Keskioluen uusi tuleminen

OSSI RAHKONEN - SATU HETAKORPI . ANTTI KAR!STO - PIRJO PAAKKANEN. JUS§I SIMPURA KESKIOLUEN UUSI TULEMINEN Keskioluen ensimmäinen aalto osui suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksen kuumaan vaiheeseen. Keskiolut vapautui monopolimyynnistä samana vuonna, jolloin myös pellot paketoitiin ja Ruotsiin muutto kohosi ennätysmäiseksi. Keskiolutbaareista tuli osa suomalaisen yhteiskunnan suurta muuttoa, monien mielestä siitä maksettua hintaa. "Suomalainen elinkeinorakenteen muutos on vaatinut onnistuakseen runsaasti alkoholia", on Matti Makela (1986) tiivistänyt. KESKIOLUEN ENSIMMAINEN AATTO Keskioluen vapautuminen myyntimonopolista vuonna 1969 toi juoman elintarvikeliikkeisiin ja kahviloihin. Tuolloin syntyi tiheään keskiolutbaareja, joista tuli erityisesti maalaismiesten ja kaupunkien vähävaraisen marginaaliväestön suosimia anniskelupaikkoja (Keinänen L9B9,2l). Varsinaisissa ravintoloissa ei keskiolutta sopinut juoda 1970-luvulla ja viela 1980-luvun alkupuoliskolla sai keskiolutta ravintolassa tilannut asiakas henkiltikunnalta ja ptiytäseurueeltaan kummeksuvia katseita. Klaus Malela ja Esa Österberg tiivistivät vuonna Keskioluen ja keskiolutbaarien status oli alhainen, mutta yhteiskunnallisella tasolla keskiolutbaarit olivat säilyttävä ja integroiva voima. Ne toimivat yhteiskunnallisina iskunvaimentajina ja tasasivat paineita. Toisin kuin 1975 keskioluen rapistuneen kulttuurisen kuvan seuraavasti: "Ei johtune pelkastaan kansantulon kasvusta ja elintason noususta, barrikadeilla baareissa vaahtosi lähinnä vain olut. Askeettisissa, heti uusina jo kuluneen oloisissa keskiolutbaareissa nuoltiin rakennemuutoksen haavoja, surkuteltiin elämän kovuutta ja haukuttiin herroja. Oltiin traditionaalisuuden puolesta ja muutosta vastaan. Tällaista kuvaa keskiolutbaareista ja baarien että kukaan itseään arvostava mies ei nykyään kehtaisi tarjota keskiolutta anopilleen saati sitten remonttimiehelle" (Makela & Österberg 1975, 260). Keskiluokkaisessa katsannossa keskioluelle oli kunniallista kaytttia ja saunakaljat miehistä ovat reportaasit (Numminen 1986) ja yleistyivätkin (Paakkanen & Simpura 1993). Keskioluen vapautumisen vanavedessä alkoholin kokonaiskulutus ryöstäytyi ennennä- tutkimuksetkin (Keinänen 1989) ainakin jos- esimerkiksi saunajuomana, kemättömään nousuun, sain määrin tukeneet. Kaupungistumisen myötä traditiot väistyivät asteittain. Keskiolutbaarien verkosto harveni ja käyntimääräkin vähenivät (Simpura 1976). Vuonna 1986 ilmestyneessä kirjassaan "Baarien mies" M. A. Numminen kuvasi keskiolutbaareja jo eräänlaisena katoavana kansanperinteenä. Keskioluen anniskelupaikkojen lukumäärä oli vähentynyt tuhannella vuo- ja keskiolutkysymys oli näkyvästi esilla julkisessa keskustelussa. Vuoden l9B7 alkoholikomitea kutsuikin 1960- ja 1970-luvun vaihdetta "keskiolut- ajaksi" (Yhteiskunnan muutos..., 1989, 10). Tuota ajanjaksoa voi hyvin kutsua myös kes- kioluen ensimmäiseksi aalloksi. ATKOHOIIPOLITIIKKA 59 (1994):5 33r desta 1971 vuoteen 1983. Ig8O-luvulle tulta- Anniskelukulutuksen osuus A-oluen kokonaiskulutuksesta on pysynyt suurena, eli se on reilusti puolet. Keskioluesta on anniskelupaikoissa kulutettu vain viidennes, vuonna 1993 tosin jo kolmannes (Alkoholitilastollinen vuosikiria 1993). essa myös keskiolutkysymyksen poliittinen painoarvo oli havinnyt (Yhteiskunnan muutos..., 1989, 1I). KESKIOTUEN IOINEN AATIO 1990-luvun alussa koitti keskioluen toinen aalto. Keskiolutoikeuksin varustettujen anniskelupaikkojen lukumäärä kasvoi nopeasti 1970-luvun aikojen tasolle. Nyt keskiolur baareja on jo yli 5 000 eli enemmän kuin keskioluen ensimmäisen aallon aikoina (Alkoholitilastollinen vuosikirja 1993). Helsingissä keskiolutoikeuksin vamstettuja paikkoja on ollut väestömäärään suhteutettuna vähän, mutta vuosina1992-1993 niiden määrä kas- TUTKIMUKSEN IARKOITUS Myyntitilastot eivät kerro, ketkä ovat keskioluen kulutuksen kasvun takana. Siihen kysy- mykseen yritämme tässä artikkelissa vastata kysely- ja haastatteluaineistojen avulla. Ylei- sellä tasolla näitä muutoksia on jo kuvattu & al. 1993a), mutta nyt tutkimme yksityiskohtaisemmin nimenomaan keskioluen käytön muutoksia. Onko keskioluen (Simpura voi peräti puolella (Karisto & käyttö kasvanut tasaisesti miesten ja naisten keskuudessa ja eri sosiaaliluokissa? Joko keskioluesta on tullut urbaanin keskiluokan juoma, niin kuin usein väitetään? Onko keskioluen juonti levinnyt samaa tahtia sekä kaupungeissa että maaseudulla? Mika on muutos eri ikaryhmissä? Ketkä nykyisin käyvät keskiolutbaareissa? Suuri osa keskioluenkin kulutuksesta lankeaa alkoholin suurkuluttajille, eika määrällisestä kulutuksesta kyselytutkimuksilla tavoiteta kuin pieni osa. Tässä artikkelissa ei pyritakaan selvittämään keskioluen kulutusmäärien muutoksia eri yhteiskuntaryhmissä, silla siihen ei aineisto antaisi mahdollisuuksia. Tarkoituksena on hahmottaa keskioluen kulttuurisen paikan muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa käytettävissä olevien keskioluen käyttöä ja suosiota kuvaavien tietojen perusteella. Käsityksemme on, että keskioluen kayttin vaihtelut kuvaavat paitsi alkoholin kayttin myös suomalaisen yhteiskunnan muutoksia. Muutoksien tulkitsijaa vaanii kuitenkin kaksi vaaraa. Romantisoidaan joko perinteiseksi luonnehdittuja elämäntapoja tai uutta urbaania elämänmuotoa. Tuominen 1994). Keskioluen anniskelupaikkojen lisäykseen vaikutti vuonna 1992 tehty majoitusja ravitsemisasetuksen muutos, joka helpotti myyntioikeuksien saantia ja paransi kahviloiden kilpailuasemaa. Laman aikana ravintoloista on joutunut työttömäksi ammattitaitois- ta väkeä (Alkoholitilastollinen vuosikirja 1992, 28), ja keskiolutbaarin perustamisesta on tullut yksi lama-ajalle tyypillinen pikayrittäjyyden muoto. Jo muutaman vuoden ajan ovat myös alko- holin kulutustilastot tienneet kertoa keskioluen menestystarinasta. Vaikka alkoholin kokonaiskulutus l990-luvulla väheni, keski- oluen kulutus ja sen osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta kasvoi jatkuvasti. Vuonna 1982 keskiolutta juotiin I58 miljoonaa litraa. Kymmenen vuotta myöhemmin kulutus oli enemmän kuin kaksinkertaistunut. Vuonna 1993 Suomessa myytiin keskiolutta lähes 400 miljoonaa litraa eli yli miljoona litraa päivässa (Alkoholitilastollinen vuosikirja 1993). Kolmosoluen ja nelosoluen voimasuhteet ovat muuttuneet perinpohjaisesti etenkin vähittäismyynnissä. Vuonna 1993 keskioluen osuus oluen myynnistä oli jo lahes 90 prosent- tia, kun se l980-luvulla oli 60 prosentin luokkaa (Alkoholitilastollinen vuosikirja 1993). 332 ALKOHOTIPOL]TIIKKA 59(1994):5 Lisäksi tarkastelemme keskioluen käytön AIN EISTOT eroja kaupungistumisasteen mukaan ja jaamme vastaajat pääkaupunkiseudulla, muissa Käytämme aineistoina Kansanterveyslaitoksen Epidemiologian ja terveyden edistämisen osastolla kerättyä Aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimusta (AVTK) ja Alkoholipoliit- ja maalaiskunnissa asuviin. Kouluvuosiryhmittaisia ja alueellisia eroja tisen tutkimuslaitoksen juomatapatutkimuksia vuosilra l9B4 ja1992. Postikyselynä toteutettuja AVTK-tutkimuksia on tehtyjoka kevät vuodesta 1978 lähtien (Berg & Helakorpi & Puska 1993). Nii- tarkastellaan AVTK-aineistossa ikävakioituna. Ikävakiointi on suoritettu lO-vuotisikaryhmittain. Vakioväestönä on mieslen ja naisten vuosien 1978-1993 yhdistetty aineisto. Koska nuorimpien vastaajien koulutus on vie- den avulla seurataan 15-64-vuotiaan väestön lä kesken, koulutustarkastelussa ovat mukana 25-64-vtotiaat, mutta kaupungistumisasteen mukaisessa tarkastelussa I5-64-vuoti- isoissa kaupungeissa, pienissä kaupungeissa terveyteen vaikuttavien elintapoj en kehitystä, erityisesti tupakoinnissa ja ruokatottumuk- sissa tapahtuvia muutoksia. Vastaajien luku- aat. määrä on vaihdellut 3 400:n ja 5 100:n valilla ja vastausprosentit 6B:n (1985) ja B6:n (1978) v:ililla. Keskimääräinen vastausprosentti on KESKIOTUEN KAYTTAJAT ollut niinkin korkea kuin 77 prosenttia. Keväällä 1978 noin joka kolmas mies ja joka kuudes nainen kaikista AVTK-kyselyyn vas- AVTK-kyselyssä vastaajilta tiedustellaan: "Mitä olutta juotte tavallisesti?" Vastausvaihtoehdot ovat olleet "ei olutta", "keskiolutta", täsmälleen samanlaisena j okaisena tutkimus- tanneista ilmoitti juovansa "tavallisesti keskiolutta". Yli 30 prosenttia miehistä ja 60 prosenttia naisista ei juonut lainkaan olutta. Aoluen juojia oli 15 prosenttia miehistä ja 9 vuotena. prosenttia naisista. "keskiolutta ja A-olutta suunnilleen yhtä usein" ja "A-olutta". Kysymys on toistettu Vuoden l9B4 juomatapatutkimuksessa Keskioluen suosio oli tämänkin osoittimen mukaan alhaisimmillaan l980-luvun alkuvuosina (kuvio 1). Sen jälkeen keskioluen käyttö kasvoi hitaasti sekä miesten että naisten keskuudessa. Selvä harppaus tapahtui vuonna 199I. KevääIlä 1993 60 prosenttia miehistä ja 45 prosenttia naisista ilmoitti juovansa tavallisesti keskiolutta. Pelkästään Aolutta juovien osuus oli vähentynyt miehilla 6 prosenttiin ja naisilla 3 prosenttiin. haastateltiin 3 624 ja vuoden 1992 tutkimuksessa 3 446 ll49-vuotiasta henkiloa. Vastausprosentit olivat vielä korkeampia kuin AVTK-aineistossa, nimittäin 93 ja 87 prosent- tia. Haastattelut tehtiin molempina vuosina pääosin syyskuussa. Tirtkimusaineistoissa on yksityiskohtaista tietoa kaikkien alkoholijuomien käytösta j a kayttotiheydestä, kulutetuista määristä ja kaytttitilanteista. Haastattelukysymykset antavat myös oluen juonnista tarkemman kuvan kuin AVTK-kysely. Vertailusyistä käytämme tässä vain osaa juomatapa- juojia olivat erityisesti yli 30-vuotiaat miehet. 1990luvun alussa keskioluen juominen yleistyi kaikissa miesten ikäryhmissä ja eten- tutkimusten oluttiedoista. kin IS-29-vuotiaiden keskuudessa. Naisten Aina l99O-luvun alkuun asti keskioluen Vastaajat on jaettu iän mukaan kolmeen keskuudessa vanhimmassa ikäryhmässä oli vähiten keskioluen juojia. Muissa ikäryhmissä eroja ei juuri ollut. Toisen aallon myötä keskioluen juominen yleistyi kaikissa naisten ikaryhmissa. Vuoden 1992 juomatapatutkimus tarkentaa ryhmään: 15-29-vuotiaat, 30-49-vuotiaat ja 50-64-vuotiaat. Sosiaalisen aseman osoittimena käytetään kouluvuosien määrää. Vas- taajat on ryhmitelty 0-9 vuotta, l0-Il vuotta ja vähintään 12 vuotta koulutusta saaneisiin. ALKOHOLIPOLITI IKKA 59 (1994): 5 333 Kuuio l. Tavallisesti keskiolutta juovien osuus (7o) ian ja sukupuolen mukaan 1978-1993 (Aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus) miehet 7o BO 60 60 40 40 20 20 0 1978-79 narset Vo BO 80-Bl 82-83 84-85 86-87 88-89 90-91 92-93 0 t97B-79 80-Br 82-83 84-85 86-87 88-89 90-91 92-93 vuosi vrrosi ikäryhmä: -------- t5_29 3M9 5044 Taulukko 1. Keskiolutta ja A-olutta juoneiden osuus iän ja sukupuolen mukaan (vuoden 1992 juomatapatut- kimus),7o juonut joskus ikarvhma keskiolutta miehet 7o naiset Vo r5-r9 BO 75 20-29 91 76 5049 89 70 39 3H9 7l saatua kuvaa. Taulukossa I esitetään niiden vastaajien osuudet, jotka vuoden 1992 juoma- A-olutta miehet narset Vo 7o 68 80 84 65 55 65 64 31 S0-vuotiaat naiset juovat keskiolutta harvimmin. Kaikissa ikäryhmissä A-olutta juoneita on vähemmän kuin keskiolutta juoneita. tapatutkimuksessa ilmoittivat joskus juoja A-olutta. Keskioluen juominen on yleisempää nuorten ja keskiikäisten miesten ja naisten keskuudessa. Yli 1970-luvun lopulla vähiten koulutetut joi- neensa keskiolutta vat keskiolutta AVTK-aineiston mukaan hie- man yleisemmin kuin paremmin koulutetut 334 ALKOHOTIPOTITIIKKA 59(1994):5 Kuaio 2. Tavallisesti keskioluttajuovien ikävakioitu osuus (7o) sukupuolenja koulutusvuosien mukaan 1978- 1993 (2544-vuotiaat) (Aikuisväestön terveyskayttäytymistutkimus) lo miehet 7o 80 narset 80 60 40 20 0 1978-79 80-81 82-83 U-85 86-87 88-89 90-91 92-93 t978-79 80-81 82-83 84-85 86-87 BB-89 90-91 92-93 vuosl vuosl koulutusvuodet: G-9 vuotta 10-11 vuotta 12- vuotta TauLukko 2. Keskiolutta ja A-olutta juoneiden osuus sukupuolen ja koulutuksen mukaan (vuoden 1992 juomatapatutkimus), 7o juonut joskus keskiolutta kouluvuodet miehet Vo - 9 vuotta 9-I1 12- vuotta vuotta naiset Va 77 46 7I /J 79 B9 72 oo JÖ 6l 63 tetut puolestaan harvimmin. Keskioluen käyttö on l99O-luvulla yleistynyt kaikissa naisten koulutusryhmissä, mutta selvimmin korkeasti koulutettujen keskuudessa. Juomatapatutkimukseen perustuvan taulukon 2 mukaan kes- tusryhmien välillä katosivat. l990luvun alussa keskioluen käyttö yleistyi kaikissa miesten koulutusryhmissä. Koko tarkastelujakson ajan ovat korkeasti koulutetut naiset suosineet keskiolutta muita koulutusryhmiä yleisemmin ja vähiten koulu59 (1994):5 A-olutta miehet 86 (kuvio 2). 1980-luvun alkuvuosina erot koulu- ALKOHOL]POLIT IKKA naiset %Vo kiolut on nykyisin A-olutta levinneempi kaikissa miesten ja naisten koulutusryhmissä. 33s Kuuio 3. Tavallisesti keskioluttajuovien ikävakioitu osuus (7o) sukupuolenja kaupungistumisasteen mukaan 197 8-1993 (15-64-vuotiaat) (Aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimus) c/a miehet % 80 BO 60 60 40 40 20 20 0 1978-79 nalset 0 80-Bl 82-8.3 84-8.5 86-87 BB-89 90-9t 92-9:l 1.978-79 80-81 82-83 84-85 86-87 BB-89 90-91 92-93 vuost \ Uosi pääkaupunkiseutu isot kaupungit pienel kaupurrgil maalaiskunnat Taulukko 3. Käynyt keskiolutbaarissaja anniskeluravintolassa niin, että on nauttinut alkoholia ),984 ja1992 (vuoden 1992 juomatapatutkimus), 7o t9a4 käynyt keskiolutbaarissa vähintään kerran kuukaudessa harvemmin ei koskaan käynyt anniskeluravintolassa vähintään kerran kuukaudessa harvemmin ei koskaan nalset miehet naiset 7c Vo Vo Vo t5 4 30 13 36 15 29 49 BO 22 65 JÖ 22 43 36 43 39 26 47 27 43 19 1970- ja l98O-luvun vaihteessa keskiolutta suosivat eniten isoissa kaupungeissa ja maa- laiskunnissa asuvat miehet t992 miehet ja vähiten 4l L9 ovat myöhemmin kadonneet, ja keskioluen kayttö on lisääntynyt miesten keskuudessa hyvin tasaisesti koko maassa. Naisten keskuudessa keskiolut pää- kaupunkiseudulla asuvat (kuvio 3). Alue-erot 336 oli suosi- ATKOHOTIPOLiTIIKKA 59 (1994): 5 tuinta pääkaupunkiseudulla ja toksissa on kyse alkoholin kaytän ja kuinka paljon vastaamisen muutoksista. Vaikka tarkastelemamme kysymys ei koskenut kulutuksen määrää vaan kulutuspreferenssejä eli sitä, mitä olutta vastaaja juo tavallisimmin, niin tähän kysymykseen liittyy samantyyppisiä ongelmia kuin kayton tiheyttä ja määriä koskeviin kysymyksiin. Naiden ongelmien lisäksi myös vastausprosentit ovat laskeneet tutkimusajanjakson aikana. isoissa kaupungeissa ja harvinaisinta maalaiskunnissa. 1990-luvulla keskioluen suosio on kasvanut myös naisten keskuudessa koko maassa, mutta alue-erot ovat säilyneet Iikimain ennallaan. KESKIOTUTBAAREISSA KAVIJAT I984 JA 1992 Haastattelu- ja kyselytutkimukset kuitenkin täydentävät tärkeäIlä tavalla alkoholiti- Seka keskiolutbaareissa että anniskeluravin- toloissa kaynnit ovat yleistyneet vuodesta lastoista saatavaa kuvaa. Tilastot kertovat sen, 1984 vuoteen 1992 (taulukko 3). Keskiolutbaareissa kaynnit ovat kuitenkin Iisääntyneet enemmän kuin anniskeluravintoloissa käynnit. Vuonna I9B4 ilmoitti miehistä 15 prosenttiaja naisista vain 4 prosenttia käyneensä keskiolutbaarissa nauttimassa olutta vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 1992 vastaavat osuudet olivat 30 prosenttia ja 13 prosenttia. Naiset ovat siis lisänneet keskiolut- paljonko keskiolutta kaiken kaikkiaan kuluu, mutta kuluttajista ja heidän preferensseistään ne eivät kerro mitään. Kysely- ja haastattelu- aineistoilla on voitu tarkastella keskioluen suosion jakautumista väestön eri ryhmissä. POH DINTA baareissa käyntejä suhteellisesti enemmän kuin miehet. Keskioluen suosiossa voidaan havaita kaksi aaltoa: ensimmäinen aalto oli 196O- ja 1970luvun vaihteessa ja toinen I990-luvun alussa. IUTOSTEN TUOTETTAVUUS Nämä aallot eroavat selvästi toisistaan. Ensimmäisen aallon aikana alkoholin kokonais- Artikkelissa on kuvattu haastattelu- ja kyselytietojen avulla keskioluen käytön muutosta. Kaytettyjen tutkimusaineistojen vastausprosentit ovat varsin korkeat, mutta mikä on tietojen luotettavuus ? Alkoholin kaytttia kartoittavien kysely- ja haastattelututkimusten ylei- kulutus lisääntyi selvästi. Keskiolut tuli Aoluen rinnalle. mutta leimautui samalla "oikean oluen" korvikkeeksi. Sita pidettiin vahättelevästi maalaismiesten ja koyhan kansan juomana sekä nuorison aloittelujuomana. Toisen aallon aikana keskiolut on sen sijaan kor- vannut A-oluen ja muidenkin alkoholijuomien kulutusta. Se on alkanut maistua niin miesten kuin naisten, nuorten ja vanhojen, maalaisten ja kaupunkilaisten sekä vahan ja paljon koulutettujen keskuudessa. Joissakin suhteissa kulutusgradientit ovat kääntyneet suorastaan ylösalaisin. Kun vielä kymmenen vuotta sitten maaseudun vähän koulutetut iakkaat miehet näyttivät pitäneen keskioluesta eniten, nyt sitä suosivat kaikkein voimakkaimmin suurkaupunkien pitkalle koulutetut nuoret miehet. Toisen aallon aikana keskioluesta on tullut hyväksytty ja suorastaan muodikas juoma. nen ongelmahan on, että niillä tavoitetaan vain pieni osa alkoholin kokonaiskulutuksesta. AVTK-kyselyn luotettavuutta ei voida arvi- oida ulkoisten mittareiden avulla. Juomatapatutkimuksen tietoja sen sijaan voidaan verrata muihin tilastotietoihin. Vastaamisalttiudessa alkoholin kaytttia selvittäviin kysymyksiin on tapahtunut muutoksia. Vuoden 1984 juomata- patutkimus tavoitti 27 prosenttia alkoholin kokonaiskulutuksesta" vuoden 1992 tutkimuksessa kattavuus oli 40 prosenttia (Musto- nen & Simpura 1994). Vastaamisalttiuden muutoskin vaikeuttaa tutkimustulosten tulkintaa, sillä emme tiedä, kuinka paljon muuALKOHOLIPOL TIIKKA 59 (19941:5 JJ/ Ulkomaisten, usein mietojen oluiden saapuminen Suomeen on ehkä osaltaan kohottanut keskioluen statusta. Ulkomaisten valmisteiden osuus kolmosoluen kokonaismyynnistä oli vuonna 1993 tosin vain alle prosentin ja ulkomaisten kolmosoluiden litramääräinen kulutus oli vähentynyt vuodesta 1992 noin mistö on tavallisia lounaspaikkoja, yleis- tai erikoiskahviloita, osa jopa hillityn tyylikkäitä "eurooppalaistyylisiä" kahviloita. Oluen myynti näyttelee niissä pientä osaa, interiööri ja asiakaskunta ovat kaukana perinteisestä keskiolutbaarista ja niiden miehistä. 1990luvun alussa keskiolutbaareissa istuvat myös puoleen (Alkoholitilastollinen vuosikirja hyvin koulutetut nuoret kaupunkilaiset ja 1993, I04), mutta esimerkiksi kauppojen hyl- keskiolutbaareissa käynnit ovat lisääntyneet erityisesti naisten keskuudessa. lyilla ja ainakin suurten kaupunkien kulutta- jien tietoisuudessa ne ovat myyntiosuuttaan Keskioluen uuden suosion taustalla on useita syitä. Keskioluen saatavuus on selvästi näkyvämmin esilla. Keryempänä vaihtoehtona keskiolut maistuu myös olutta aiemmin vieroksuville naisille, jotka ravitsemusvalinnoissaan yleensäkin suosivat kaikkea kevyttä ja terveellistä (Karisto & Prättäla & Berg 1992). Tassa keskiolut liittyy kevyttuotteiden ketjuun, joka aina ke- L993a,256). Keskioluen kuten muidenkin alkoholijuomien kulutukseen vaikuttaa myös hinta (Bruun & al. 1975). Niukkuuden aikana har- vytmakkaraa kevyttupakkaa myöten on kitaan tarkemmin, mihin rahat kulutetaan vahvistanut asemiaan myös Suomessa (Karisto 1991). Vahvastaja voimakkaasta perinteisesti pitäneet miehetkään eivät enää vierasta mietoa keskiolutta. Nayttaisi siltä, että myös keskiolutbaarien asema on muuttunut suomalaisten silmissä. 1970-luvulla niiden status oli alhainen, eivätkä ainakaan naiset niihin juuri rohjenneet poiketa. Naiset alkoivatkin l980Juvulla kaydä entistä useammin anniskeluravintoloissa (Salomaa 1993). Alkon mietoja juomia suosiva hintapolitiikka on yleisesti ottaen suosinut ja helpottunut. Se on kevyttä, vähemmän epäterja taloudellista (Simpura & al. veellistä kevyitä juomia muiden kustannuksella (Simpura & al. 1993b). Tämä on näkynyt viinien ta tämä taloudellinen naktikohta ei kuitenkaan riitä selittämään. Anniskelussa kolmosja nelosoluiden hintaero oli näet suurimmillaan l98Oluvun lopulla eli vahvan oluen viimeisinä valtavuosina. Niinä vuosina, jolloin (Simpura 1989). Sittemmin keskiolutbaarit ovat luoneet nahkansa. Esimerkiksi Helsingissä on arvioitu (Karisto & Tirominen L994), että vain kolmannes keskioluen anniskelupaikoista on ensimmäisen aallon ajoilta tuttuja varsinaisia keskiolutbaareja, jotka on pyhitetty nimenomaan oluen juomiseen. Enem- keskiolut on ottanut voiton A-oluesta, sen an- niskeluhinta on lähestynyt nopeasti A-oluen hintaa (Alkoholitilastollinen vuosikirja 1993). Toisaalta keskioluen tarjousmyynti on lisääntynyt, joten mielikuvissa se on ehkä jopa halventunut. Bruun, Kettil & al.: Alkoholipolitiikka - kansanteweydellinen näkökulma. Alkoholitutkimussäätiönjulkaisuja nro 26. Forssa 1975 Karisto, Antti: Tylsät hampaat ja sitkeä liha? S. 13-80. Teoksessa: Tylsät hampaat ja sitkeä liha? KIRJALLISUUS Alkoholitilastollinen vuosikirja 1992. Helsinki: Oy Alko Ab, 1993 Alkoholitilastollinen vuosikirj a 1993. Helsinki: Oy AIko Ab,),994 Berg, Mari-Anna & Helakorpi, Satu & ja keskioluen edullisuudessa verrattuna vahvoihin juomiin. Keski- jaA-oluen kulutussuhtei- Terveellisten elintapojen edistäminen riskialt- Puska, teimmissa väestöryhmissä. Sosiaali- ja terveyshal- Pekka: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäy- tyminen - kevät 1993. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 810/1993. Helsinki 1993 Iitus, Raporttej a 37 lL99l. Helsinki 1991 Karisto, Antti & Prättälä, Ritva & Berg, Mari338 ALKOHOTIPOLITIIKKA 59 (19941:5 Anna: Hyvät, pahat ja rumat? Epäterveellisten elintapojen kasautumisesta. S. 121-139. Teoksessa: Karisto, Antti & Lahelma, Eero & Rahkonen, politiikka 58 (1993): 5, 331-341 Salomaa, Jukka: Taloudellinen ahdinko siirtää kulutusta halpoihin tuoueisiin. Alkoholipolitiikka Ossi (toim.): Terveyssosiologia. Juva: WSOY, 1992 Karisto, Antti & Tuominen, Martti: "Ota ote elämästä, tartu tuoppiin". S. 171-18f. Teoksessa: Keskinen, Vesa (toim.): Lama sulkee, lama avaa. 58 (1993): 6,455461 Simpura, Jussi: Ravintolassa käymisen tiheys Suomessa vuosina 1968,1969 ja 1974. Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusseloste nro Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 96. Helsinki 1976 Keinänen, Leena: Keskiolutbaarin ydinjoukon elämäntapa. Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusseloste nro 180. Helsinki 1989 Mustonen, Heli & Simpura, Jussi: Sukupuoli, ikä ja muutokset alkoholin kulutustasossa Suomessa vuosina 197 6-1992. Alkoholipolitiikka 59 vuonna 1984. Alkoholipolitiikka 54 (f 989): 2, 5056 Simpura, Jussi & Mustonen, Heli & Paakkanen, Pirjo: Uudet juomat, uudet tilanteet. Juomatapojen muutokset Suomessa ja EY-maissa 1980Juvun puolivälin jalkeen. Alkoholipolitiikka 58 (1993): 1994:ll.1994 (1994) (ilmestyy) Makela, Klaus Simpura, Jussi: Ravintolajuominen Suomessa 4,245-258. I993a & Österberg, Esa: Olut viinamaassa. Alkoholipolitiikka 40 (1975): 6, 255-262 Makela, Matti: Suuri muutto - 1960- ja l97Olukujen suomalaisen proosan kuvaamana. Keuruu: Otava, 1986 Numminen, M. A.: Baarien mies. Helsinki: Kirjayhtyma, 1986 Paakkanen, Pirjo & Simpura, Jussi: Alkoholijuomat ja saunominen nyky-Suomessa. Alkoholi- Simpura, Jussi & Paakkanen, Pirjo & Kiianmaa, & Mustonen, Heli & Metso, Leena: Eri Kalervo alkoholijuomien nauttimisväkevyydet ja niiden vaikutus veren alkoholipitoisuuteen. Alkoholipo- litiikka 58 (1993): 6, 4O942t. I993b Yhteiskunnan muutos ja alkoholipolitiikka. Vuoden 1987 alkoholikomitean mietintö. Komiteanmietintö l9B9:I. Helsinki 1989. ENGLISH SUMMARY Ossi Rahkonen - Sa.tu Helakorpi - Antti Ka- beginning of the 1990s. During the first wave, the total consumption ofbeer increased and the use of light beer rose in parallel with the consumption of stronger beer. During the second wave, light beer became a substitute for the stronger variety. The article describes light beer drinkers in Finland. The data are based on two data-sets; The Monitoring of Health Behaviour among the Finnish - Pirjo Paaldtanen -Jussi Simpura: The renaissance of light beer (Keskioluen uusi rißto tuleminen) In Finland, beers are differentiated bv their alcohol percentages. There are basically kinds of beer: light and strong. Most of the beers brewed in Finland, both light and strong, are lagers. The differences in alcohol percentages and price between these types of beer are small, but the cultural dif- tä Adult Population (1978-1993) and the Alcohol Interview Surveys (1984 and 1992). ference' is large. In Finland, strong beer as well as wine and spirits - is sold only in the special shops of the State alcohol monopoly. Since 1969 light beer has been available in grocery stores and in 'light beer bars'which are a phenomenon particular to Finland. Light beer has had two waves of popularity; the first have occurred after the deregulation of light beer sales, and the second have took place at ihe Consumption of light beer has increased in all age, gender and socio-economic groups, but KEY WORDS: Mediurn beer, ansailability, deregulatian, consurnption, alcohol policy, Fintand ALKOHOLIPOLITIIKKA 59 (l 994): 5 it has increased more among younger and middle-aged people than among the older population. The äifferences between educational groups diminished after adjustment for age. Since 19&1 light beerbars have become increasingly popular, and women in particular have joined the clientele. 339