Tämä toukokuu jää kyllä hetkeksi mielensopukoihin muistiin. Talonmaalausurakkaa ei olisi voinut aloittaa parempana ajankohtana. Meillä ei ole nimittäin satanut pisaraakaan neljään viikkoon! Luonto kaipaa kyllä kosteutta ja havupuiden ruskeasta väristä huomaa, kuinka kuivaa on. Vaikka en varsinaisesti helteen ystäväksi tunnustaudukaan, niin onhan tämä nyt ihanaa. Nautitaan! <3
tiistaina, toukokuuta 29, 2018
tiistaina, toukokuuta 22, 2018
Talon maalausta ja maalausvinkkejä
Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila
Oi ihana toukokuu! Meitä on hellitty ihan mahtavilla keleillä ja maalausurakkamme onkin edennyt jo lähes puoleen väliin. Kohta saadaan pitää puolivälin bileet :) Käytännössä homma on mennyt niin, että asemapäällikkö on maalannut ja minä olen viihdyttänyt lapsia. Olen tähän mennessä saanut osallistua tuon kuvassa näkyvän pitkän seinän alaosan puolikkaan verran. Se ei ole paljon se. Siihen nähden, että homma on toteutettu yhden miehen voimin, voisi sanoa, että tahti on ihan hyvä. Hommaa nopeuttaa ja helpottaa ihan älyttömästi Tikkurilan painesivellin, minkä bongasimme paikallisesta värikaupasta. Vinkki nro 1: jos/kun ikinä olet aloittamassa isoa maalausurakkaa, hommaa Quick brush (tai joku vastaava painesivellin)! Et kadu. Minäkin tosiaan pääsin testaamaan tuota ihmesivellintä ja olen siitä aivan haltioissani. En tiedä onko tämän jälkeen enää paluuta perinteiseen maalaukseen, sillä maalaaminen tuolla menee ihan nextille levelille! Paljon nopeampaa ja miljoona kertaa siistimpää kuin se, että kastaisit sivellintä maalipyttyyn ja roiskisit samalla sokkelin maaliroiskeilla (kuten edelliset meillä ovat tehneet...) :)
Vinkki nro 2: hommaa kaikille väreille oma Quick brush! Jos maalaat seinää yhdellä värillä ja nurkka- ja räystäslautoja toisella, ei ole yhtään huonompi idea hankkia kaksi painesivellintä. Painesiveltimen hinta on hieman alle satasen ja vaikka samalla rahalla saakin monta sivellintä, on tuo työn laatuun ja nopeuteen nähden mielestäni joka euron väärti. Sitten on toki eri asia, jos talonmaalaukseen on värvätty iso talkooporukka. Jokaiselle ei ehkä ole taloudellisesti järkevää ostaa omaa painesivellintä ;)
Seinän sävy on Tikkurilan Puutalot-värikartasta Pöllö Q800 ja nurkka- ja smyygilaudat ja räystäänaluset ovat sävyllä Tiira Q818. Seiniin halusimme himmeän maalipinnan ja näin ollen Tikkurilalta ehdotettiin maaliksi Ultra Matt -maalia. Ultra on Tikkurilan kärkituote talomaaleissa ja tuotteen luvataan kestävän halkeilematta ja hilseilemättä koko sen käyttöiän - eli useamman vuosikymmenen. Ultra Matt -maali suojaa puuta vesirasitukselta, mutta läpäisee vesihöyryä. Tähän väliin onkin hyvä heittää vinkki nro 3: Kun maalaat talon ulkoseinää, muista maalata hyvin myös lautojen alareunat. Monet tekevät sen virheen, että maalaavat seinät hyvin, mutta jättävät lautojen alapäät maalaamatta. Näin maali ei suojaa puun alaosaa valuvalta sadevedeltä ja kosteus pääsee nousemaan lautaan ja lahottaa alareunan. Meilläkin moni lauta jouduttiin korvaamaan uudella, kun edelliset olivat jättäneet alareunat maalaamatta. Edelliset ovat silloin aikanaan 1980-90-luvun taitteessa korvanneet aseman alkuperäisen pystyrimalaudoituksenkin. Se on minusta harmi, sillä oikeasti siihen ei varmastikaan ole ollut tarvetta. Ehkä se on silloin 80-luvulla näyttänyt "vanhanaikaiselta". Toisaalta sitten taas, kun ulkovuori ei ole enää alkuperäinen, sain henkisesti vapauden valita väriksi jotain muuta kuin alkuperäisen värin. Alunperin asema on ollut ilmeisesti semmoinen aika oranssi keltainen/okra. Nyt siitä tulee todellakin jotain muuta...
Maalaus tehdään kahteen kertaan ja seinämaalia kuluu tämänkokoisen rakennuksen maalaamiseen n. 120 l. Valkoisten osien määräksi arvioimme n. 100 m2 eli maalia kuluu niihin n. 36 l. Tikkurilan maalilaskurin avulla saa näppärästi arvioitua maalin määrän. Valkoiset (Tiira Q818) osat maalataan uudella Ultra Special -maalilla, joka on kehitetty erityisesti talojen räystäslautoihin, nurkkiin, kaiteisiin jne. jotka monesti altistuvat muita helpommin leväkasvustoille ja pintahomeelle. Ultra Special hylkii likaa ja sillä maalatut pinnat on helppo pestä puhtaaksi.
Voi että, tästä tulee ihan eri talo! Minä niin tykkään tuosta Pöllö-sävystä :) Entä te?
Postaus tehty kaupallisessa yhteistyössä Tikkurilan kanssa.
maanantaina, toukokuuta 14, 2018
Vuohenputkipiirakka á la "kaikkea mitä kaapista löytyy"
Kävijätilastoista päätellen vuohenputki kiinnostaa näin keväisin. Vuohenputken tunnistamisesta kertova postaus keikkuu suosituimpien postausten kärkipaikalla ja mikäs siinä, vuohenputki onkin ihan todella herkullinen ja kokeilemisen arvoinen villiyrtti. Itsekin innostuin tekemään piirakan, johon laitoin vuohenputken lisäksi kaikkea mitä jääkapista sattui löytymään. Ja sieltähän löytyi mm. pekonia, fetaa, paprikaa, sipulia ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Näitä ilmankin piirakasta tulee varmasti makoisa, joten kokeilkaa ja yhdistelkää rohkeasti. Pohjaksikin käy mikä tahansa piirakkapohja. Tässä tämänkertainen ohjeeni.
Vuohenputkipiirakka
Pohja
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl perunahiutaleita
1/2 tl suolaa
50 g voisulaa
1 dl vettä
Täyte
4-5 dl vuohenputkien lehtiä
puolikas paprika
puoli pakettia pekonia (n. 80 g)
1 sipuli
4-5 aurinkokuivattua tomaattia
fetaa
2 munaa
2 dl kuohukermaa
ripaus mustapippuria & suolaa
öljyä paistamiseen
Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Lisää voisula ja vesi. Sekoita, kunnes neste on imeytynyt jauhoihin ja taikina kiinteytynyt. Painele taikina piirakkavuoan (Ø 24 cm) pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
Kuori ja hienonna sipuli. Huuhtele ja kuivaa vuohenputken lehdet ja pilko ne pienemmiksi. Pilko sipulit, paprika, pekoni sekä aurinkokuivatut tomaatit. Kuumenna öljy pannulla. Paista täytteen aineksia, kunnes sipulit ovat läpikuultavia. Levitä esipaistetulle pohjalle vuohenputkiseos ja murustele päälle fetajuustoa. Sekoita kerman joukkoon munat ja mausteet. Levitä seos piirakan päälle. Paista uunissa noin 25 minuuttia, kunnes piirakka on hyytynyt ja pinta on saanut kauniin värin.
Vuohenputkipiirakka
Pohja
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl perunahiutaleita
1/2 tl suolaa
50 g voisulaa
1 dl vettä
Täyte
4-5 dl vuohenputkien lehtiä
puolikas paprika
puoli pakettia pekonia (n. 80 g)
1 sipuli
4-5 aurinkokuivattua tomaattia
fetaa
2 munaa
2 dl kuohukermaa
ripaus mustapippuria & suolaa
öljyä paistamiseen
Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Lisää voisula ja vesi. Sekoita, kunnes neste on imeytynyt jauhoihin ja taikina kiinteytynyt. Painele taikina piirakkavuoan (Ø 24 cm) pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
Kuori ja hienonna sipuli. Huuhtele ja kuivaa vuohenputken lehdet ja pilko ne pienemmiksi. Pilko sipulit, paprika, pekoni sekä aurinkokuivatut tomaatit. Kuumenna öljy pannulla. Paista täytteen aineksia, kunnes sipulit ovat läpikuultavia. Levitä esipaistetulle pohjalle vuohenputkiseos ja murustele päälle fetajuustoa. Sekoita kerman joukkoon munat ja mausteet. Levitä seos piirakan päälle. Paista uunissa noin 25 minuuttia, kunnes piirakka on hyytynyt ja pinta on saanut kauniin värin.
Nyt kun saisi vielä itsestään irti ja kokeilisi vuohenputkea muussakin muodossa kuin piirakassa. Vinkit ja ideat kiinnostavat, joten kerro ihmeessä, jos sulla on joku hyvä resepti!
perjantaina, toukokuuta 11, 2018
Pientä ulkoremonttia...
Helou pitkästä aikaa! Työkiireet ja muu elämä ovat taas verottaneet pahasti blogielämää ja aiheuttivat järkyttävän pitkän blogitauon. Olen pahoillani! Tauon aikana onkin tapahtunut vaikka mitä. Päätimme tänä kesänä maalata talon ulkoa ja suunnittelu alkoi hyvissä ajoin maaliskuun aikana. Toki yleisilmettä ja värimaailmaa on mietitty koko täällä asumisen ajan, sillä nykyinen keltaisten yhdistelmä ei ole koskaan ollut juuri se oma suosikki ;) Yhteistyökumppaniksi saimme Tikkurilan ja heidän värisuunnittelijansa ehdotti talollemme myös värit. Toiveena oli "joku kaunis vaalea sävy" ja toiveen perusteella meille ehdotettiin seinien väriksi sävyä Pöllö Q800 ja nurkka- ja smyygilaudoiksi sävyä Tiira Q818. Värikartan pienestä pläntistä on tosi vaikea hahmottaa yhtään mitään, joten teimmekin koemaalauksia ja kokeilimme samalla värikartasta myös astetta vaaleampaa ja tummempaa sävyä. Vaikeaa tuo värin hahmottaminen oli kyllä vielä koemaalausten jälkeenkin, mutta kyllä se Tikkurilan värisuunnittelija kuitenkin osaa! Pöllö tuntui ja vaikutti parhaalta. Kaunis harmahtava, vaalea sävy, joka kirkkaassa auringossa näyttää tosi valkoiselta, mutta synkemmällä kelillä ja illan hämärtyessä "herää eloon" ja sävyn kauneus tulee tuolloin mielestäni parhaiten esille. Aika mielenkiintoinen sävy.
Ennen varsinaista maalausurakkaa onkin ollut hommaa kerrakseen, kun talo pestiin ja huonoksi menneet laudat korvattiin uusilla (ja korvataan lisää, jos/kun huonoja tulee vastaan). Seinästä hilseilevät ja lohkeilevat vanhat maalit pitää myös rapsutella ja kaapia pois ennen maalausta. Onneksi suurin osa maalipinnasta on aika hyvää ja koko taloa ei tarvitse rapsutella ihan niin intensiivisesti ;) Talo pestiin Tikkurilan homepesulla, joka tuhoaa leväkasvustot ja homeitiöt uuden maalin alta. Talon pesu on semmoinen juttu, mikä täytyisi tehdä joka kesä. Vanha maalipinta näyttää niin paljon paremmalta ja saa jatkoaikaa. Talon pintaan tarttuu väkisinkin kaikenlaista likaa, roskaa ja siitepölyä ja pohjoisen puoli alkaa kasvaa levää. Tikkurilan Huoltopesu on oikea aine silloin, kun talo vain pestään eikä maalata.
Voi että, tästä tulee ihan "uusi" talo, kun kaikki repsottavat maalipinnat saavat kyytiä. Rumat ulko-ovetkin vaihdetaan uusiin ja toimiviin, joten en malttaisi odottaa lopputulosta: musta katto, vaaleat seinät, tummat ovet... tyylikästä. Mutta ennen kuin juhlitaan, tehdään töitä, sillä niitä tässä kyllä riittää! :)
Ensi kerralla lisää talon maalauksesta, valmista pintaa sekä pari erittäin hyvää vinkkiä hommaa suunnitteleville! Ja hei, tsemppiä kaikille kohtalon tovereille! Kyllä se siitä... =)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
©
Voikukkapelto | All rights reserved.