Merkitys

Sohvapöydälle löytyi kirpparilta pyöreä liina.

 

 

 

Vähän sitä personoin merkillisemmäksi.

 

 

 Joskus jostain työpaidasta irti ratkottu merkki.

Tussilla muutin merkin sopivamman väriseksi. 

Merkin omplein käsin kiinni, harvoin pistoin.

Sopii hyvin, koska pöydällähän on kaukosäätimiä.

Pöydän päällä pari ja hyllyllä muutama lisää.

Poppanaa ja kalastajalankaa, maksoi 0,50.

Vinokantilla ja kolmiaskelsiksakilla kantattu.

Kantaten

Ompelin pellavaisen joululiinan pyyhkeestä

ja käy tuo muutoinkin, kun ei mitään jouluista.

 

Piti vain kantata reunat, jotta kapeni riittävästi.

Joskus kirpparin ilmaiskorista pelastettu pyyhe.

Ratkoin päätykäänteet auki ja ompelin uudet, 

yhtä leveät, kuin pidempiinkin reunoihin.

Tyttärelle menossa, omaan kotiin liian vaalea.

Lumihiutaleita

 Tämän vuoden joulukortit alkaa olla valmiit.

Tällä kertaa materiaaleiksi valikoituivat:

Osittain tahrainen kirppisliina 

sekä pienet puuvillaiset lankanöttöset. 

Langat olen saanut jostakin, jonkun jämiä.

Pohjat leikkasin kauan sitten, jostain 

kirpparilta ostetusta kartonkinipusta.

Kirppisliina maksoi 0,50 euroa.

Liina riitti 16 korttiin, kun kierteli tahrat.

Harkkosaksilla leikkasin liinan palasiksi

ja yleisliimalla kiinnitin kankaat pohjiin. 

Idea lähti liikkeelle tuosta kirppisliinasta.

Lumihiutaleisiin etsin ensin netistä ohjetta,

mutten löytänyt mieleistä ja sopivan kokoista.

Joten sävelsin omat hiutaleet.

Eka kerros: 2 pylvästä, 2 ketjusilmukkaa x 6.

Toinen kerros: 4 pylvästä, 2 ketjusilmukkaa x 6.

Kolmas kerros: kiinteä, 4 ketjusilmukkaa, pylväs, 

6 ketjusilmukkaa, pylväs, 4 ketjusilmukkaa

ja kolme kiinteää... jne

Ehkä ymmärrettävästi kirjoitettu, ehkä ei. 

Ulkovarastosta löysin palan retkipatjaa,

että sain lumihiutaleet pingoitettua.

Hiutaleet kiinnitin tekstiililiimatipoilla.

Nauhoilla näköä

Loputkin parittomasta paneliverhosta, on nyt hyödynnetty.

Viime viikolla verhoilin uudesti rottinkikorin, siihen kului enin osa.

 

 Jäljelle jäänyt pätkä, riitti liinaan vanhan ompelukoneen päälle.

Takana, aiemmin muokattu herätyskello ja kuparimaljakossa kukkia.

Koristeluun käytin jostain tulleita pitsinpätkiä ja purettua nauhaa.

 

Sai nopeasti koristeltua, kunhan ompeli nauhat koneella kiinni.

Omasta mielestä ruman väriset nauhat, on tässä ihan edukseen.

Pitsi oli vähän liian pätkiä, yhden jatkon jouduin tekemään.

Pöydällä taitaa olla samoja tavaroita, kuin aiemminkin.

Kirppareilta kertynyttä ja saatua, käsityöaiheista, vanhaa tavaraa.

Lempparina tietenkin tämä pieni venäläinen ompelukone.

Brion junaradalta ammattia vaihtaneine asennusmiehineen.

Poistetaan ja lisätään

Pieniä muokkailuja, eli poistettu mustaa ja lisätty mustaa.

 

 

Kun piti saada alle punainen liina, että erottuu mustat kipot.

 

 

Joskus ilmaiseksi saatu poppanaliina.

Nuo kuviot oli hankalat, osa jäi näkyviin ja osa piiloon.

Myöskin liian paksut kuviot, astiat ja esineet keikkui päällä.

Tutkailin, että ovat poistettavissa. Katkoin kuteet ja kiskoin pois. 

Sen jälkeen kastelin liinan ja silitin vähän kuivuttuaan.

Liina on näemmä pesty joskus koneella ja lingottu, rantuja.

 

Sitten oli tällainen joskus jo mustattu, muttei hiottu puulautanen.

Edellisen käyttäjän kaikki veitsen jäljet näkyivät liikaa.

 

Hioin viillot pois ja laitoin toisen kerroksen mustaa puuvahaa.

Ompelin poistoon menneestä vaatteesta muutaman sydämen.

 

Muokattu liina, lautanen ja trikoosydämet olohuoneen lipasto päällä.

Pesin ja silitin

Kirppikseltä löytyi halvalla, kiva, punainen, virkattu liina.

Sohvapöytää piristämään ostin sen.

Oli osa isompaa läjää, liinan hinta jäi alle 50 sentin.

Laiskan silittäjän kauhistus, 96 oiottavaa nirpukkaa.

Liinaa ei sitten paljon jäänytkään näkyviin.

Pitäisiköhän keksiä kaukosäätimille vähän pienempi astia...

Virkkuukoukulla väritetty

Sain kaverilta vaihtarina liinan, jotain keinomateriaali huopaa.

Mulla oli visio jo valmiina, joten lisäsin virkkukoukulla siihen väriä.

Punaisella villalangalla tein reikien reunoihin silmukoita.

Vaikka mustasta tykkää, niin kyllä se punainen piristää kummasti.

Syksy on tullut, mustan kuvaaminen hämärässä kämpässä hankalaa.
Nytkin sai odottaa oikeassa kulmassa paistavaa aurinkoa jonkun aikaa.

Kukkaloistoa

Facen kirpparilla näin herkullisen värisen liinan.

Varasin sen ja eilen kävin hakemassa.

Iloinen 3 euron väripläjäys Finlaysonilta.

Pistin liinan kulmittain isoon keittiön pöytään.

Pane liina

Uusi liina olohuoneeseen vanhoista materiaaleista.

Eli paneliverhosta kangaskaitaleella koristaen kaitaliinaksi.

Eilisen siivouksen ja tavaroiden siirtelyn yhteydessä päätin, 

että olen katsellut olohuoneen pöydällä ollutta liinaa jo tarpeeksi.

Pöytä on ollut aina liinoitettuna, vaikka täyskoivuisena komea ilmankin.

Koska pöytä on 1,5 metriä pitkä, eipä ollut tarpeeksi pitkää kaitaliinaa.

Sen sijaan ylimääräinen musta paneliverho löytyi liinavaatteista.

Löysin kangasvarastosta pienen palasen punavalkoista kukkakangasta.

Leikkasin kankaan suikaleiksi, ompelin pötköksi ja sitten verhoon.

Näytti vielä vaillinaiselta, joten merkkaustussilla piirsin kukkiin ympyrät.

Silitykseen meni hermo, rautani on yli 20 vuotta vanha ja huono.

Jotain keväistä asetelmaa kaipaa pöytä, tuon pulmapelikulhon sijaan...

Kaitasta

Kovasti koittanut löytää kirppareilta sopivaa kaitaliinaa.

Nyt se löytyi, sain rullata liian sinertävän poppanan kaappiin.

Vähän lyhensin, tekstiilivärillä ja sabluunalla sydämin koristelin.

Passaa paljon paremmin keittiön väreihin.

Verhossakin on mustaa, punaista, harmaata, ja hiven valkeaa.

Tässä vähän kokonaisempi kuva.

Valkoista

Ihan omituista väriä ilmestynyt mun tuunauksiin, valkoista.

No kuitenkin vaan tehostevärinä, en liene pahasti kajahtanut.

Punaiseen pikkuliinaan painettu kaffepannuja tekstiilivärillä.

Taaskin kontaktimuovista sabluuna, hyvin kesti kolme kertaa.

Vihreä puinen kulho.

Muuttui maalinpoiston ja useamman käsittelyn jälkeen tällaiseksi.

Nyt mulla on sydämellisten kulhojen kaveriksi, yksi talvinen kulhokin.

Nyt ei kyllä sais ostaa enää yhtään puukippoa, jollei lahjoiksi,

omissa nurkissa niitä kun alkaa löytyä jo joka paikasta

Elikä viimeviikkoiset Ruotsin löydöt, on saatu tuunattua.

Kahdesti kukkii

Käytiin syysloman kunniaksi, tytärten kanssa kirppiskierroksella.

Nuorempi polvi teki vaatelöytöjä, minä sitten muita.

Finlaysonin punainen, pyöreä, kirsikan kukkainen pöytäliina.
Erittäin halvalla lähti.

Meinasin ensin ihan vaan ompelu materiaaliksi.

Nuoruuteni 70-luvun kuoseja katselleena, ne ei innosta.

Mutta alan vähän kerrallaan pitää tuosta, yhä enemmän.

Koska keittiöön tulee vielä joskus pyöreä pöytä.

Talletankin tuon kokonaisena odottamaan...

Knivman juustohöylä löytyi samalta kirpparilta.

Lisäksi löytyi tämmöinen pitkulainen tarjotin.

Värit on ihan meille sopivia ja malli näppärä.

Ainakin voileipäkakulle tämä on hyvän kokoinen. 

Hurr rurr Husqvarna

Vaihdoin keittiön pöydältä, punaiset liinat kaapin kätköihin.

Syksyllä keksin laitaa pöydän päähän, pienen liinan poikittain ja sille asetelmat.

No pitihän se sitten ommella, tuohon vihreäänkin vahakankaaseen käyvä liina.

Tuo pölkynpätkän näköinen, on Höganäsin sokerikko, kirppislöytö.

Muinaisia löytöjä, ovat myös kissa, niin kuin valurautainen kynttilänjalkakin.

 Ensin suunnittelin ja kokeilinkin, ihan käsinkirjontaa,

mutta sillä keinoin, en saanut puista tarpeeksi risuisen näköisiä.

Visiona kun oli semmoset jänkälle kuivahtaneet karahkat.

Päätin kokeilla koneella kirjomista, vaikka outo laji onkin.

Hurruuttelin sitten edestakas sekä viksin ja vonksin.

Kiertelin reunatkin moneen kertaa, että tuli ikäänkuin kehykset.

Näppärän nopeaa, kun vauhtiin pääsi, oli kohta valmiskin.

Kankaan pala on joku vanha komerosta löytynyt kaitale.

Ylälankana musta ja alalankana käytin vaaleaa.

Tuosta tuli niin kiva, että vois joskus hurruutella mökille saman tyylisen.

Yhdessä tuumin

Virkkailin muutamat punaiset puuvillaliinat, joulua ajatellen.

Isompi on 32 cm halkaisijaltaan ja pienempi 25 cm.

Mallit on ihan omasta päästä, koska ohjeiden seuraaminen ei kiehdo.

Halusin suht ison sileän keskiosan, että käy tarjottimellekkin.

Lanka on jotain kauan sitten ostettua, käytetty tässä kaksinkertaisena.

Samaan aikaan näppäränäppinen tyttäreni sääteli blogiani mieleisekseni.

Suuret kiitokset hänelle, ei olisi omat kykyni saati kärsivällisyyteni riittäneet.

Vielä jäi vähän hienosäädettävää, mutta sitten joskus...

Punasia ja palasia

Meillä on keittiössä vanha pirttipöytä ja penkit.

Pöytä on sen verran kapea, ettei voi kaitaliinaa laittaa keskelle pitkittäin.

Tavaksi on tullut tuossa keittiönpöydän päässä pitää jotain kausikoristeita.

Nyt kun ostin punertavan vahaliinan, niin kaipasi nuo asetelmat jotain allensa.

Ompelin harvasta juuttikankaan palasesta juuri pöydänlevyisen liinan,

 johon villalankaa pujottelin koristeeksi.

 Eteiseen paikkansa löytänyt peilipöytä kaipasi myös liinaa.

Ompelin sen kirpputorilta löytyneestä aidakankaan palasesta.

Kirjailut pujottelin pellavalangalla, tarkoituksena nopeasti valmista.