Rinkuloita

Kirppikseltä eurolla rinkuloita korviin.

 

Oli ostaessa tummentuneet, mutta puhdistin.

925 stanssaus löytyy, lienee siis hopeaa.

Kivan kevyet, vaikka noinkin isot kooltaan.

Helpot palat

 Helposti syntyneet hopeakorvikset.

 

 

 Nips, nips, nips, nips, kraaps, kraaps...

Sivuleikkureilla varovasti lusikat poikki.

Leikkuukohtien siistiminen hiomapaperilla. 

Pihdeillä koukut paikoilleen ja valmista tuli.

Tällaisista hopealusikoista katkoin.

Ruusurinkula

Tänään vääntyi yksi hopealusikka sormukseksi.

 

Sivuleikkureilla lusikka poikki.

Viilalla ja hiomapaperilla pään siistimistä.

Sitten vääntämään mahdollisimman pyöreäksi.

Ihan teelusikka kokoinen lusikka.

Leikkelekiepit

No nyt on leikkelehaarukat hyödynnetty,

kun varsista sai tehtyä vielä yhdet korvikset.

 

 Viilalla ja hioen siistin katkaistut päät.

Sitten porasin ripustuksille reiät.

Yritin vääntää varret ympyröiksi,

ei ne ihan tasaisesti taittuneet, jäykkää oli.

Muutoin en osia hionut, 

vääntelyn ja vasaroinnin jäljet saa näkyä.

Lopuksi hopealangan kieputusta ja sydämet.

 

Eli kolmeen korvakorupariin riitti haarukoista:

Ruusuihin, kummiin kiemuroihin ja näihin.

Leikkelekiemurat

Lisää Leikkelehaarukoiden uudelleen muotoilua.

Piikkipäistä tuli tällaiset kiemuraiset jutut.

Porasin keskelle reiät vähän keventämään.

Piti kiillottella noita, että väheni vääntöjäljet.

Kiilsi jo liikaa, että päätin kokeilla patinointia. 

Googlattuani, patinoin keitetyllä kananmunalla.

Leikkelekukat

 Kaksi leikkelehaarukkaa korvakoruiksi.

Sivuleikkureilla poikki.

Sitten vähän viilailua sekä hiomista. 

400 hiomapaperi oli hienoin, mitä käytin.

Tällaisia olivat, hopean leimat takana.

Saas nähä, 

onnistunko tekeemään näistä enemmänkin...

Kukkakoru

Kirpparilta löytyi kiva hopeariipus.

 

 830H merkintä löytyi, vuosileimaa ei

ja valmistajaleima epäselvä.

Halkaisija reilun 2 cm ja hinta 50 senttiä.

Katkennut

Katkenneesta varvaskorusta korvakoruihin.

 

Tein pätkistä saman mittaiset.

Porasin reiät ja viilasin päät siisteiksi .

Pyöröpihdeillä väänsin pieniksi rinkuloiksi.

Löysin kaksi sopivaa purkuhelmeä.

Hopealangasta kieputin ripustukset.

Välihelmet ja koukut ovat myös hopeaa,

niinkuin ovat varvaskorun pätkätkin.

Hopeista iloa

Lisää erittäin hyviä kirppislöytöjä, nyt hopeisia.

 Peukaloon tai keskisormeen sopiva sormus ja 

lukolla varustettu koru johonkin ketjuun.

Mie niin tykkään. Hinnaksi tuli noin 0,50 €.

Kolmen sarja

Kun oli nuo hopealangat ja muut jo käsillä, 

eilisten puolukkakorvisten teon jäljiltä,

niin samalla sitä syntyi toisetkin korvakorut.

 

 Sekalaisia, vanhojen riipusten sydämiä korviksi.

Hopeaa kaikki muu, paitsi lasihelmet.

Hyödyntänyt osaa sydämistä jo aiemminkin,

nyt tein uusiksi ja samaan sarjaan kuuluviksi. 

Sydämmissä aikojen saatossa tullutta kulumaa,

joten olen niitä hionut vähän himmeämmiksi. 

Ripustuslenkkejä siistin ja vähän pienensin viilalla.

 

Voin siis käyttää kerralla vaikka viittä korvista.

Useimmiten on kaksi riippuvaa ja kolme nappia.

Mutta monesti muunlaisiakin kokoonpanoja.

Puolukoita

Tein itselle uudet korvakorut, syksyiset puolukat.

 

Metsässä kuljeskelen puolukoita poimimassa.

Niin miksei sitten puolukoita korvissakin.

Materiaaleina hopea ja lasihelmet.

Lehdet leikkasin hopealusikan varresta.

Porasin reiät, viilasin ja hioin reunat.

Taitoin lehteen muotoa taltalla ja vasaralla.

Ketjullinen

 Jos eilen jaoin kuvia koruista, joita en juurikaan käytä.

Tässä koru, joka on roikkunut kaulalla jo muutaman vuoden.

Yötä päivää, aina ja kaikkialla mukana.

Hopeinen Kalevala Korun Avainkokka vuodelta 1961 eli H7.

Korun sain ystävältäni, ketju ei ole sen oikea, sen ostin itse.

Siinä oli paljon ohuempi ja huonommalla lukkolla oleva ketju.

Käytän pääasiassa koruja, joiden kanssa voi nukkuakkin.

Koru tai ketjulukko ei kutita ja koru liukuu ketjussa hyvin.

 Kultaisia koruja en käytä ikinä, ei minun väri, tykkään hopeasta.

Tykkään tästä korusta kovasti, kivan kokoinen ja näköinen.

Hyvää sekin, että vähemmän nähty malli ja itseäni vanhempi.

Romun pyörittelyn riemua

 Sain taas kaveriltani kasan luovuuteen innostavaa pikkuromua.

 

Kasaa lajitellessani yllätyin, kun näin tutun näköisen korvakorun.

Tuttu siksi, että vuotta aiemmin, eräästä kasasta tuli vastaan jo yksi. 

Näytti jo se yksinäinen kivalta, mutta vielä paljon kivempaa on pari.

Ei ne ihan tuolta näyttäneet löytyessään, mustia olivat ja puhdistin ne.

Jos oikein näin ja oikein tulkitsin leimat, niin valmistaja on:

Vävaldu Konst Och Hantverk ja valmistusvuosi 2003.

Jalometallileimojen, ym. pienten piiperrysten kanssa tarvitaan luuppia.

Onneksi niitäkin on tullut kirppareilta löydettyä, ei ole tarvinnut tilata.

 

Isommassa, muovirunkoisessa on jopa ledivalo.

Pienempi, metallinen, taas mahtuu ja kestää vaikka taskussa pitää.

Muslat

 Eilisestä varvassormuksen teosta jäi lusikan pää,

ja löysinpä romuhopeapurkista toisenkin lusikan pätkän.

 

Pilkoin, viilasin, porasin ja hioin lusikan palasia aikani.

Kun en jaksanut vaihtaa sahaan terää, niin katkoin sivuleikureilla.

Sitten vain lisäsin niihin hopeiset korvakorukoukut. 

Ei ole ihan samanlaiset, eikä ihan saman kokoisetkaan. 

Jos eri korvissa, ei kukaan huomaa, jos huomaa, ei haittaa

 ja voisihan nuo laittaa peräkkäin samaankin korvalehteen.

Patinaakaan en poistanut, tykkään siitä.

Vähin työkaluin onnistuu: sivuleikkuri, pora, viila ja hiomapaperia.

Lisäksi pienet kärkipihdit koukun laittoon.

Näistä palasista lähdin liikkeelle.

Vertasin muuten ainakin kymmentä lusikkaa, 

enkä löytänyt ihan identtisiä muslakuvioita.

Ehjiä lusikoita ei ole vahingoitettu, vain pilalle vääntyneitä.

Varvus

Taivutin hopealusikan varresta itselleni varvuksen,

eli siis varpaaseen laitettavan sormuksen.

Ensin katkaisin pois lusikan pesän ja viilasin vartta kapeammaksi.

Sitten viilalla kavensin toistakin päätä ja katkaisin turhat pois.

Oli vähän viilailtava, koska kapean osan pituus ei ihan rittänyt.

Taivutin rättillä pehmustetuin pihdein rinkulaksi ja hioin.

Olisihan tuota vielä voinut hioa vaikka kuinka, mutta riittää mulle.

360 oli hienoin käyttämäni hiomapaperi.
Käyttämäni työkalut: sivuleikkurit, kärkipihdit ja metalliviila.

Hennoin tuhota lusikan, koska se oli saanut osumaa aiemminkin.

Lusikasta jäi vielä pesä ja muslapää tuleviin askarteluihin.

Aiemminhan olen tehnyt varvuksia katkenneista sormuksista,
mutta nyt ei löytynyt yhtään sopivaa aihiota.

Yhdistelmä

Korvakorulaatikosta löytyi sopivia hopeisia osia uusiin koruihin.

 Yhdet takaosattomat nappikorvikset ja jostain irroitetut koukut.

Leikkasin tapit poikki ja hioin kiinnityskohtien kohoumat pois.

Porasin kolmioiden yläkulmiin 0,5 mm reiät.

Poistin maalatun patinan, sillä toinen oli paljon toista tummempi.

Hopealangalla ja muutamalla hopeahelmellä yhdistin osat.

Varvus

Ammoin ostettu varvassormukseni meni poikki.

Täällä ei sellaisia myydä, enkä ala tilaamaan, tehdään ite.

 

Kaivelin korulaatikosta joskus kirpparilta ostetun, 

ja liian pienenä käyttämättömäksi jääneen hopeisen sormuksen.
 (sormuksella ei isoa arvoa, ei vanha, eikä vuosi- tai valmistajaleimoja)

Sivuleikkureilla sormus poikki ja sopivaan kokoon.

Viilalla päät pyöreiksi ja hienolla hiomapaperilla loppusiloittelu. 

Taas on kummassakin jalassa, yhdessä varpaassa, hopeinen rinkula.

Pari varvassormusta olen tehnyt ennenkin, katkenneista sormuksista.

Rypäleitä

Eilen tuli kävästyä muutamalla kirpparilla.

 

Mukaan tarttui vain pieniä löytöjä, tässä se riemastuttavin.

Hopeiset viinirypäletertut, mie niin tykkään hopeasta ja viinistä.

Käytin hopeanpuhdistusaineessa, mutta saavat tummua takaisin.
Euron verran köyhdyin tästä korvakoruparista.

Nyt korut korviin kohti viikonloppua...

Mukavasti mittarissa

Viikonloppu oli lämmin ja kului pihapuuhissa kakkoskämpällä.

Koska haravoitu nurmi, ei ole kovinkaan kuvauksellinen, jätin väliin.

Vähän napsin ruusuja ja pihlajia siistimmiksi, sekä siirsin yhden kukkapenkin.

 Koska aurinko paistaa, Dartilla on mukava kurvailla ikkunat auki.

Tässä kuva Dartin hattuhyllyn asetelmasta, monenmoista pikku sälää.

Muka rock uskottavuutta, no edes yritys sinne päin :)

Painavat on rautalangoilla kiinni, ettei pääse niskaan lentämään.

Pari kesää on aurinko jo kortteja mukavasti haalistanut.

Perjantaina reissuun lähtiessä kaivoin sandaalit ja laitoin "varvukset" varpaisiin.

Tuo varvas sormus, mikä lie oikeasti, on tehty katkenneesta hopea sormuksesta.

Lyhennetty sopivaksi, sen jälkeen pyöristetty viilalla ja hiomapaperilla päät.

Eilistä päivää

Ajelin eilen pitkin poikin, tuolla tuntureitten tuntumassa.

Viemässä ja haeskelemassa, mutta kirpputorillekkin kerkesin.

Tässä muutama kuva löydöistäni...

Täydellisen värinen ruottalainen puukulho.

Pakko oli ostaa, vaikka kohta hukun näihin kulhoihin :)

Hopeiset poro korvikset. Koukut vaihdoin, edelliset oli niin solmussa.

Hopea on mun heikkous, sitä tulee osteltua, kun kohtuu hintaan löytyy.

Nuo kyllä pääsi, heti korjauksen jälkeen, korviini killumaan.

Keittiöön, yläkaapin oveen tämmöinen peltikyltti.

Turha odottaa palvelua, olen kuitenkin väkertämässä jotain työhuoneella :)

Taustalla näette, aah, niin ihanaa keittiökaapin ovea, suoraan seiskytluvulta.

Takaisin sorvin ääreen, ei mulla mitään sorvia ole, mutta kuitenkin...