goottipuutarhassa

Viime perjantaina oli ihan pakko vielä kuvata kierros goottipuutarhassa. Taustalla juhannusruusu kukassa valuu putouksena tuijien harteilta.

Koiranputket ovat rakkauteni ja erityisen ihanat, kun ne ovat mustat. Tykkään tummalehtisistä kasveista muutenkin. Goottipuutarhan ideaan haettiin vinkkiä Marketanpuistosta, nyt meiltä löytyy seuraavia kasveja:

 

Tumma koristeomenapuu Malus Royalty
Hopeahärkki Cerastium tomentosum Silberteppich
Tummatähkämunkki Phyteumanigrum
Tummalehtinen koiranputki Ravenswing 
Purppurakeijunkukka Black Beauty
Purppurakeijunkukka Palace Purple
Kääpiöjapaninhappomarja

Tummatähkämunkki ja taustalla kääpiöjapaninhappomarjaa.

Koiranputki Ravenswing. Edellistalvi tappoi tämän, mutta ystävä toi uuden taimen <3

Jessen uusi onki

 Jesse täytti huhtikuussa 2 vuotta, vasta nyt saimme järjestymään juhlat Jessen kummien kanssa. Kummisetä on itse rakentanut Jesselle ongen, bambuvarressa narun päässä on aivan Jessen värisiä karvoja ;) Hieno lelu ja tosin mieleen Jesselle, kuten kuvista näkyy. Taitaa olla vähän kade tuo Gebsun ilme tuolla taustalla.

oi ihana toukokuu...

... ja sen instakuvasuosikit.

* Kirjaelämys
Kirjastosta nappasin extempore suunnittelematta pari kirjaa, Jojo Moyesin Parilliset ja parittomat, sitten Jessie Burtonin Muusan. Sen verran pidin Moyesista, että äänikirjakokeiluuni valikoitui liikuttava Kerro minulle jotain hyvää. Koska äänikirja ja Moyes edelleen innostivat, kuuntelin seuraavaksi jatko-osan Jos olisit tässä. Varauksien kautta lukuvuoroon pääsivät Jenny Rogneby: Leona. Ihmisen hinta ja Domenico Starnonen Solmut. Juha Hurmeen Niemi jostain syystä ei edennyt ja pikalaina meni umpeen kirjaa avaamatta. Elly Griffits: Januksen kivi on kehutun sarja toinen osa, jota lainasin uskoen sitä ensimmäiseksi.  Helmet -lukuhaaste etenee kuin juna, tästä suht laiskasta kuukaudesta huolimatta.

*Kädentaidot
Huhtikuussa aloittamani villatakki on melkoinen haaste, saas nähdä kuinka mun käy. Keramiikan kesäkurssi alkoi toukokuun viimeisellä viikolla, pian on tuotoksia ihmeteltäväksi.

*Kissa
Béla, kissa on täysi kymppi <3

 *Arkielämys
Kuntoutumisreissu sisälsi erilaista arkea; hyvän ystävän seuraa, hyvää valmista ruokaa, ajateltavaa ja vielä puutarhaelämyksiäkin. Pitkäkorvaiset lapsenlapset tulivat hoitoon toukokuun viimeisenä päivänä ja posliinikukka teki kaksi kukkaa!

*Puutarhassa
Ennenäkemätön, uskomaton toukokuu. Kesä. Kissat viihtyvät Catiossa.

*Matka 
Työreissu Itämerellä risteillen sekä katkaisi arkea, että antoi työelämään lisäsyvyyttä.

 

kokeilin kukkiensidontaa

Kaikkea täytyy kokeilla, kun on luonteeltaan kiinnostunut ja utelias. Pitkäaikainen haave kukkiensidonnasta toteutui viikonloppuna Kukkahuone Rönsyn Workshopissa. Rönsyn Riikka on entinen työkaveri, tiesin jo makunsa tuntien että hieno sessio on takuulla tulossa. Ystäväni Lempoakka M lähti hyvin pienellä houkuttelulla seurakseni.

Jokainen sai käyttöönsä seuraavat kukat:

1 hortensia

4 valkoista ruusua

4 neilikkaa

3 lemmikkiä

3 kuunliljan lehteä

1 vadelman oksa

karhuheinää

koiranputkea 

salalia

Sain heti päähäni vision, että olohuoneen pöydälle näistä rakentuisi kimppu, jonka ilme muuttuu näkökulman myötä.  Kimppu olisi passeli neliskanttiseen Wirkkalan vanhaan lasivaasiin.

Hämmästyin ensin näiden neilikoiden sävystä, joka vei mut epämukavuusalueelle,
mutta lopussa pääset kurkistamaan täydellistä sopivuutta!

Sormia kramppaa välillä, kukkia spiraaliin asetellessa jännitän ihan liikaa.
Tavoitteeni ei ole symmetriä, vaan jonkinlainen kaaos.

Riikka tarjoili kukat meille esikäsiteltynä, mm ruusuista oli piikit napsittu pois. Hän oli myös hakenut materiaaleja luonnosta, niillä saisi mukaan kivaa ilmeikkyyttä. 

Hortensia toimii kimpun pohjana ja kukat laitetaan spiraalimuotoon, jotta ne asettuvat kauniin ilmavasti, myös vaasinäkymä on tällöin kaunis.  Asettelun jälkeen opimme, miten kimppu sidotaan, leikataan varret veitsellä (tää oli pelottavaa) ja paketoidaan kosteaan sekä paperien suojiin.

Yksityiskohta valmiista kimpusta.

Valmis kimppu "julkinen näkymä".

Valmis kimppu, privaattinäkymä Husbendin sohvalta.

Hänet on pakattu silkkeihin ja papereihin.
Tämän yläilmakuvakulman ansiosta nappasin neljännen ruusun pois kotiinpäästyä.

 Huomasimme aiemmilla kursseilla käyneillä jo otteissaan ihan erilaista varmuutta, kuin meillä untuvikoilla.  Seuraava Workshop on elokuussa, sinne taidamme taas ystävän kanssa suunnata.
Kiitos Riikka kivasta kurssista <3

Täydellinen värimätsäys. En koskaan, ikinä, millonkaaan olisi oivaltanut,
että neilikan sävy on kuin tehty ryijyn pariksi.

puutarhakaupoilla

Kun puutarhahullu lähtee puutarhalle toisen puutarhahullun kanssa, siinä saa pitää lompakosta kovaa kiinni. Mutta ihan hyvin mulle kävi kuitenkin, jonkinlainen maltti pysyi mukana. Kasvihankinnat kun mahtuivat hyvin auton perään. 

Ensimmäinen kohde oli Puutarhanikkarit Espoossa ja ostin laventelin, sieniyrtin, oliiviyrtin, persiljan sekä sitruuna -ja appelsiinisamettikukkia. Vähän vahiongossa ajauduttiin sitten Kirkkonummelle ja Reimannin taimitarhalle, joka osoittautui mainioksi paikaksi. Sieltä mukaan lähti muovipussissa pilkottavat aloet ja tummat annansilmät. Seuraavana päivänä oli ihan pakko ajella uudestaan Espooseen, koska en saanut mielenrauhaa ihanalta kärhöltä. Tarha-alppikärhö Tage Lundell vei sydämeni tummilla kukillaan ja sopivasti sille oli tilausta, kun kärhöporttia muutenkin uusitaan. Laatikollinen tummanoransseja samettikukkia tuli myös matkaan mukaan.

 Autonperä pullollaan kukkia.

Alla olevat kuvat ovat Reimanin mallipuutarhasta, kannattaa katsoa loppuun asti, koska mukana on huikeita tulppaaniotoksia!

Voi hitsi, kun ihastuin noihin tuijapalloihin! Niitä ei kuitenkaan omaan puutarhaan tule, mutta pesäkuusia ja sirotuomipihlaja varmistuivat omalla hankintalistalla.

maaliskuu

Ja sen insta-suosikit. 

*Kissa- suosikki
Leenan Ipana, pieni kummikissamme Tintti, joka nimiäisjuhlissa ja ekassa terassiulkoilussa saimme olla mukana. 

 
*Kirjaelämys
Maaliskuussa luin monta hyvää kirjaa: Alan Bradley: Piiraan maku makea, Kristina Ohlsson: Lasilapset,  Gaël Faye: Pienen pieni maa, Shari Lapena: Vieras talossa, Clare Macintosh: Minä näen sinut, Pirkko Soininen: Ellen ja Fiona Barton: Leski. 
 
*Kädentaidot  Galadriel-peiton virkkaaminen jatkui. Keramiikkaa valmistui lisää ja tässä alla lupaamiani kuvia mun työhuoneesta. 

Ensimmäisenä pari ruukkua, joihin teen vielä makrameeamppelit. Kukat ovat kotoisin Turun kasvitieteellisestä, vasemmalla Intiankarvajuoru ja oikealla Viherpantteriköynnös. Kyllä, nimet vaikuttivat ostopäätöksiin.

 Sitten pikkuruukut, joita on tosin tullut vielä kuvan ottamisen jälkeen pari lisää. Näissä olen käyttänyt erilaisia savia ja lasitteita. Suurin osa ruukuista tehty nipistely -tekniikalla, se on mun lemppari koska pääsen saven kanssa niin liki.

Työkavereilta saatu aloe ja ruukku, tuon pienen pähkinäkulhon olen tehnyt itse.

 Surkea yleiskuva työpisteestä, mutta vähän ruukkujen koot ehkä hahmottuvat. Huone on menossa maalaukseen ja kesällä tehdään ikkunaremontti. Tämä rakennus on suojelukohde, joten harkintaa ja suunnittelua remontti vaatii.

 Työkaverini Maire ei paljon häiriköi. Olemme yleensä samaa mieltä.

Tässä virkkaamani Kukkapelto -matto Taitoshopin tarvikepaketista. Mä niin tykkään tästä. Muutenkin mulle on hyvin tärkeää,  että työhuoneeni on viihtyisä ja mun oloinen. Aika paljon siellä työpaikalla aikaa vietän, vaikka teen välillä etätöitä.

 Tässä vielä Kartano, jossa työhuoneeni sijaitsee <3

 *Arkielämys
Akka-ystävien kanssa luontoretki, iltapala ja saunottelut. Ihanuutta.

*Puutarhassa
Lunta, lunta ja lunta.  Lisää lunta.


*Matka
Miniristeily katkaisi arjen. Söimme hyvin, shoppailimme vähän ja rentouduimme jäiden kilkutuksessa. Husbendin kanssa kaksin tietysti taas.

lempikoruni, kierrätysnahkaa

Aina messuilla olen ihastellut LETHERgo kierrätysnahkakoruja, mutta viime syksynä hurahdin näihin ihan täysillä. LETHERgo- nahka voi olla vanhasta nahkatakista, sohvasta, käsilaukusta tai huonekaluteollisuuden ylijäämäkasasta. Se puhdistetaan, leikataan oikeaan malliin, mittaan ja huolitellaan. Se muotoutuu uudessa käytössä herkäksi, graafiseksi, boheemiksi, yllättäväksi. Just mulle sopivaksi.

Ulla messuilla

Vasemmalla ystäväni suosikkimalli, oikealla mun punapallerot, jotka olivat pakolliset punaisiin maihareihin mätsääviksi.

Punaiset ja mustat pallerot sopivat taatusti aina, vaikka ovat nappimallisia niin silti tarpeeksi näyttäviä.
Rakastan tuota nahan omaa kuviota, joka korviksissa näkyy.

Hapsut löytyvät mun korvista monta kertaa viikossa.

Ja suikalerannekoru, täydellinen mulle tämäkin.

Tämä kaulakoru on vasta haaveiluasteella.

Extra pocket pelastaa taskuttoman vaatteen etenkin töissä.

LETHERgo:lla on paljon kiinnostavia koruja, sekä käytännöllinen laukkumallisto. Kaulakorun lisäksi himoitsen suuresti läppärille passelista laukusta.

pallerokorvakorut saatu blogiin