Vaasan hovioikeus
| Vaasan hovioikeus Vasa hovrätt |
|
|---|---|
 |
|
 C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan nykyinen hovioikeudentalo. |
|
| Perustettu | 21. elokuuta 1776 |
| Tehtävä | Tuomioistuin |
| Ministeriö | Oikeusministeriö |
| Päätoimipaikka |
Hovioikeudenpuistikko 0 Hovioikeudenpuisto Vaasa |
| Valtio | Suomi |
| Presidentti | Sakari Laukkanen |
| Alaisvirastot | |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
| Osa artikkelisarjaa |
| Suomen politiikka |
|---|
 |
Vaasan hovioikeus (ruots. Vasa hovrätt) on toiseksi vanhin Suomen viidestä hovioikeudesta. Se on perustettu vuonna 1775 Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n päätöksellä. Hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21.8.1776. Aluksi sillä oli toimitilat Vanhassa Vaasassa, jonne ne valmistuivat 1786. Vuonna 1862 Vaasan hovioikeus muutti nykyisille sijoilleen Vaasan kaupunkiin, kun C. A. Setterbergin suunnittelema punatiilitalo Hovioikeudenpuistossa valmistui.[2] Vanha hovioikeudentalo muutettiin kirkoksi, ja se toimii edelleen Mustasaaren seurakunnan kirkkona.
Hovioikeuteen perustettiin II osasto keisari Aleksanteri I:n päätöksellä 1818. Vuonna 1962 perustettiin vesioikeuksien ylioikeudeksi vesiylioikeus, joka toimi Vaasan hovioikeuden jaostona vuoteen 1987 saakka.
Vaasan hovioikeudessa oli vuonna 2020 yhteensä 60 virkaa. Annettuja ratkaisuja oli 1 142.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuninkaallinen Vaasan hovioikeus 1776–1808
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaasan hovioikeus perustettiin vuonna 1776, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa III teki esitykset hallinnollisesta ja oikeudellisesta jaotuksesta. Vaasan hovioikeudenneuvoksiksi Kustaa III nimitti Turun hovioikeuden nuorimman hovioikeudenneuvoksen Adolf Fredrik Silversparren, ylisotatuomari Adolf Tandefeltin ja viisi asessoria. Hovioikeuden ensimmäiseksi presidentiksi nimettiin vuonna 1776 tuolloin 41-vuotias kreivi Arvid Fredrik Kurck. Hovioikeus vihittiin käyttöön Tukholman linnassa 28. kesäkuuta 1776 ja hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21. elokuuta 1776.
Suomen sodan käynnistyessä 1808 venäläiset joukot saapuivat myös Vaasaan. Venäjän armeijan ylipäällikkö kreivi Buxhoevden antoi hovioikeudelle käskyn jatkaa toimintaa keskeytyksettä. Hovioikeuden jäsenet vannoivat uskollisuudenvalan keisarille lukuun ottamatta kanneviskaali Anders Johan Bergwaldia, joka vangittiin ja tuomittiin kuolemaan mutta sittemmin armahdettiin. Hovioikeus jäi osin kuitenkin sodan jalkoihin, kun venäläiset sotilaat surmasivat vahtimestari Abraham Wilénin. Tuolloinen hovioikeuden presidentti Reuterholm siirtyi tapauksen jälkeen sivuun tehtävästään.[4]
Keisarillinen Vaasan hovioikeus 1808–1917
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaasan hovioikeus nimettiin Keisarilliseksi Vaasan hovioikeudeksi 25. elokuuta 1808 kreivi Buxhoevdenin käskyn jälkeen. Yhteydet Ruotsiin loppuivat 1809 Haminan rauhan yhteydessä. Hovioikeutta uudistettiin 1818 perustamalla II osasto.
Sortovuodet vaikuttivat osaltaan kuitenkin Vaasan hovioikeuden toimintaan. Enemmistö hovioikeudesta kieltäytyi antamasta vastauksia asevelvollisuuslain perusteella esitettyihin kysymyksiin palveluksesta vapautettavista oikeudenkäyttöpiirissä. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov joutuikin erotuttamaan niskoittelevia jäseniä. Vasta 1905 marraskuun manifestin myötä lähes kaikki hovioikeudesta erotetut palasivat virkoihinsa.[4]
Vaasan hovioikeus 1917–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaasan hovioikeuden toimivallan muuttuminen Suomen itsenäisyyden aikana on muuttunut lähinnä juttumäärän tasaamisesta johtuvista seikoista. Vuonna 1962 perustettiin vesioikeuksien ylioikeudeksi vesiylioikeus, joka toimi yhtenä Vaasan hovioikeuden jaostona vuoteen 1987 asti. 1970-luvulla hovioikeuteen perustettiin vielä kaksi ylimääräistä jaostoa, jotka vahvistivat henkilökunnan määrää.[4]
Presidentit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hovioikeuden toimintaa johtaa hovioikeuden presidentti. Vaasan hovioikeuden presidentteinä ovat toimineet:
Kuninkaallinen Vaasan hovioikeus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kreivi Arvid Fredrik Kurck (Kurki) 1776–1781
- kreivi Carl Bonde af Björnö 1781–1788
- Carl Johan Gyllenborg 1789–1791
- Johan von Carlsson 1792–1794
- Jöran Wilhelm Lode 1795–1796
Keisarillinen Vaasan hovioikeus 1808
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- vapaaherra Axel Christian Reuterholm 1796–1808
- Erik Johan Bergenheim 1811–1816
- Karl Fredrik Rotkirch 1817–1832
- Carl Adam Adlerstjerna 1833–1841
- Ernst Fredrik Brander 1841–1856
- Johan Wilhelm Forsman 1856–1862
- Selim Ekbom 1862–1886
- Robert August Montgomery 1886–1887
- Gustaf Wilhelm Råbergh 1887–1890
- Johan Carl Emil af Frosterus 1890–1900
- Nils Isak Fellman 1900–1902
- Henrik Gustaf Borenius 1902–1909
- Frans Viktor Eriksson 1910–1915
Vaasan hovioikeus 1917
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karl Söderholm 1917–1923
- Kaarlo Yrjö Benedictus Ignatius 1923–1927
- Axel Johan Alfons Cederberg 1927–1933
- Hugo Albert Malmberg 1933–1934
- Bror Justus Gräsbeck 1935–1953
- Felix Johansson 1953–1957
- Karl Eero Harald Corell 1957–1970
- Paavo Alkio 1970–1972
- Eero Ivar Rewell 1972–1975
- Hanni Ritva Soilikki Hyöky (ensimmäinen nainen hovioikeuden presidenttinä) 1975–1989
- Erkki Kustaa Rintala 1989–1998
- Rolf Ingvar Krook 1998–2004
- Mikko Johannes Könkkölä 2005–2009
- Olli Ilmari Varila 2009–2014
- Tapani Päiviö Vasama 2014–2023[5]
- Sakari Laukkanen 2023–
Hovioikeus on jaettu kahteen osastoon, joita johtavat hovioikeudenlaamannit.
Hovioikeuspiiri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hovioikeus käsittelee tuomiopiirinsä käräjäoikeuksien ratkaisuista tehdyt valitukset ja kantelut.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vaasan hovioikeuden sivut
- Yrjö Blomstedt: Vaasan hovioikeus 1776–1976 : 200-vuotishistorian pääpiirteitä. Vaasan hovioikeus, 1976. ISBN 951-53-1014-8
- Vaasan hovioikeus: Muistoja Themiksen näyttämöltä, Kustaa III:n hovioikeuden kulttuurihistoriallisia perintöjä. Valtion taidemuseo ja Vaasan hovioikeus, 1996. ISBN 951-53-1014-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vaasan hovioikeuden sinetti finna.fi. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Museovirasto – Vaasan keskustan historialliset rakennukset
- ↑ Vaasan hovioikeus - Toimintakertomus 2020 - Sivut 20 ja 11 Oikeus.fi - Hovioikeudet - Vaasan hovioikeus. Tuomioistuinlaitos. Viitattu 6.6.2021.
- ↑ a b c https://oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanhovioikeus/fi/index/historiaa.html
- ↑ http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2014/04/vaasanhovioikeudenpresidentiksitapanivasama.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasan hovioikeus Wikimedia Commonsissa
