Postutopía

Elore, 2010

Minua käännetään kyljelleni. Kylkiasento saa henkeni salpautumaan ja yritän kiemurrella toiseen asentoon. Minua pidetään kuitenkin tiukasti paikoillani kun jotain kylmää liikutellaan selkääni pitkin. Takanani käydään keskustelua, josta en ymmärrä mitään. Yhtäkkiä se liikkuva kylmä jokin pysähtyy ja jää pyörimään paikoilleen. Joku työntää sormensa syvälle selkääni ja huutaa korvaani "koskeeko tähän?" Yllä oleva pieni muistikuva on ajalta, jolloin olin hoidettavana teho-osastolla. Tutkimusten mukaan tehon potilaat eivät yleensä muista joko mitään tai muistavat hyvin vähän osastolla viettämästään ajasta (Lahtinen & Lankinen 2009, 5; ks. Adamson ym. 2004, 259 ja Russell 1999, 785). Yleinen ja oletettu muistamattomuus johtuu paitsi sairaudesta, myös väistämättömästä voimakkaasta lääkityksestä, kuten rauhoittavista ja nukutuslääkkeistä. Myös minun hoitoni oli sananmukaisesti tehokasta, vietin pitkiä aikoja kokonaan nukutettuna tai vähintään puoliuneen rauhoitettuna. Tiedottomana vietetystä ajasta ei luulisi mitään tietävän, mutta vastoin odotuksia minulla on voimakkaita aisteihin-näkö, kuulo, maku, haju, asento/tunto-perustuvia muistikuvia teho-osastolla viettämästäni ajasta. Näitä muistoja leimaa kuitenkin tietynlainen epämääräisyys, sumeus. Niinpä pohdin tässä artikkelissa autoetnografian hengessä ja ruumiillisen tiedon käsitteen avulla, millaista tutkimuksellista tietoa on aistimuksellinen, sumea tieto. Kysyn, mitkä ovat sen mahdollisuudet ja rajat. ruumiillinen tieto Tehohoitojaksolta olevat muistikuvat ovat "tietämättään tietämisen" tulosta. Siis prosessin, joka perustuu ruumiillisiin kokemuksiin ja suoriin aistihavaintoihin ja ruumiillisuuteen. Näin ollen tätä erityistä tietämisen lajia voi lähestyä ruumiillisen tiedon CORE Metadata, citation and similar papers at core.ac.uk

Lähikuva, 2005

hyperbol iset metamor-froosit Kirjoitan tdssii katsauksessa kolmesta aiheesta: ruoasta, mainonnasta ja ruokamainonnasta. Aloitan keskimmiiisestii eli mainonnasta. Mainonta: Olet si€i, mite ostat Mainoksilla myydiiiin tuotteiden lisiiksi eliimdntapoja ja sosiaalisesti haluttavia identiteettejii. Niiden avullatarjotaan mahdollisuutta muokata subjektiasemia uudelleen, kun tavoiteltavat identiteetit liitettiiin mainostettaviin tuotteisiin.l Mainonnalla ruokitaan ihmisten tyytymiittdmyyden kautta halua muuttua tai tulla joksikin muuksi ja annetaan ymmiirtiiii, ettii ostamalla mainostettuja tuotteita he voivat saavuttaa mahdollisuuden muutokseen, metamorfoosiin. Kuluttajien halutaan samastuvan mainoksissa esitettyihin henkildihin ja eliimiintyyleihin, jotta he samastuisivat my6s mainostettaviin tuotteisiin ja ostaisivat niitii2. Mielleyhtymiit voittajiin, menesfyjiin ja vahvoihin sankareihin toimivat tehokkaina mainonnan keinoina saada kuluttajat uskomaan, ettii mainostettava tuote on erityisen hyvti ja auttaa heitii muuttumaan ,,paremmiksi,, ihmisiksi3. Niinp?i mainoksissa myyd[dnkin tuotteita kauniiden, hoikkien ja urheilullisten ihanneihmisten avulla. Niissti kiiyetiiiin hyv?iksi mainosmaailman ehkii vanhinta, konventionaalisinta ja kuluneinta merkkikieltii, jonka tehtavena on sitoa ihanneihmisissii niikyviss6 olevat ideaalimtiiireet mainostettavaan fuotteeseena. Mainonta antaa siis ymmiirtiiti, ettii ostamallaja kuluttamalla ihminen voi tulla siksi, mitii haluaa. Mainostetuista kulutushyddykkeistii ja tuotteista tulee niiin "parempien" identiteettienja esimerkiksi terveellisyyden, hyviin yhteiskunnallis-sosiaalisen aseman ja onnellisuuden * symboleita ja Sanna Karkulehto, FM, prolektipaellikko, taideaineiden ja antropologian laitos, Oulun yliopisto

2019

Media ja viestintä, 2017

2000

Pauli Juuti Mistähän johtuu, että maailmalla jo vuosikymmeniä käytössä ollut ongelmaperustainen oppiminen (problembased learning, PBL) on vasta nyt rantautumassa Suomeen? Ja mistä johtuu, että se on tuntunut kiinnostavan ensin kaikkia muita paitsi kasvatus-Boud, D. & Feletti, G. (1999). Ongelmalähtöinen oppiminen. Uusi tapa oppia. Terra Cognita, Helsinki. Hakapaino.

SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti, 2017

Vain normaali on tervettä ja hyvää? Parantaminen ja parantuminen kuuluvat käsitteisiin, joita on käytetty pyrkimyksissä niin sukupuolisen ja seksuaalisen moninaisuuden kuin muunkin norminrikkomisen kontrolloimiseen, mutta jotka sittemmin on otettu haltuun queer-näkökulmaisesti. Parantaminen on toimintaa, johon liittyy voimaa ja/tai valtaa olipa kyse perinteisestä kansanparannuksesta, biovaltaa toteuttavasta nykyaikaisesta lääketieteestä tai vaihtoehtoisista hoidoista. Parantuminen ja parantaminen ovat siis voimakkaita, ristivetoisia ja rajoja rikkovia käsitteitä.

2016

Virittäjä, 1972

Educación matemática, 1992

2015