Jubbannde Pinal

Pulaagu
Jeewtoowo

YERO DOORO JALLO

Yeewtanteee
Yeewtanteee
Waalde (Fedde) Tabital Pulaagu Mali

Moderateer
Seek Haamiidu Kan

ANDE 25 Feebaryee haa 1 Marse 1998.

2
JUBBANNDE E PINAL

Musie
Musie am teddue: taariikyakooe anndue
emiyakooe eentrepoolog en heewe ina kawri e wide,
Fulfulde ko e eme ure ooyde jeyaa. Sabu e ngal
haalee gila 8000, ko adii jibineede
jibineede Iisaa.

Maniton taariikyake
taariikyake mawo
mawo to Misira, ooyo o haalii ko
heewi e taariik ngol oo leol
leol bieteengol Ful, garngal e
Ejipte gila 6000 ko adii jibineede Iisaa. Ngal woni oon haa
4000, ngol ferani hirnaange Misira, ngol abbii e mutirde
naange.

eme keewe, e ngol oo leol

leol yiunoo
yiunoo maayii nattii
haaleede yeru: Hirogilool Ejipte e emngal gee to Ecoppi,
ngaal jibini amharia, tigiriiniyaa, tigiraayorommoo e
emngal Soomaali.

Saljamaan ganndo emiyake mawo to Angeleteer, gila

1940. O teetinii
teetinii ooygol ngal o emngal Fulfulde, o wi
e jiie
jiie makko, eme bantustaan e njalti ko e Fulfulde,
wolla e njalti ko e jaltungal e Fulfulde

Musie
Musie am teddue; ngol oo leol
leol ngol kaalaten oo,
emngal maggol ko 23 e nder eme winndere ndee, e
limoore
limoore mumen ina tolnoo e 3013 emngal. E ngal ardii
2990 emngal, kanngal uri e heewde haalooe.

- Ngal oo emngal, ko gootal e eme 4 Afrikyakooje

ure mawnude.
- Ko kanngal uri saraade e nder hirnaange afrik. Fulfulde
ina haalee e nder leye
leye 18.

Heen leye
leye 11(Muritani, Mali, Senegaal, Gine Konakiri, Gine
Bisaaw, Gammbi, Burkina Fasoo, Benee, Nijeer, Kameruun
Nijeeriyaa), ko ngal emngal renndoyakeewal hono langue
communauaire.

So tawii ko o ngal teskaa, ko ngal emngal leol

leol
familiyaal. Ko
Ko e nder leye
leye 7 hono Seraliyoon, Togoo,
Caad, Santar Afrik, Sudaan, Gana e Koduwaar.

Naamnal men ko hol no mbaeten

mbaeten haa ie leol
leol ngol
njiitondira?

Leol men ina jogii semmbeeji jeeii

jeeii mawi, poti
anndeede e huutoraade e nder politik leol.
1) Keewal ie leol
leol ngol, so ie maggol, njiitondirii
Hol no mbaaten
mbaaten haa e njiitondira?

2) Yaajde e hoannde, so tawii e njokkondirii?

Hol no mbaaten
mbaaten haa e njokkondira?

3) Mawnude e pellital, so tawii e ngooinii huunde.

Hol no mbaaten
mbaaten haa e ngooina amtude
amtude leol ngol?

4) Mawnude e hakkillaaji, so tawii i ngollinaama?

Hol no mbaaten
mbaaten haa gooto kala gollina hakkille mum e
ko amtata leol
leol ngol?
4
 5) Moude
Moude emngal, so tawii ngal gollaama.
Holi peeje mbaaten
mbaaten haa ngal gollee no haaniri nii?

6) eeude
eeude pine leol
leol ngol, so tawii e mbitaama e
njaltinaama e nder winndere ndee. Hol no mbaaten
mbaaten haa
njaltinen pine men ee?

7) Yaajde enam,
enam, so tawii deniraagal huutoraama,
sappo e jeegom leol nani e Afrik ko deniraae
deniraae men.

8) Coktirgal entegaraasiyo
entegaraasiyo Afrik woni ko e juue
juue men.
Hol no kuutortooen
kuutortooen ngal oo deniraagal?

Yoga e sifaaji jikkuuji Fule

Fule

Musie
Musie teddue, taariikyakooe renndoyakooe e
leiyakooe,
leiyakooe, hono yahrue ganndal lei ina kawri e
dow ii oo sifaaji laatui,
laatui, i e cifii e ngol oo leol
leol
Fule.
Fule.
e mbiyi; Fule ko yime yamue, yawniie koltu, e
kollirtaa ko njogii, oe, deue, deee, heewe
gacce, haalooe
haalooe ina njippa gite, lesue sawtuuji, kono ko
e teskotooe, yuumtue hakkillaaji, luggie miijooji.
miijooji. Ko
e leii, e paaytataa, ko e eji, e njejjittaa. Tee so
yontaani haaleede, e kaalataa ko e njiino walla ko e
nannoo ko.
Ko e naamnikintooe ko e nganndi, majjinkintooe ko
majjaani. Waawe
Waawe heanaade kaaloowo, e kaaataa
Kono ee
ee keoo haala ma, ee
ee njannga yeeso ma haa e
5
paama jikku ma. So a joofnii konngol maa, kala ko e cifii
e jikku maa firtotaako, tee a waawaa ode haa nganndaa
e ngoni ko e janngude ma. Ete e kollataama wonde e
paamii jikku ma.

Peeje

To bannge peeje noon, Fule

Fule ko yime heewe peeje,
mettue
mettue fewjande, satue naatnude e gee. Sabu e
ndogantaa ko hesi,
hesi, e naatataa e ko e nganndaa. So a
hollii e damal naatirgal, so e njiaani jaltirgal e
naatataa.
Kala ko joli e yonta e ndaardata um ko yitere reentaade,
reentaade,
haa e ngannda ko um yahata. So neo addii e mae
ko hesi,
hesi, ko e paamaani, e calotaako, kono e
ngointaako
ngointaako heen, haa ande e paami ko um yahata.
Ko uum wai so batu Fule fuoriima e peeje, ngu
feewataa, so e ngarii e batu hee ne, e kaalataa,
kaalataa, sabu e
paamaani ko woni faandaare owe miijo batu nguu.
Mbele ko een njogori haalde e batu hee koo, ko uum
woni faandaare mae
mae goonga e goonga? Wolla won ko e
cakki les ko jiidaa e uum?
e mbiyi; (so haala awii, yoo nane
nane cellu). Ko uum wai
wai
so e ngarii e hono ii oo batuuji ne, e kaalataa;
dokkaao
dokkaao konngol fof saloo haalde, ennina ngol faade e
jontaao
jontaao goo, oon ne ennina faade e jontaao goo
haa e kawra, tawa alaa heen jao haalde haa konngol
ngol arta e mawo
mawo jonnde, oon ne faamii
faamii wonde hai
hai e
haalde ko e mbeltaaki e batu he walla e paamaani ko
ngu yahata, e totta eeo mae
mae konngol yoo jaabo
6
noddue
noddue batu ee. So oon ettii konngol salminii, o
adotoo wiyde fof ko.
Onon kaari en! E min nganndi ko on yime
yime mawe, so on
ngarii
ngarii e nokku, oon
oon poti teddineede. Nganndon batu
noddu on nguu na betti min, min njii ko nodditen batu
ngongu,
ngongu, tawa min peewnitaniima jaaade on no haanirta
nii. Kaa oo haala firti ko e njaaani batu ngu, yoo een
njah haa laawol gongol,
gongol, nde een ngartata, tawa e
paamii ko een njahata, e njaaboo um. Ko uum, wai
so a daii haaju e Fule,
Fule, woto fuoro noddude e e batu
haa njottoro aa yontaae mae ee gooto gooto,
teddiniraa e miijo ngo njiaa hollitde batu ngu, haa e
paama, e njaa walla
walla e caloo. So e njaii maa e
ndokke heen peeje moe
moe e ina coktan maa renndo ngo
tawa aanndaano um e nder renndo he. So e caliima ne
maa e kolle ko haata um waawde wonde. So e njaii,
maa e ndokke heen peeje moe, e ina coktan maa
renndo ngoo
ngoo tawa a nanndaano um e renndo ngo. So e
caliima ne, maa e kolle ko haata um wonde.
So kilifa haali ko welaani e, e nder batu, so o ceerno, so o
laamo,
laamo, e ndukataa, njaabotaako ko wori, e
ngummoroo seesa, e njahra gooto gooto, e njokka e
haajuuji
haajuuji mae.
mae. Ko kiliifa o yii ko waetaake, ko ai
ai ko
woppetaake, ko e ngoni ko waylotaako. So o nodditii e
batu, e noototaako, so o ruttaaki e yide welditde, e
mae,
mae, e nduttotaako.
Fule
Fule kuli tan ko gacce e baasal haa cikkaa ko malaykaaji
binndooji
binndooji gacce njooii
njooii e balabe mae.

7
Ko uum wai, so gacce mawe njanii e gooto e mae,
maa o naatii lesdi maa o yaltii leydi, kono a waawataa
wuurde oon!
Ko uum wai, so gacce ndookii e, e njeyaa pittaali
mae,
mae, e cooo kaaeeki maayde urani e gacce.
Ko uum wai ee ndoga kala ko fooanta e gacce, e
njiaa
njiaa jalkiteede, e cuusaa koyeera, e njiaa famineede,
so a hoynii gooto e mae,
mae, a waasi um, a waasi yie
mum.
Pullo nande iyum maayii e wolde, urani um nande
iyum dogii e wolde. Ko um, wai
wai so Fule
Fule naatii fitina,
e pellitii haeede, e njaatirtaa caggal. No bone oo
mawniri fof, ko noon e eydortoo suusde e saasde e
soobaade e hare haa cikkaa maayde urani e nguurndam.
So jaynge hare huii,
huii, njiyaa ee mbada adaa o kundue
petelaaji a
ae uri sukkude haa e njaltira o maaye uri
heewde, uum ne gooto e dental fof poti.
So gacce ndookii, e njeeyat pittaali mae, e cooda
maayde wonndude e teddungal, e njalta aduna o tawa e
naworaani jalol laakara. Hay gooto e mae
mae alaa ernde
jade
jade fooleede jebbiloo. So poolgu waii, alaa e haooe
e maayo, anndu hare nde gasaani.
Ko uum wai, ko uri heewde e hareeji mae fof
njoofata ko e maayde walla laamu hea
hea heen.
Ina teskaa e denndeengal renndooji Fule
Fule ade
ade kulol reedu.
Kulol reedu ko ayiiba mawo
mawo e renndo mae. Hay gooto
e mae
mae yiaa jibinde kulo reedu.

8
Teddungal

To bannge teddungal, Fule

Fule ko teddue, teddinooe,
weee
weee dokkal e aamde. e teddina e mbeltoo, e
teddinee e kersa. E jiye mae, teddungal ko fotde
waiind
waiinde,
iinde, nde tawaao
tawaao e nokku waanta tawo um oo
ko aldaa e aminaade heen njodi. Ko uum wai pullo
nanngata jawdi mum, hirsa, aama tawa na ina weltii, ko
nde dai koo
koo mo horsini no feewi. Fule fof ina kawri e
yide
yide gee tati e nder renndo mum en.
1) Yide
Yide cuusal.
2) Yide
Yide teddungal.
3) Yide
Yide neo jom yaage.

Musie
Musie teddue to bannge Misik:

Tesko, O pullo mo cifino-

cifino-en ko deuo, deeo,
baawo
baawo heanaade kaaloowo mo haaataa, hay misik
makko mo uri yide ko misik deeo.
Teeyo
Teeyo keeteeo e deere gollondiroowo
gollondiroowo e hakkille,
jahdoowo e miijo, dokkoowo neo
neo waawde miijitaade e
ettude pellital hoore mum, so jade so salaade.
ii oo gaaci noddi ko hakkilantaagu, i noddaani keewal
yime.
yime. Sabu gooto na waawi naftoraade i, dental na
waawi naftoraade i; Hoddu, aaooru, Moolo, Sereendu,
Baylol, Liital ekn.
So gaaci ii corii e nofru aadee, i mbatina e iiam
mum, i itta um o wonnoo, i mbata um e goum.

9
Nde wonnoo neo
neo tagaa ko e gee nayi (4) kimmue,
Leydi, Ndiyam, Henndu, Jaynge.
So tawii misik o nde;
nde; o woni ko gooto e elemaaji 4 ii, ko e
oon elemaa urata battinde e mum. So misik oo tawi ko
henndu e jaynge jaalii e makko, taasiyo
taasiyo makko abbat
(ernde makko huyoo). So tawii o woni ko e leydi e
ndiyam, taasiyo
taasiyo makko jippoto. Oon sahaa pellital makko
makko
fof jam wonata, ko deeere
deeere urata jaalaade e makko.
So tawii ko kuutore
kuutore welnere mawe ee.

Yeru. Bawi,
Bawi, Buubaa, Sabar, Bawi ndiyam. Ko i bawi
renndoyakooje
renndoyakooje mawi.
mawi.
So i ndillii, i noddata ko dental yime keewngal yoo ngar
coftina tere
tere mumen, i njejjitana um mette mum e
miijoo mum. Kono i noddaani jooaade na miijoo saka
jogoo pellital jade
jade walla salaade huunde.
Lei
Lei i pine mumen njahri e huutoraade ii oo bawi
mawi,
mawi, e njogii ko pellital dental, fotii ko jade walla
salaade.
So dental
dental jaii
jaii garo fof jaat hay so na boni. So dental
saliima, garo
garo fof saloto hay so na moi.
Ko uri heewde, ko mawe owata ii oo renndooji.
Jikkuuji mae
mae urata abbitaade ko e naalakaagu. Hay so
heen neo
neo eii tinde ustaare, suddirta ustaare nde ko
konngol payngol. O oo jikku noon, foti ko galo, baaso,
laamo,
laamo, ceerno fof ko gootum.
Tesko lei
lei kuutortooi gaaci cewi i, yeru kolli e
aaooji, een tino heen ustaare fof timminirta golle
mum ko baal
baal mawngal.

10
Lei
Lei i kuutore mawe yeru bawi e buubaaji i, tino
ustaare fof timminirta hoore mum ko konngol uttol
aao.
aao.

Pinal Koli
Koli

Ngal oo pinal koli noon, hay so Fule puaani pinal

koli
koli e nder hiirnaange Afrik ne, anndu e ooydii heen.
Seede mum ko kala leol ngol na huutoroo koli
koli e nder
hiirnaange Afrik, ina hoa
hoa ii oo gaaci pulfuli.
Yeru, njaru, Saygalaare, Fanta,
Fanta, Poy, Sawta, Duga, Lagiya,
Caanaandi goi
goi e goi ina keewi.
Kala leol e lei
lei kodaai i, seekii e ii oo gaaci, tufle
e ina njahda e pine mumen, e eme mumen, ko aldaa e
waylude innde leeol
leeol ngol. Kala gootol e ii oo gaaci ina
jogii tufle keewe.
keewe. Kala heen tufnde ina jogii gorko joom
alaande, mo yejjittaake. Kala nde ngol hoi,
hoi, innde makko
innee; Ngal oo pinal koli noon, Maasina ina jogii heen
geal
geal mbaroodi;
mbaroodi; teeti
teeti e nder yonta 18-
18-19o.
19o.
So hodu
hodu hoii inna gooto e ee oo.
Silaamaka Yero Eeroo Daande e Pullooru ciftoree.
Gelaajo e Hammaa Aliseyni Gaakoy ciftoree.
Gelaajo Hamboeejo
Hamboeejo siftoree e nder Kunaari kesiri e
kiindi.
kiindi.
Buubu Aro
Aro Galo e Buubu Jaae siftoree.
siftoree.
Buubu Aawdi e Ali Aawdi ciftoree.
Bunngoowel Sammba Yaraa siftoree.
Maamuudu Nduuldi Bulkaasum to Haayre alumaana
siftoree.
Duroowel baali buulo to jiboo siftoree.
11
Umaruwel Sammba Donnde to Banjagara siftoree.
Idiriisa woydi to seeno siftoree.
Sammba
Sammba Gelaajo Jeegi to Fuuta tooro, oon woni Sammba
Gelaajo Bookaar Sawa laamu Sire Yero Koli Teella
Teella Geal
Geal
Heeel
Heeel Liige Boewal Maakam.
Aamadu Sampoolel e Moodi Aali mo Aali Jawli to Mbaal
Alfaa Yahyaa Jallo to Labe e Bookaar Biro Amaani Sakitoro e
Fuuta Jalo
Jalo.
alo.
Muusaa Moolo to Fuladu
Ee keewi no huo ndunngu, limo fof juuma, hoooe
kolli na allude nduwanaaki e, kono e mbaawaa allude
e innaani gooto e ee oo, gasataa wonde.

Diine

Diine ina jeyaa e pine pulaagu ooye gila Fule peei

peei to
dunuyaa faade
faade hannde, e meeaani seertude e diine. e
ngadii anndireede ko rewooe
rewooe diine naange, oon ko e
diineeji ooyi jeyaa. Peegol
Peegol makko, ina hoddiree 8000
kitaale ko adii jibineede Iisaa.
Lei
Lei keewi askitintooi e dunuyaa ndewiino oon diine.
Ko iin ngoni;
ngoni; Drawidi en to Hinndi, Fule
Fule e Ejipsiyen
adiie,
adiie, Ecoppiyakooe e Yamaniyakooe. uraana
haalii oo oo diine.
Fillaaji ooyi na mbiya, Oo oo diine fawii ko e finde nde
maamiraae
maamiraae adiie piondirnoo e geno e dow harameeji
jeeii
jeeii (7), woni gee jee
jeeii (7) so e ngoppiie Alla
leetataa
leetataa e, hoynataa e aduna e laakara, e dow ee

12
njuula e pual
pual naange e mutal mum, hitaande fof ee
koora bale
bale capane nayi (40). Finde nde woni:
Min penataa
Min kulataa
Min tooataa
Min ngujjataa
Min njamfotaako
Min ngoopataa
Min taataa
taataa enam.
So e mo juula, yoo o hofu kolli makko ii fof heddoo
siitinndu
siitinndu ndu tan. Sabu ko nduun tan aol mum
jokkondiri e aol ernde.

Jaori
Jaori naange saanga pual.

Buual
Buual yurmeende fuii e binnde geno.
Yoo jam allu haa o ciisi
ciisii
siii
ii maa kaai.
Jawdi e esngu na sarii e ladde yoo yitere maa reen.
Kala ko njiaa,
njiaa, min coodtirii um biigi e dimaai e iiam
sagataae.
sagataae.
E min keddii e finde
finde ma min pitataa.
Min penataa.
Min kulataa.
Min tooataa.
Min ngujjataa.
Min njamfotaako.
Min ngooptaa.
ngooptaa.
Min taataa
taataa enam.
Kala ko daaa, ko ko renndaa.
13
Yoo jam allu haa o ciisii
ciisiii
siii maa kaai.
Aamiin

So Naange ellitiima e hoore

Buual
Buual yurmeende, a toowi, a seniima, a laatiima kalaldi
binnde e hakkunde tagooje.
ure maa limotaako.
A yaynaniima binnde.
A finndinii nguurndam e nder aaludere mum fenndiinde..
A softinii tagooje.
E min keddii e finde
finde maa min pitataa.
Min penataa.
Min kulataa.
Min tooataa.
Min ngujjataa.
Min njamfotaako.
Min ngooptaa.
Min taataa
taataa enam.
Kala ko daaa, ko ko renndaa.
renndaa.
Yoo jam allu haa o ciisii
ciisiii
siii maa kaai.
Aamiin

Duusiri
Duusiri Naange

Buual
Buual yurmeende
A wayniima e jiye
jiye amen.
A diii
diii e nie mbewru caggal adunaaji.
14
Jam caggal maa
E min keddii e finde
finde geno, min pitataa.
Min penataa.
Min kulataa.
Min tooataa.
Min ngujjataa.
Min jamfotaako.
Min ngooptaa.
Min taataa
taataa enam.
Kala ko daaa, ko ko renndaa.
Yoo jam waal wuro e ladde.
Yoo gilli e weltaare mbaal e ere.
Aamiin

Jamma a Jofii.

Nie
Nie curii gite.
Binnde njofii.
Pittaali njebbilanii
njebbilanii oyngol.
Yoo a suddu min wibjo kisal.
Min keddoo e ndeenka geno, mo yitere mum otaa,
aanotaako.
E min padi e buulol ndoogu ma, kuuoowol nie
nie jalbina
binndi, finndina nguurndam e nder Aaludere mum.
Ko aan duumii, aan saasi, goo
goo e goum alaa.
Aamiin

Musie
Musie am teddue, o Pullo mo cifino-
cifino-en to fuoode
yeewtere men, wonde ko o teskotooo,
teskotooo, juumtuo hakkille,
15
luggito
luggito miijooji, ko o leii o faaytataa, ko o yiy o
yejjittaa, tee so yontaani haalde o haalataa ko o yiynoo
wolla ko o nannoo. ii oo teskuyaaji, na ndokki Fule
reende ko heewi e sirluuji nguurndam.
Ko uum jibini ko heewi e gannde mae e e mbiyata
gannde aleee. Maa en ndokku oo yeru e toe nayi
ceere
ceere e nguurndam.

1- e teskiima joomiraao tedduo toowo oo na

waani nguurndam aadee doose jeeii kimmue.
Kaje fof e njooportee ko (nge).
Heen tati ure mawnude e ko tagooje ee fof ndenndi
e.
Naange, Heege, Tooannge.
Nayi keddiie
keddiie ee ko aadee heerorii naftoraade e.
Jaynge (yiite), Yannge, Liige e Nagge.
ee oo gee jeeii, gila aadee yiyti huutoraade
woppaani.
e teskii kadi, geno fianiino maamiraae mae
adinooe,
adinooe, finde e dow nde e ngoppata gee jeeii
bone,
bone, kaje
kaje ngoni abbuuji pitaali
pitaali kiso e majji fof
hisii, kaje ngoni; Min Penataa, Min Kulataa,
Kulataa, Min
Tooataa, Min Ngujjataa, Njamfotaako, Ngoopataa,
Taataa
Taataa enam.
Fule
Fule ko yime teskotooe yuumtue hakkillaaji naage
jeeii
jeeii joopore nge. e teskii eni nayi nagge ii
ndokkata e ngaadi,
ngaadi, leei koli nayi ii no ngollondirta e
aadee tammbiie
tammbiie jikku
jikku aadee.
Gee
Gee nayi gone e nder ngonkaaji aadee.
Kadi e teskii eni nagge.
16
So nagge duii haa hebbinii, enndu heen fof na
roondanii io o ngaadi mum bannge ko jiidaa e eni
goi
goi ii.
Heen enndu wooturu ndu wai
wai ko kosam (ndiyam) so
gool jibinaama fu
fuoriima muynude e nduun enndu, o
wuurat juuta bale,
bale, barkina waa nafoore.
Heen enndu wooturu, wai
wai ko iiam (jaynge), so gool
jibinaama fuoriima
fuoriima muynude e nduun enndu, battane
mum fof ko hirseede, teewu magge aamete nge jiibataa
abada.
Heen enndu wooturu
wooturu wai
wai ko leydi. So gool fuoriima
muynude e nduun enndu, juuti bale
bale ne teewu mum
aametaake yanoyta ko e ngaska maaya toon.
Heen enndu wooturu wai
wai ko henndu. So gool
fuoriima
fuoriima muynude e nduun enndu batane fof oon
gool majjat, maaya e ladde, kadi nge jibintaa e ndeen
jofnde, uum firti ko nge alaa barke.

BURGAL

Ko e pine Fule
Fule ooye jeyaa. e mbiyi burgal yarnata
ko semmbe Joomiraao.
Joomiraao.
Hoore burgal nde feccaa ko peece nayi. Heen peecal
yarnata ko Al arsi, ngala ko kuursiiwu, ngala ko Alluwal
Joomiraao,
Joomiraao, ngala ko kuol binndowol hoddiro ngol.
Ngala ko io
io paleteeko heen ko, njarnata ko leydi
e ndiyam henndu e jaynge, so ee oo kala kawrii haa
burgal ngal feewii, ngal yarna semmbe Joomiraao
Joomiraao e
yurmeende mum.
17
Ko uum wai pulaagu fof ina hormii burgal, e nanngiri
um ko huunde seniinde. uum wai burgal fotaani
fijireede, junnittaake so wonaa e kosam, wurwetaake e
ndiyam, wurwetaake e henndu, lelnetaake e leydi, so
wurwiraama aarete walla isee. Haki so dewgal
humaama, jombaajo gorko oo jogotoo ko burgal, ngal
fiilee e aae jombaajo debbo oo, ngal isee wutaandu
wolla sammeere ngam hollude dewgal ngal waaa
waaa ko e
yamiroore Alla, aae ee kolli ko dewgal ngal,
sammeere ndee wolla wutaandu nduu holli ko nguura.
Fule
Fule ina njogii teskuyaaji
teskuyaaji keewi
keewi e burgal. Burgal ina
naftoree, tee kala ko enndaa heen Joomiraao
Joomiraao jaanate.

So debbo satiraama
satiraama jibingol ina wallitoroo burgal,
hoore maggal ina tuggee e reedu hee e mo oostoroo
ngal mbela Alla na newna jibingol ngol. Ina hasii Alla
newna jibingol
jibingol ngol.

Cukalel so jibinaama fukaama ndoondi addee gallaai

gallaai
burgal ndiidee e tiinde cukalel ngel ngam ndeenka Alla e
maggel.

Yumma oo haa
haa mbiifu horde e tiinde tawa na waaa
dori
dori dori i njoopotoo ko ciinsiaaji
ciinsiaaji naange, ngam
siftinde omo heddii e finde
finde Alla (Geno) e gallaai burgal
e tiinde yumma oo.

18
 Debbo goofiio
goofiio jogoto burgal, jamma e alawma kala
nde e mo yalta suudu ndu, so omo oon burgal ngal
faletee ko e hoore tiggu hee.

Njulli so yaltii woni burlol so tawii ko iy aro ina jogoo

burgal
burgal fotde yontere.

Jommbaajo gorko ina jogoo burgal piilangal kool

kool e ngal
isee wutaandu e lai e nagge commbe, (galol) ngal fiilee
falla ngam waasa saamde.

So Fule
Fule naatii wolde huliniinde, anndue e na
kuutoroo burgal, e ngurwirangal e kosam mbaaam
mbaaam
lekki, ngam anndude no hare ndee yahrata, mbela maae
maae
pool walla e poolete.

So Asamaan na diira kartaali mawi,

mawi, so e paayii rewe
na kippita pedane ee fofe isa burgal ngal dow
suudu, ngal junnitoo hoore ndee huccita les jiima e
pedane e to woi.
woi.

Ina teskaa ko e kuli fof, manaango yanataa e dow oon

nokku.
So iiwoonde sitii e kippa pedane e, e mbaklita
burgal ngal hooynoo.

Deniraagal
Deniraagal

Deniraagal
Deniraagal e nder renndo pulaagu.

19
Enen fof een
een nganndi deniraagal jeyaa ko e pine
hiirnaange Afrik.
Kono
Kono hay so Fule
Fule puaani deniraagal ne, anndu e
ooyii heen, te e njaajniingal e nder hiirnaange
Afrike
Afrike cai
cai deniraagal
deniraagal e nder renndo mae haa ngo
hii.
hii.
e njogii heen ko lei e mbaydiiji i ina ndokka e
waawde yottaade e kala neo
neo ko aldaa e eewde
eewde duui
duui
makko foti ko suka walla ko o mawo
mawo walla eewde
teddungal makko o darii e renndo so o ceerno walla so
o laamo.
laamo. Deniraagal ina tai ii oo keeri renndo.
Kadi ceerno o e laamo
laamo o, e mawo o debbo e gorko o,
kame
kame fof poti e yide e hormaade deniraagal.
deniraagal.
Ko uum wai, deniraagal ko doose tammbiie kisal
renndo, padotooe
padotooe fitinaaji, mbela ngonndiigu e
kodiigu,
kodiigu, foti ko nder galle walla ko wuro walla diiwaan
walla hakkunde lei
lei kodui. Njuudi deniraagal ina
jogii keeri e aawooje e ina njuina
njuina ngonndiigu
renndo wonaa ko welmaa fof mbiyaa walla mbaaa
mbaaa
dene.
dene.
ii oo ko e lei deniraagal njeyaa:
1-Deniraagal
Deniraagal neo e iy kaawu mum
2-Deniraagal
Deniraagal jettooe
3-Deniraagal
Deniraagal kine
Yeru: Deniraagal
Deniraagal kine Fule.
Aynooe
Aynooe e jaawane
Jenngele
Jenngele e Haa
Haaooe
aaooe
Raaa
Raaae
aae e Jaawe
Sannaraae
Sannaraae e Pammbinaae.
Waylue
Waylue e lawe.
20
Maabue
Maabue e Salsale
Deniraagal
Deniraagal diiwanuuji.
Yeru; Yirlaae
Yirlaae e Boosoyaae.
Hakkunde Gimmballa e Maasina.
Hakkunde Kunaari e Gimmballa.
e mbaii yanooji goi beli i mbiyaaka deniraagal.
Yeru: Hakkunde Maamiraao
Maamiraao e Taaniraao
Neo
Neo e eeki mum
Neo
Neo e Keyni mum
Neo
Neo e gii mum haa yottii yumma mum e Baaba mum
gii
gii mum.
Neo
Neo e dewiio mum, dow e les haa e ie dewiro
mum.
um oo fof ko e lei deniraagal men.
Fule
Fule e nawi deniraagal ngal
ngal haa enni keerol leol
leol
ngol, fade e lei
lei goi kodaai ii, mbele ee
nguurda e moere
moere e kisal tawa ee paddoroo
deniraagal
deniraagal ngal fitina hakkunde lei guurdui ii.
Fule
Fule ina piondiri deniraagal e deniraagal kine
fitiram golleee
golleee e nder lei goi
goi koddaai.

Yeru: Waylue
Waylue e Sakkeee.
e piondiri deniraagal e lei keewi e nder hirnaange
Afrik tawi ne ko finde
finde tiinde.
Dendiraagal Fule
Fule e Jaawarakooe
1 Fule
Fule e Jaawarakooe Kaagurakooe
2 Seereraae
Seereraae
3 Kaasakoo
Kaasakoo
kooe
4 Baynukoo
Baynukooe
kooe
5 Jaakankooe
Jaakankooe
21
 6 Saamoko
7 Borno
8 Jakuba
9 Gurmakoo
Gurmakooe
kooe
10 Boobooe
Boobooe
Lei
Lei goi koddaai.
Bete
Baawulee
Jakaoo
Jakaooe
ooe
Mawri
Sooso
Temene
e teskii Soonikooe
Soonikooe ko maamiraae mae.

Keeri e aawooje deniraagal

deniraagal

1 Deniraagal
Deniraagal iiam woni neo e iy kaawu mum.

1-1 Ee
Ee njanondira ee attondira, kono e kuonditaa
e kaataa, e ndufondirtaa iiam.
1-2 Neo
Neo na semmba (uua)
(uua) iy kaawu mum kono
nanngataa mo saali.
saali. Sabu saali ko deniraao
deniraao yettoode
jeyiwolla deniraao
deniraao hinde wolla leol.
leol.
1-3 Neo
Neo liataa iy gorgol mum, so o liaama, o saloo
ummaade haa o hokkee huunde.
1-4 Ko iy kaawu o woni laamo.

2 Deniraagal
Deniraagal jettooe

22
2-1 Deniraagal
Deniraagal jettooe ina nanngondira
nanngondira saali.
2-2 Won heen ko yettoode wootere tan nanngata saali.
Yeru ko jallue
jallue tan e ko yalti e mumen nanngata
Bahbahe.
Bahbahe.
2-3 Won heen wootere fof ina nannga goe
goe ee.
2-4 Deniraagal
Deniraagal kine jiidue leole
leolee
olee njanondira
oon haai.
2-5 Deniraagal
Deniraagal kine
kine jiidue leol,
leol, ko yano won heen
e nanngondira saali.
2-6 Deniraagal
Deniraagal hinde e leol
leol gongol
gongol e njanondira
2-7 Deniraagal
Deniraagal saali e kaataa.
Deniraagal
Deniraagal ko e njuudi renndooji hirnaange Afrik
jeyaa. Njuudi
Njuudi ndii ina jogii keeri e aawooje wonaa
tan ko welmaa fof mbiyaa walla mbaaa
mbaaa dene.

3 Ko adii fof deniraagal

deniraagal na feccoo pecce jeeii (7)

1- Deniraagal
Deniraagal neo e iy kaawu mum
2- Deniraagal
Deniraagal jettooe.
3- Deniraagal
Deniraagal kine jiidue leol
leol
4- Deniraagal
Deniraagal kine e jiidaa leol
leol
5- Deniraagal
Deniraagal hinde leol
leol e gongol
gongol
6- Deniraagal
Deniraagal Fule e kine fitram golle en
7- Deniraagal
Deniraagal diiwanuuji
8- Deniraagal
Deniraagal hakkunde lei

4 Yanooji beli
beli i mbiyataa deniraagal
1- Hakkunde neo
neo e taani mum
23
2- Hakkunde neo
neo e dewiro mum
3- Hakkunde neo
neo keyni mum
4- Hakkunde
Hakkunde neo
neo e eekiraao mum
5- Hakkunde neo
neo e gii mum
6- Hakkunde neo
neo iy dewiro mum
7- Hakkunde Fule
Fule e saanikooe
Hakkunde Fule
Fule e saanikooe, ko yano welngo ngo alaa
fitina hakkunde kaaw e maama. Jettooe
Jettooe Jaawane.

5 oo e Senegaal.
oo e Senegaal jettooe
jettooe jeenayi (9) laatue na ngoodi,
kaje ngoni.
1- Laah = Laah tammbaa jeere
2- Bookum = Bookum Muraadu
3- Daf = Dafe
4- aan = aaaadu
aaaadu = e mbiya aaade
aaade mbaawndi
5- Njiim
6- Njaade
7- Kaam
8- Saam
9- Basum

Jettooe
Jettooe Jaawane goe taweteee Mali e ngalaa e
Senegaal to lasli.
1- Karaara
2- Yaraa nanngaare
3- Yatasaay
4- Galfaa
5- Bammbooli
24
 6- Dembak
7- Baccili
To bannge deniraagal
deniraagal mae.
Bookum e Daf
Laah e aan aadu
aadu
Basum e Saam
Njiim e Soh

Tesko: Safale
Safale harmakooe yetteteee Aameyti ee ko
deniraae
deniraae Jaawane fof. Ko Harmakooe ee nanngata
Jaawane
Jaawane ee saali. Jaawane e Fule ko deniraae
huondirooe.
huondirooe.

Jettooe
Jettooe jaltue e yettoode Bah
Bah, Baalnde, Baalo, Mbaalo, Baal, Boli, Wat, Mbakke,
Buso, a,
a, Sal, Jakitee, Lam, Laam, Baabii, Baabu,
Baabu, Yaal,
Buwaaro, Kelli, Daat, Dem, Deh, Gaajigo.

Jettooe
Jettooe jaltue e yettoode JALLO
Jallo, Jal, Wele, Kah, Kan, Kanndee, Hoot, Seeloo, Woon,
Jah, Jaawo, Jaamaka, Jaawara, Jaak, Jaako Jum.

Jettooe
Jettooe jaltue e yettoode SOH
Soh, Sidibee, Njaac, Wa, Sook, Soggo, Ngam, Ndonngo.
Jettooe
Jettooe jaltue e yettoode BARI
Bari, Sakaree,
Sakaree, Baro, Wa.
Wa.

Jettooe
Jettooe lawe ko joyi (5) kaje
kaje ngoni.
Soh, Wa, Jum, Kebe, Gaajigo. ee oo jettooe ina
nduttoo e jettooe
jettooe nayi (4) mawe ee.
25
1- Soh ndeen waylaaki
2- Wa woni Bari
3- Gaajigo woni Bah
4- Jum woni Jallo
Lawe
Lawe mbiyi: Kebe naatirie ko dewol yettoode. Gajaaga
feei ko e Bawol.

26
27
Une brve discussion sur les
origines de Pulaagu parmi les Peuls,
prsente par Tabital Pulaagu

Yero Dooro Diallo, chercheur,

crivain, homme de paix et de
dialogue, il a beaucoup fait pour
renforcer et encourager la culture
Peul.

Yero Dooro Jallo, neo

neo gittuo,
witiyake,
witiyake, gorko newiio kaaldiijo,
o hataniima
hataniima leol
leol makko ko heewi
e fina-
fina-tawaa.
28