Jämijärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jämijärvi

vaakuna

sijainti

Jämijärven taajamaa vuonna 2020.
Jämijärven taajamaa vuonna 2020.
Sijainti 61°49′10″N, 022°41′30″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta
Kuntanumero 181
Hallinnollinen keskus Jämijärven kirkonkylä
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 224,61 km²
275:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 215,09 km²
– sisävesi 9,52 km²
Väkiluku 1 670
273:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 7,76 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,6 %
– 15–64-v. 53,8 %
– yli 64-v. 31,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,7 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 3,2 %
Kunnallisvero 9,90 %
25:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 6,3 % (2021) [6]
Kunnanjohtaja Aku Autio[7]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • KD
10
4
2
1
jamijarvi.fi

Jämijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Jämijärvi kuuluu Pohjois-Satakunnan seutukuntaan.[9] Kunnassa asuu 1 670 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 224,61 km², josta 9,52 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,76 asukasta/km². Jämijärven naapurikunnat ovat Ikaalinen, Kankaanpää ja Parkano. Jämijärven vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1965.[10]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämijärven maanpinta sijaitsee Suomen mittakaavassa keskimäärin varsin korkealla merenpinnasta. Maisemakuvaa hallitsee Hämeenkangas, jota pitkin kulkee ikivanha, maisemiltaan erämaisena säilynyt Kyrönkankaantie. Kunnan alueella sijaitseva Soininharju on 185,4 metriä merenpinnan yläpuolella. Harjulla on myös muutama syvä suppa eli ”vati” ja pohjoisrinteellä suuri Kylmänmyllynlähde. Kunnan alueella sijaitsevan Jämijärven pinta on puolestaan 100,6 metriä merenpinnan yläpuolella. Sokkeloisen järven pinta-ala on vajaat 8,8 neliökilometriä, mutta siinä on rantaviivaa peräti 91 kilometriä. Kauniista maisemistaan tunnettuun Jämijärveen laskevat Nauris- sekä Palojoki, ja järveltä pois virtaa Kyrösjärveen laskeva Jyllinjoki.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1540 maakirjoissa mainitaan Jämijärvellä olleen 15 taloa: Pitkäniemi vanhimpana, toiseksi vanhimpana Soini. Seurakunnallisesti Jämijärvi kuului alkujaan Hämeenkyröön, mutta joutui Ikaalisten yhteyteen sen erottua Hämeenkyröstä vuonna 1641. Saarnahuonekunnaksi Jämijärvi tuli 1852 ja omaksi epäviralliseksi kunnakseen vuonna 1899, mutta ero Ikaalisista toteutui vasta vuonna 1908. Jämijärven itsenäisyyden takana oli Pitkäniemen kylästä Niemen talosta Taavetti Niemi ja muutamia muita senaikaisia talollisia. Arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema puukirkko valmistui vuonna 1860. Jämijärvelle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä. He tulivat rautateitse Jämijärvelle 1946. Siirtoväelle tehtiin 27 taloa Jämijärvelle, enimmäkseen Tykköön seudulle.[11]

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämijärvi tuottaa tuulivoimaa. Helmikussa 2024 sattui harvinainen onnettomuus, kun tuulimyllyn 62 metriä pitkä ja 14 tonnia painava lapa rikkoontui ja siitä putosi osia maahan.[12]

Kunnallishallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1995 kunnanjohtajana ollut Esa Ala-Karvia kuoli äkillisesti 14. heinäkuuta 2015.[13] 5. lokakuuta 2015 kunnanjohtajaksi valittiin Kirsi Virtanen.[14] Virtasen siirryttyä Sodankylän kunnanjohtajaksi hänen tilalleen valittiin 5. elokuuta 2019 Markus Ojakoski.[15] Ojakoski irtisanotui tehtävästään 24. marraskuuta 2022.[16] Ojakosken lähdön jälkeen Jämijärven vt. kunnanjohtajaksi valittiin Aku Autio.[17]

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kymmenen on keskustan, neljä SDP:n, kaksi Perussuomalaisten ja yksi Kristillisdemokraattien hallussa kaudella 2021–2025.[18]

Vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpäätösten perusteella Jämijärvi täytti kuntalain mukaiset kriisikuntakriteerit. Vuoden 2016 tilinpäätös oli liki 800 000 euroa tappiollinen. Kunnanjohtajan mukaan alijäämä johtui pääasiassa odotettua suuremmista sosiaali- ja terveydenhuoltomenoista ja verotulojen romahtamisesta. Sote-uudistuksesta odotettiin pelastusta.[19]

Syksyllä 2021 Jämijärven talouden arvioitiin olevan pitkällä aikavälillä tasapainossa.[20]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämijärven poikki kulkee Porin ja Haapamäen välinen rautatie, jolla on vielä lähinnä sotaharjoitusaikoihin sijoittuvaa satunnaista liikennettä Parkanon ja Niinisalon Tykistöprikaatin välillä. Entinen Jämijärven seisake on lähellä Tykköön kylää noin viiden kilometrin päässä kirkonkylästä. Rata avattiin liikenteelle Porin ja Parkanon välillä vuonna 1935, mutta Jämijärven laiturivaihde avattiin vasta vuonna 1937. Henkilöliikenne Porin ja Haapamäen välillä lopetettiin vuonna 1981 ja Jämijärven asemarakennus purettiin myöhemmin.[21]

Kunnan pohjoisosan halki kulkee valtatie 23, mutta kunnalle tärkeämpi on kirkonkylän kautta menevä Kankaanpään ja Ikaalisten välinen seututie 261. Jämijärven kirkonkylästä on matkaa Kankaanpäähän 20 kilometriä, Poriin 75 kilometriä, Parkanoon 32 kilometriä, Ikaalisiin 22 kilometriä ja Tampereelle 70 kilometriä. Jämijärven eteläosassa kulkee historiallinen Hämeen ja Pohjanmaan välinen Kyrönkankaantie Hämeenkangasta pitkin.

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1958 perustettu Jämin Jänne on Jämijärven tunnetuin urheiluseura. Se voitti ensimmäisen hiihdon SM-viestikultansa alkuvuodesta 2019.[22] Ensimmäinen pariviestikulta tuli SM-kisoissa vuotta aiemmin.[23]

Jämin Jänteen tunnetuin hiihtäjä on maajoukkuehiihtäjä Ristomatti Hakola. Jämin Jänne on järjestänyt useita Suomen Cupin osakilpailuja ja SM-hiihtoja Jämillä.

Jämijärvellä oli vuonna 2004 Jämi-Jukola-suunnistustapahtuma.

Jämi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunnan Lapiksikin kutsuttu Jämi on luontoalue täynnä harjuja, suppia ja kirkasvetisiä lähteitä. Tunnetuimmat lähteet ovat Uhrilähde ja Kylmämyllynlähde.

Jämin alue kuuluu harjujensuojeluohjelmaan ja osa alueesta on luonnonsuojelualuetta harvinaisine kasveineen. Jämin luonto on monimuotoisuudessaan harvinainen. Jämin korkein kohta on 185 metriin yltävä Soininharju Jämin lentokentän tuntumassa. Se on myös Satakunnan korkein maastokohta.

Jämi sijaitsee noin tunnin ajomatkan etäisyydellä Tampereelta ja Porista (noin 75 km). Pääkaupunkiseudulta Jämille ajaa noin kolmessa tunnissa. Jämiltä on matkaa Ikaalisiin ja Kankaanpäähän noin 25 km. Seinäjoelta Jämille ajaa noin puolessatoista tunnissa, matka noin 130 kilometriä.

Jämillä harrastetaan muun muassa retkeilyä, hiihtoa ja maastopyöräilyä. Retkeilyreittien varrella on useita taukopaikkoja, kotia ja laavuja.

Jämin alueelle on noussut kattava aktiviteettien ja lomamökkien keskus. Keskusaukion ympäriltä löytyvät muun muassa Jämi-Areena, Lomahotelli Jämi, Reima Country Center ja Huoneistohotelli Lumihovi. Jämillä toimii useita elämysmatkailuyrityksiä.

Jämillä sijaitsee hiihtotunneli, jossa latua on yhteensä 1,25 kilometriä. Kesällä Jämillä toimii seikkailupuisto, josta löytyy 400 metriä pitkä köysiliukurata.

Jämin erikoisuus on sen pitkä historia ilmailun parissa. Jämin lentokentällä vierailee vuosittain lukuisia eri pienkoneita. Jämijärven lentokenttä oli 1930-luvulta 1960-luvun alkuun Suomen merkittävin purjelennon keskus ja se on edelleen neljän Suomen suosituimman purjelentokeskuksen joukossa. Vuosittain siellä järjestetään myös niin kutsuttujen experimental-lentokoneiden Fly-In. Jämijärvellä tapahtui 20. huhtikuuta 2014 vakava lento-onnettomuus, jossa kuoli kahdeksan henkilöä.[24]

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämijärven läpäisevä Hämeenkangas on osa Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark-hanketta.

Geopark on kansainvälinen ainutlaatuisten geologisten kohteiden yhteisbrändi. Geoparkit pyrkivät edistämään geomatkailua, geologisen perinnön säilyttämistä, luonnontieteiden opetusta ja kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa. Lauhanvuoren–Hämeenkankaan Geopark-alueelle haetaan UNESCON Global Geopark -statusta.

Geoparkin kohteita ovat Jämijärvellä muun muassa Soininharjun alue (Jämin keskuksen ja lentokentän alue) ja Uhrilähde. Lähdettä on pidetty pyhänä, ja sille on entisaikaan osoitettu myös uhreja, kuten ruokaa tai arvoesineitä. Soininharjulla on georastirata, joka yhdistää Mobo-kiintorastiradalla ja QR-koodeilla Soininharjun maastomuodoista kertovat infosisällöt suunnistukseen.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Jämijärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 506
1985
  
 2 430
1990
  
 2 421
1995
  
 2 399
2000
  
 2 308
2005
  
 2 183
2010
  
 2 041
2015
  
 1 948
2020
  
 1 734
Lähde: Tilastokeskus.[25]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Jämijärvellä oli 1 867 asukasta, joista 646 asui taajamassa, 1 193 haja-asutusalueilla ja 28:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Jämijärven taajama-aste on 35,1 %.[26] Kunnassa on vain yksi taajama, Jämijärven kirkonkylä.[27]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämijärven kyliä ovat Palokoski, Suurimaa, Tykköö, Korvenkylä, Vihu, Ruupanperä, Kontti, Pitkäniemi, Kierikankylä, Kauppila, Polja, Kuusijoenkylä,[28] Jämi ja Ojanperä.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Jämijärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[29]

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen lukeutuva Jämijärven Helluntaiseurakunta.[30] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Jämijärven alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[31]

Kuuluisia jämijärveläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etäisyyksiä kaupungeista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Jämijärvellä vuonna 1991.[32]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämijärven alueella puhutun kielen perustana on yläsatakuntalainen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Jämijärven murre kuuluu yläsatakuntalaisen murteen pohjoisryhmään, joka on lähellä eteläpohjalaisia murteita.[33]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla saunapalvi ja rasvaperunat.[34]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tarmio, Hannu & Papunen, Pentti & Korpela, Kalevi: Suomenmaa 2, s. 396–400. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1968.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Työllisyyskatsaus 31.10.2021. ELY-keskus. Viitattu 14.12.2021.
  7. ↑ Yleishallinto Jämijärven kunta. Viitattu 17.3.2023.
  8. ↑ Kuntavaalit 2021, Jämijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 23.10.2021.
  9. ↑ http://www.satakuntaliitto.fi/kunnat (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 159. Otava 1979, Helsinki.
  11. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  12. ↑ Harjumaa, Marika: Tuulimyllyn lapa hajosi ja sen osia putosi Jämijärvellä – pelastuslaitos eristi alueen YLE Onnettomuudet. 4.2.2024. Viitattu 4.2.2024.
  13. ↑ Jämijärven kunnanjohtaja menehtyi yllättäen Pohjoissatakuntalehti.fi. Mediaperhe Oiva. Arkistoitu 12.1.2016. Viitattu 31.12.2015.
  14. ↑ Ylönen, Jorma: Kirsi Virtanen Jämijärven kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 6.10.2015. Viitattu 17.3.2023.
  15. ↑ Korpelainen, Lore: Markus Ojakoski tarttuu Jämijärven ruoriin Yle Uutiset. 6.8.2019. Viitattu 17.3.2023.
  16. ↑ Moliis, Pekka: Markus Ojakoski lähti Jämijärveltä Kuntalehti. 25.10.2022. Viitattu 17.3.2023.
  17. ↑ Mikola, JP: Jämijärvi määritteli kunnanjohtajan kelpoisuusvaatimukset, jotta virka voidaan laittaa hakuun – Aku Autio jatkaa Jämijärven johdossa ainakin heinäkuun loppuun asti Satakunnan Kansa. 24.1.2023. Viitattu 17.3.2023.
  18. ↑ Keskusta, SDP ja perussuomalaiset Jämijärven suurimmat puolueet - keskustan Samuli Kujansuu sai eniten ääniä Yle Uutiset. 13.6.2021. Viitattu 14.12.2021.
  19. ↑ Jämijärvi on nyt virallisesti kriisikunta — "sote on kunnalle elämän ja kuoleman kysymys" Satakunnan Kansa. Arkistoitu 24.2.2018. Viitattu 24.2.2018.
  20. ↑ Jussi Valli: Myös Jämijärven talousarvio sai hyväksyntänsä: ”Olemme onnistuneet sote-asioissa” Kankaanpään Seutu. 13.12.2021. Viitattu 14.12.2021.
  21. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 201. Helsinki: Karttakeskus 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  22. ↑ Hyyppä, Emma: Jämin Jänne kiri ensimmäiseen SM-viestikultaansa Imatralla 2.2.2019. Yleisradio Oy. Viitattu 26.11.2019.
  23. ↑ Arffman, Laura; Niemeläinen, Jonne: Ojansivu ja Hakola hiihtivät Jämin Jänteen SM-pariviestin mestariksi 12.1.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 26.11.2019.
  24. ↑ Kataja-Lian, Marika: Poliisi vahvistaa: Kahdeksan kuollutta Jämijärvellä 20.4.2014. Yleisradio Oy.
  25. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 16.1.2018.
  26. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  27. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  28. ↑ Jämijärven kylät Jämijärvi. Viitattu 11.3.2019.
  29. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  30. ↑ Jämijärven Helluntaiseurakunta Jämijärven Helluntaiseurakunta. Arkistoitu 10.5.2013. Viitattu 11.11.2012.
  31. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  33. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 237. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  34. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 34. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jämijärvi&oldid=22840399”