetaan täällä. Kellarikerroksessa oli muitakin tekijöitä, mielenkiintoista nähtävää.

Lajittelimme tänään tytön kanssa tlkut väreittäin ja isommat laitoin jo pesuun, koska neule kutistuu jonkin verran. Sain kun sainkin muutaman palan mustaharmaata mustarastasta. Se pääsee kyllä huppariini. Jotakin näistä syntyy ja suurin osa lähtee siis koululle.

Kiitos Anna, kiitos Muru!

Harjoitushuppareita

Pikku koira hyppii hassusti.....

Oli tehtävä tällaiset nollaustyöt tässä välissä sekä otetava itseäni niskasta kiinni. 

Poikani kutsui vetoketjuja pienenä VETOKETKUIKSI ja niin ne kyllä ovatkin!

En ymmärrä miten sen kiinnittäminen voi ollakin niin hankalaa varsinkin joustavaan materiaaliin. Saatika silloin, kun on kyse kuvioiden kohdistamisesta.

Edessä on muutamien vetoketkullisten töiden teko, joten ajattelin hieman harjoitella ja testailla kaavoja.

Raksu- koira oli saanut hempeän värityksen. Olin tälle kankaalle ostanut kaveriksi Majapuulta myös pinkki/ruskea- palloa, mutta sävythän eivät natsannet ollenkaan. Eikä varastosta löytynyt oikeaa ruskeaa. Resorit ovat myös Majapuulta

Kaavana on mustikkahupparista otettu versio.

Huppuun keikkumaan korvat.....

... ja niin kuin näkyy, ne ovat ihan eri kohdilla. 

Takki on vuoritettu coolmaxilla, hupussa trikoovuori. Helmaan laitoin framillonin hieman venyttäen, ettei lähde turhaan kääntymään.

Miau, äiti olen sinun kissa....

Palanen Murun KittyKitty:ä oli vielä varastossa ja Majapuulta olin hankkint sille myös kaverin, oranssi/valko-pallo neuloksen. Saumanvarassa vähän väliä hehkuteltiin uusimman Ottobren Stardust- hupparikaavaa. Yksi samaisesta Murun kankaasta olikin jo tehty tällä kaavalla.

 Se olikin vain kokoon 92cm, mutta leveys näytti piisaavan, pituuteen lisäsin 6cm.

Vetoketkun pituus ei sitten riittänytkään loppuunn asti. Jäi tuo viisto helma lerpattamaan.

Taskun piirsin itse ja muutin sen päällitaskuksi.

Tähänkin huppuun ilmestyivät korvat, jotka lähinnä näyttävät pirunsarvilta :)

Vielä löytyi Murua, joten siitä ja pallosta syntyi vielä lätsä

 Takki on vuoritettu yksivärisellä trikoolla. 

Kopassa köllöttää nyt kaakeli ja yksi satsi Siiriä ja Myryä leikattuna. Majapuulta nekin.

Ei kiukuta enää...

 ...Niin paljoa

Olen sellainen ihminen, että kun joku asia alkaa häiritsemään, niin se ei jätä rauhaan.

Loppupala kiukkista pääsi kloritekylpyyn ja valkastui luonnovalkoiseksi pohjaltaan.

Siiri ja Myyry odottavat pääsyään työstöön, joten tein koekaavat ja siitä syntyi tällainen perusliivari kera taskujen. Hyvä tuli.

Jotta raitainen tausta ei olisi niin yksinäinen, sai se kaverikseen sydänaplikaation.

Tästä pienestä ihmisestä on kasvanut aikamoinen käsityötaituri, ainakin termeiltään.

Usein hän piirtää erilaisia kaavoja kavereilleen, keihästää kankaan nuppineuloilla, järjestelee nappeja ja tekee tilkuista kaikenlaista. Käy myös säätämässä koneiden napploita. Sakset ovat olleet sellaiset, jotka olen ystävällisesti napannut pois ja lupasin hänelle omat sellaiset hankkia. Tänään oli se päivä.

Innokas oppija ja nyt sakset jo tottelevat. Saapi nähdä mitä kaikkea ne sakset 

tulevaisuudessa leikkaavatkaan...

Tämä asu on muuten hänen suunnittelemansa...siis kasa kankaita lattialla, joista kaikista hän tykkäsi ja ilmoitti kankaat sylissään:

"Haluan näistä paidan ja housut."

Kaavana paidassa on uusimman Ottobren Fall basic, leggarit SKK. Kokeilin tähän tuollaisia tuplahihoja- ja puntteja, sekä silmukka kiinnitystä olkasaumaan.

Seuraavalla kerralla minun pitääkin sitten katsoa ohjeista, miten se oikeasti tehdään ;).

Nyt vähän siivoilen ja yritän saada tolkkua tähän kaaokseen. 

Saumurilangat vaihtuvat nyt tummempiin sävyihin.

Leikkimökkiprojekti sen kuin etenee ja sen edessä oleva portaikko on hieman laajentunut.

Mustikat ovat kypsyneet....

Mustikoita kypsyy koko ajan lisää

Tämä ihanainen kangas on nyt pilkottu ja tehty tuotteeksi asti

Oma huppari valmistui jo viime viikolla monen mutkan ja kuosituksen kautta

ja nyt oli sitten pienemmän vuoro. 

Itse asiassa hän on oikea mansikkatyttö, mutta rakastaa metsässä käyskentelyä ja syö hyvillä mielin kaikkia marjoja. Marja- ja hedelmäkausi alkaa ahomansikoista, nyt syödään herukoita ja mustikoita. Tämän jälkeen on vuorossa kirsikat, karviaiset, päärynät, omenat. Viimeiseksi napsitaan puolukat ja tyrnit.

Tämän hupparimekon tein samalla kaavalla, kuin SaVawayn kalastajankin. Nyt vain tein tuon kaitaleosuuden ylemmäksi ja taskun helmaosaan. No, tämäkin tulee mahtumaan pitkään :)

Huppu sai kärpässienivuoren

Jäi vielä pieni pala ja päätin vihdosta viimein kokeilla kuuluisaa Modan ruttupipoa. 

Helppo tehdä ja hauskan näköinen

Ja me ollaan nyt niin samanlaisia!

p.s loppu kiukkupylly lähti valkaisuun....

Kiukkista ja Kekkosta

Se on ihan höpölöpö, 

joka leikistä suuttuu!

Ja minä jo aloin suuttua, kun tästä ei meinannut tulla yhtään mitään...

Siis kankaana Tuike:en Kiukkupussi, sillä nimellä minä sen muistin. 

Monet kankaan ostaneet olivat kloritella vaalentaneet tuota Serlan wc-paperin väristä taustaa, 

mutta minä päätin olla sitä tekemättä, ihan vaan siksi, että kankaan suunnittelijat olivat värit näin päättäneet olevan. 

Halusin Kiukkiselle kaverin ja päädyin tilaamaan Majapuulta oranssivalkoista- ja ruskea/luonnonvalkoista raitaa. 

Ja sitten se pussi. Taskujen siis piti mielestäni esittää pusseja.

JUUEIJUUEI, tökkii, joku tökkii....

Sitten uusi idea kehiin. Hieman tuollaista vapaata kirjontaa koneella kengurutaskuun. Tykkäsin, mutta ei jotenkin sopinut tämäkään. Päädyin kaikesta huolimatta sitten noihin ensimmäisiin, vaikka edelleen jokin häiritsi. Aina ei voi onnistua. Kiukutti.

Pistin tunikan kasaan. Kaavana on muuten uusimman Ottobren sirkusheppa, hyvät mittasuhteet. Laitoin raidat vielä pökiksi, kaavana Saimit.

Tässä malli on EI

ja tässä JUU

ja minä olin tämän jälkeen

Mutta sitten nauratti, kun googlasin kankaan alkuperää ja nimi olikin

KIUKKUPYLLY

En olisi kuitenkaan pyllyä tehnyt :)

Tarina jatkuu....

Mutta sitten oranssivalkoraita oli asettunut Porkkana Kekkiksen viereen ja ne näyttivät sopivan tosi hyvin yhteen! Kekkis on SaVan ja Käpysen yhteinen tuotos.

 Yökkärit näistä tulisi. Ja niin tulikin. Ja tuli jotain muutakin.

Tuo kengurutaskuun koneella kirjottu EI JUU halusi jatkaa elämäänsä, mutta miten?

Se pääsi yökkärini etumukseen taskuksi, jonka sisään ei voi laittaa mitään, koska siinä ei ole aukkoja.

Ei mitään järkeä.

M halusi myös yökkärin, ja tietenkin hän sai sen.

Kaavana sirkusheppa, hihat omaa kuositusta kaavan omasta hihasta. Näiden piti muuten tulla kiukkikseen tuplahihoiksi, mutta päätyivätkin sitten tähän.

Tämä on sitten suoranainen yllätys itsellenikin. 

Ratkoin yhdet reikäiset sloggit ja tein kalsarit. 

Kysyi sovittaessa "Miten päin nämä tulevat?"

Laitoin kumppariin merkit <3

Toinen ylläri oli se, että tein itsellenikin alushousut ja niistä tuli yllättävän hyvät. Tämä on se ilmaiskaava netistä, tosin s-kokoa piti pienentää...

Eikä meitä muuten nukuta yhtään!

SaVaWay varjoillen

Olen hieman koukussa näihin SavaWay:hin....

Perusperiaate on se, että perjantai- iltana klo 21-23 on aikaa ommella erilaisten aihepiirien mukaan valmis tuotos. Aiheina on ollut mm. kierrätys, yksivärinen, tai sitten erinäisten kangasverkkokauppojen sponsaamana tullut yllätyspaketti. Aiemmin se on tullut Käpyseltä, Ikasyriltä ja Selialta

Tällä viikolla paketti lunastettiin Pehmiältä, jonka sai aukaista perjantaiaamuna. Paketista pyllähti pinkki kalastaja, jota jo entuudestaan minulla oli ja siitä olin mekkosen jo tehnytkin.

Toivorikkaana olin jo piirtänyt Nestorille ja norpalle suunnitelman, mutta nyt oli käännettävä aivot toiselle taajuudelle. Samalla huomasin, että kyseinen päivä on hääpäivämme ja ompeluasiat siis toisarvoisia tällä kertaa. Ilmoitin asiasta, sillä arvostan tapahtumaa ja sen järjestäjiä.

Tässä suunnitelma ja...

..... kankaat ja tarvikkeet

Pääsin siihen vaiheeseen, että leikkasin kappaleet, valmistelin taskun ja kiinnitin sen miehustaan. Sitten lopetin ja jatkoin seuraavana päivänä päiväunien aikaan. Valmista tuli, meni kyllä puolella tunnilla yli tuosta kahdesta tunnista.

Joo, ehkä tässä kankaassa vähemmän olisi enemmän. Tuli nyt kuitenkin kokeiltua erilaisia juttuja. Tämä tapahtuma on kyllä sellainen, että ei paranisi kokeilla, aika ei vain riitä siihen :).

Tämä on siis tasku...liekö kalastaja hieman rakastunut?

Epäilin tuota huppua/kaula-aukkoa, mutta hyvinhän se muotoutuu paikalleen

Ja mansikkakakkua!

Rouva Pehmiä on muuten koonnut hienon kuvakollaasin tehdyistä töistä. Minusta hieno kunnianosoitus tekijöille! Kiitos!

http://rouvapehemia.blogspot.fi/2013/07/kaksi-tuntia-ompeluaikaa-yli-sata.html

Ensi viikolla olisikin sitten uudet haasteet, mielenkiintoista, sanoisin. Mutta minulla tuli jo idea!