mosaiikkilyhdyt

Suunnittelin nämä tuikkulyhdyt autokatokseen, mutta nyt vaikuttaa siltä että aiankin aluksi nämä jäävät sisälle. Paloina näissä kirkas ja eri mustan sävyissä vaikuttavat helmet. Varjo on oikein hauska pilkullinen. 

Nipsu pinteessä

Nipsua ei nähty kiipeilyseinällä alkuaikoina ollenkaan, ja me jo luultiin ettei se uskalla. Parisen viikkoa sitten yllättäen huomasin, että Nipsu kiipeilee. Yhtenä päivänä osuin paikalle kameran kanssa, Nipsun huudon kutsumana.

MiaaawwW

Pääsiskö tästä kiipeämään pää alaspän?

Ritari Orava saapuu "pelastamaan".
Huomaa rento olemus

Jos tarraisin hampailla tästä tolpasta kiinni?

Oravainen keskittyy näyttämään hyvältä ;)

Pattitilanne

Helpompaa ilman neuvojaa ;)

 Ja sitten Nipsu laskeutui lepakkomaisesti roikkumaan hyllyn reunalta ja heilautti kroppansa notkeasti tolpalle. Pahus, kun ei ollut siinä kameraa hollilla.

Ilmojen viilennyttyä on kissojen catioelämä vaihtunut paljolti kiipeilyyn, kuten me ajattelimmekin.

suru-uutinen

Leena ja pojat on monelle kissabloggareille tuttu kommentoinneista ja kissakahvilatapaamisista. 

 Perjantain surullinen viesti tuli Leenalta, hän oli aamulla löytänyt Kaapon menehtyneenä omalta sohvaltaan :( Levollisen näköisenä ikiuneen nukahtaneena. Kaikki oli edellispäivänä aivan hyvin ja eläinlääkäri oli pojan todennut hyväkuntoiseksi.  Surullinen mysteeri, joka meilläkin pysäytti koko illan. Tässä alla muutama kuva, jotka Leena lähetti.

Kaapon tyypillinen nukkuma-asento <3

Siinä levätään sisko Aliyahin pojan Papun kanssa.

Mietin pitkään, minkä runon tähän liittäisin ja päädyin Pablo Nerudan Oodiin kissalle, joka on nimenomaan kunnianosoitus kissalle. Tämän omistan nyt tässä Kaapolle <3 

OODI KISSALLE

Eläimistä tuli

susia,

millä liikaa häntää, millä iso

murheellinen pää.

Vähä vähältä ne alkoivat sopeutua,

kävivät maisemaan taloksi,

saivat täpliä, somistuivat,

joku lensi.

Kissa,

kissa yksin

ilmaantui valmiina

ja ylpeänä:

se oli heti syntyjään täydellinen,

kulki yksin ja tiesi mitä tahtoi.

Ihminen haluaisi olla kala tai lintu,

käärme saisi mielellään siivet,

koira on pelkkä vikaan mennyt leijona,

insinööri soisi olevansa runoilija,

kärpänen kokee lentää kuin pääskynen,

runoilija yrittää matkia kärpästä,

mutta kissa

haluaa olla vain kissa

ja yhtä kissaa se on

hännästä viiksiin,

harmaasta aavistuksesta elävään hiireen,

yön pimeydestä kultaisiin silmiin.

Ei ole sen veroista

ykseyttä,

ei kuu eikä kukka

ole rakennettu

niin hyvin:

se on niin yksi kappale

kuin aurinko tai topaasi

ja sen joustava ääriviiva

on siro ja luja

kuin laivan keula.

Sen keltaisista silmistä

jää yksi ainut

viiru

johon lentävät yön kolikot.

Oi pikkuinen

keisari ilman keisarikuntaa,

isänmaaton valloittaja,

salongin pieni tiikeri,

eroottisten taivaskattojen

lemmensulttaani,

sinä komennat myrskyssä

rakkauden tuulta

kun liikut

ja painat

maata vasten

neljä herkkää jalkaa,

nuuhkit,

epäilet kaikkea

mitä maa kantaa päällään,

sillä kaikki on saastaista

kissan tahrattomalle käpälälle.

Oi huoneiston joutilas

peto, yön röyhkeä

käpälänjälki,

laiska, jäntevä

ja etäinen,

syöverinsyvä kolli,

asumusten

salainen poliisi,

jonkin

kadonneen sametin

tunnusmerkki,

varmaankaan

et ole lajina

arvoitus,

kaiketi et ole mysteerio,

kaikki sinut tuntevat; kuulut

ihan tavallisimpaan talonväkeen,

kaiketi kaikki luulevat niin,

kaikki luulevat olevansa

kissansa isäntiä,

omistajia, kissan

enoja, kavereita,

virkaveljiä,

oppilaita tai ystäviä.

Minä en.

Minä luulen toisin.

Minä en tunne kissaa. 
Minulle on tuttua monenmoinen, elämä

ja sen arkipelaagi,

meri ja kaupungin laskemattomuus,

kasvitiede,

naiset ja niiden kummat salat,

matematiikan kertotaulut ja miinukset,

maan vulkaaniset suppilot,

palokuntalaisten palkitsematon hyvyys,

pappien sinertävä atavismi,

mutta kissasta minä en saa selvää.

Minun järkeni liukastuu sen välinpitämättömyyteen,

sen silmissä on kultaiset numerot.

(Pablo Neruda – Andien Mainingit)

 Oodin myötä lähetämme sukulaisillemme (me ollaan sukua Gebsun kautta) paljon virtuaalihaleja ja Papulle rapsutuksia <3

puutarhaan ja catioon on tullut syys

Sedum mikälie syysasussa

Syyskimikin huikeat kukinnot

Hollywood boulevardin lokakuu on lohduton

Kukkasängyssä vielä tiukukärhä kukkii, mitä lehtien lomasta näkyy

Sedum Husbendin kaima kirjavine lehtineen

Béla ja Nipsu, Geekin nurkassa pilkottaa

Vielä tarkenee ulkoilla

Nipsu ja hassu kurkistus

Linnuille säksätetään

Tälläistä meillä tällä viikolla. Loput kukkasipulit on laitettu maahan ja sato korjattu.