Papers by Nina V . Nygren
Alue ja ympäristö, Jun 29, 2023
Alue ja Ympäristö-lehden uusi kesänumero tarjoaa taas huikean mielenkiintoista luettavaa yhteisku... more Alue ja Ympäristö-lehden uusi kesänumero tarjoaa taas huikean mielenkiintoista luettavaa yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen ja maantieteen aloilta. Paikkojen kirjo on laaja, aina Helsingistä terveysasemien ja liikuntapaikkojen kautta avaruuteen, ja energiaa riittää sähköautoista turpeeseen. Risteyksessä-osio punoo yhteyksiä lehdessä aiemmin julkaistuihin artikkeleihin ja niiden aiheisiin. Kirja-arvioista on toivottavasti lukijoille iloa ja hyötyä. Tekstejä on ollut ilo olla mukana toimittamassa-tämä onkin ollut ensimmäinen päätoimittajakauteni, jolloin olen ollut päätoimittajana yksin kokonaiselle numerolle. Yksin ei ole kuitenkaan tarvinnut lehteä toimittaa. Luottotaittaja Maija Toivanen on hoitanut hommansa ja ylikin, kun vaihdoimme toimitussihteerin lennossa, ja uusi toimitussihteeri Iina Sankala on päässyt näyttämään taitojaan. Risteyksessä-osion ovat toimittaneet Uula Saastamoinen ja Katri Ollilla. Olen ollut huojentunut ja iloinen, kuinka upealle uudelle toimitukselle saan luovuttaa vallan ja vastuun Alue ja Ympäristö-lehden jatkosta. Kesällä 2023 voin vihdoin siirtyä pois lehdestä, jonka parissa ehdin viitisen vuotta viettää. Päätoimituskapula siirtyy nyt Minna Santaojan ja Ossi Ollinahon osaaviin käsiin. Perinteisesti lehdessä on pyritty pitämään toimituskunnassa sekä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen että maantieteen tutkimuksen edustajia. Vaikka Minna ja Ossi ovat enemmän ensimmäisen kuin jälkimmäisen tieteenalan edustajia, heillä on monitieteistä osaamista, minkä lisäksi lehteen toivotaan edelleen käsikirjoituksia myös maantieteen ja aluetieteen aloilta. Kiitän omasta puolestani kaikkia tieteellisessä seuratoiminnassa ja lehden toimituksessa mukana olleita aktiiveja-erityiskiitokset nykytoimituksen lisäksi Nina Tynkkyselle, Jussi Semille, Heikki Sirviölle, Senja Laaksolle, Roosa Wingströmille, Kirsipauliina Kalliolle ja Krista Willmanille. Kiitokset myös lehden toimitusneuvostolle, jonka kokemusta emme ole vielä ehtineet täysimääräisesti hyödyntää, sekä kaikille vieraileville toimittajille, kirjoittajille, arvioijille-sekä tietysti akateemisen toimitustyön rahoittajille. Päätoimittajana on ollut pääosin mukavaa ja olen oppinut paljon. Välillä on toki myös väsyttänyt ja stressannut, erityisesti numeroiden julkaisun loppusuoralla. Mielenkiintoisten tekstien toimittaminen ja arviointi on kuitenkin edelleen innostavaa, ja toimitustyön myötä olen saanut rutiinia niin omaan kirjoitustyöhöni kuin esimerkiksi opiskelijoiden ohjaamiseen ja arviointiin. Lisäksi lehdessä on kehitetty parempaa rytmiä toimitustyölle nyt kun ennakkojulkaiseminen on mahdollista. En voi siis kyllin suositella toimitustyötä
Alue ja Ympäristö
Kirja-arvio Tarja Halosen, Kaisa Korhonen-Kurjen, Jari Niemelän & Janna Pietikäisen toimittamasta... more Kirja-arvio Tarja Halosen, Kaisa Korhonen-Kurjen, Jari Niemelän & Janna Pietikäisen toimittamasta teoksesta "Kestävyyden avaimet: kestävyystieteen keinoin ihmisen ja luonnon yhteiseloon". Gaudeamus, Tallinna, 2022. (326 s.)
TRACE ∴ Journal for Human-Animal Studies
Elämme monilajisissa kaupungeissa, joissa kohtaamme monenlaista elämää. Toisinaan nämä kohtaamise... more Elämme monilajisissa kaupungeissa, joissa kohtaamme monenlaista elämää. Toisinaan nämä kohtaamiset herättävät huomiomme ja saavat meissä aikaan erilaisia tunteita ja vaikutuksia. Kaupunkirotat ovat eläneet ihmisen kanssa samassa ympäristössä pitkään, mutta limittäinen yhteiselo ei ole ollut ongelmatonta kummallekaan lajille. Tässä artikkelissa tutkitaan ihmisen ja kaupunkirotan kohtaamisia ja niissä heränneitä tunteita, affekteja ja niiden tahmaisuutta, eli niiden kiertämistä ja tarttumista. Tutkimuksen aineisto koostuu rottia kohdanneiden kaupunkilaisten kirjoittamista kertomuksista, joista on analysoitu kohtaamisissa vaikuttaneita affekteja ja erityisesti niiden tahmaisuutta. Huolimatta kaupunkirottien maineesta inhon kohteena, aineiston rottakohtaamiset olivat moninaisia ja vaikuttavia tilanteita, ja ne saivat aikaan erilaisia tunteita ja affekteja pelosta iloon. Affektit olivat tahmaisia ja ne tarttuivat kiertäessään paitsi rottiin niin myös kohtaamispaikkoihin. Tahmaisuuteen va...
Tutkimuksessa selvitetään ympäristökysymyksen paikallista muotoutumista tapaustutkimuksen avulla.... more Tutkimuksessa selvitetään ympäristökysymyksen paikallista muotoutumista tapaustutkimuksen avulla. Tarkastelun kohteena on pohjois-italialaisessa Brescian teollisuuskaupungissa sijaitsevan Caffaron kemiantehtaan aiheuttama maaperän saastuminen. Tutkimus on yhteiskuntatieteellistä ympäristötutkimusta, ja siinä käytetään kehysanalyysin menetelmiä sekä retoriikan analyysiä. Tutkimuksen aineistoa ovat haastattelut, sanomalehtiaineisto, erilaiset asiakirjat ja toimijoiden omat mielipide- ym. kirjoitukset. Brescian kaupungin (lempinimeltään Italian Naarasleijona) keskustan lähellä sijaitseva Caffaron kemiantehdas on satavuotisen historiansa aikana valmistanut monia myrkyllisiksi ja syöpävaarallisiksi luokiteltuja tuotteita. Brescian maaperää tehtaan ympäriltä alettiin tutkia 1990-luvun lopussa uutta jätteenpolttolaitosta suunniteltaessa. Paikalliset kansalaisaktivistit nostivat maaperän saastumisen etusivun uutiseksi ja siitä tuli “Caffaron tapaus” elokuussa 2001. Terveys- ja ympäristöviranomaisia sekä kaupunginhallitusta syytettiin laiminlyönneistä ja hidastelusta, ja he joutuivat puolustamaan asemiaan asiantuntijoina ja päätöksentekijöinä. Kansalaisaktivistit ja oppositio horjuttivat argumentoinnillaan heidän asemaansa. Aktivistien esiinnostamat kauhukuvat saivat kuitenkin tukea viranomaisten tutkimuksista, kun maaperästä, saastuneella alueella viljellyistä kasveista ja maanviljelijöiden verestä löydettiin lain raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia muun muassa dioksiineja sekä pcb-yhdisteitä, jotka ovat myrkyllisiä ja joilla epäillään olevan tai on syöpää aiheuttavia vaikutuksia. Alkuvuodesta 2002 lähtien saastuneelle alueelle määrättiin käyttörajoituksia. Vuonna 2002 Bresciassa keskityttiin keskustelemaan tapauksen terveysriskeistä, maankäyttösuunnitelmista ja siitä, onko Italian ympäristöministeri luvannut puhdistushankkeelle rahaa vai ei. Bresciassa keskusteltiin siis saastumisen seurauksista ja saastuneen alueen tulevaisuudesta. Menneisyyttä ja saastumisen syitä ei juurikaan julkisissa keskusteluissa pohdittu, vaikka Caffaron tehtaan historiasta olikin juuri kirjoitettu kirja. Saastuminen nähtiin teollistumiskehityksen suoraksi seuraukseksi. Menneisyydestä voitaisiin kuitenkin ottaa oppia, sekä Bresciassa että muualla Italiassa ja maailmalla, jotta sama ei toistuisi.1 TEHTAASTA TAPAUKSEKSI 4 2 MIKÄ ON CAFFARON TAPAUS? 6 2.1 TUTKIMUSKYSYMYKSET 6 2.2 AINEISTOT JA MENETELMÄT 6 2.3 KÄSITTEELLISET LÄHTÖKOHDAT 9 2.3.1 Konstruktivismi 9 2.3.2 Kehykset 10 2.3.3. Retoriikka 12 3 CAFFARON KEMIANTEHTAAN TARINA 13 3.1 CAFFARON TAPAUS ERINOMAINEN YMPÄRISTÖCASE? 13 3.2 TEHTAAN SIJOITTAMINEN 15 3.3 I MAAILMANSODASTA 1950-LUVULLE 17 3.4 1950-1976: TALOUSKASVUA JA YMPÄRISTÖHUOLIA 19 3.5 SEVESON ONNETTOMUUS HERÄTTÄÄ 21 3.6 1980-LUVULLA PAINEET KASVAVAT 24 3.7 SEVESO-DIREKTIIVI TULEE VOIMAAN ITALIASSA 1989 28 3.8 1990-LUKU JA 2000-LUKU: UUDET OMISTAJAT JA UUSIA TUTKIMUKSIA 30 3.8.1 Tuotantolinjoja suljetaan ja Snia saa uudet omistajat 30 3.8.2 Maaperän saastetutkimukset aloitetaan kolmella eri suunnalla 1990-luvun lopulla 31 3.8.3 Mittaustuloksia tulkitaan eri tavoin eri vuosina 33 3.8.4 Miten saasteet joutuivat Brescian maaperään? 34 4 SAASTUNEET ALUEET ITALIASSA TILANNE JA LAINSÄÄDÄNTÖ 35 4.1 ONKO CAFFARON TAPAUS ERIKOISEN VAKAVA ITALIAN MITTAKAAVASSA? 35 4.2 KUINKA SAASTUNEIDEN ALUEIDEN PUHDISTAMISTA SÄÄDELLÄÄN ITALIAN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ? 36 4.3 KUKA VASTAA PUHDISTAMISESTA? 39 5 TOIMINTA JA TOIMIJAT JÄRJESTYVÄT KOHUARTIKKELIN MYÖTÄ 415.1 JULKISUUDEN MERKITYS 41 5.2 KAUPUNKI JA ASL KOKOAVAT TYÖRYHMÄNSÄ 43 5.3 AMMATTIJÄRJESTÖT, OPPOSITIO, YMPÄRISTÖAKTIVISTIT JA KAUPUNGINOSAHALLINTO AKTIVOITUVAT 45 5.4 KANSALAISTEN RYHMÄ CO.P.I.C. 48 5.5 TUTKIMUKSIA JA KÄYTTÖRAJOITUKSIA 50 5.6 RAHOITUSTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖLTÄ? 51 5.7 ASEMAKAAVAMUUTOS JA OIKEUSTOIMIEN KÄYNNISTÄMINEN 52 5.8 ETSIVÄ LÖYTÄÄ MYÖS DIOKSIINEJA 54 5.9 CAFFARON TEHTAAN JA AMMATTIJÄRJESTÖN ROOLI? 55 5.10 PROLOGI 57 6 CAFFARON TAPAUKSEN PIIRTEITÄ 58 6.1 KIISTANAIHEET, KIISTOIHIN OSALLISTUJAT JA ULKOPUOLISET 58 6.2 MAANKÄYTTÖKESKUSTELU 60 6.2.1 Huoli maankäytön tulevaisuudesta 60 6.2.2 Mitä Caffaron tehtaan tontille tulisi tehdä? 62 6.3 RAHOITUSKESKUSTELU 67 6.3.1 Koherenssin puutetta, valheita ja nuoleskelua 67 6.3.2 Caffaron tapaus opposition lyömäaseena 69 6.4 TERVEYSRISKIKESKUSTELU 70 6.4.1. Asl ja Co.P.I.C. napit vastakkain 70 6.4.2 Terveysriskin määrittely 71 6.4.3 Premisseistä johtopäätöksiin 74 6.4.4 Seveson tapaukseen vertaaminen 78 6.4.5 Tulkintoja riskinarvioinnista 81 6.5 KAMPPAILUA ASIANTUNTIJUUDESTA 84 6.5.1 Caffaron tapauksen asiantuntijat 84 6.5.2 Ympäristöasiantuntijuus haastajana 88 6.6 EKOLOGISIA HALKEAMIA MÄÄRITTELYKAMPPAILUSSA 89 7 LEVOTON NAARASLEIJONA 95 7.1 MILLAISEKSI CAFFARON TAPAUS MUODOSTUI? 95 7.2 KATSE TULEVAISUUTEEN VAAN JÄÄKÖ MENNEISYYS TUTKIMATTA? 96 7.3 LUONTO KADOKSISSA? 100 7.3 NAARASLEIJONAN KUTKAT 101 LÄHTEET 104 KIRJALLISUUS JA MUUT (KIRJALLISET) JULKAISUT 104 SÄHKÖINEN AINEISTO 106 TEKSTISSÄ VIITATUT LEHTIJUTUT 107 HAASTATTELUT…
Alue ja Ympäristö
Alue ja ympäristö -lehti voitti Suomen tiedekustantajien liiton Vuoden tiedelehti -palkinnon. Pal... more Alue ja ympäristö -lehti voitti Suomen tiedekustantajien liiton Vuoden tiedelehti -palkinnon. Palkinto jaettiin lokakuussa 2022 ensimmäisen kerran, ja sen suuruus on 25 000 euroa. Palkinnon tarkoituksena on vahvistaa kotimaisen tiedejulkaisutyön näkyvyyttä ja arvostusta. Palkinnon vastaanottivat Joensuussa Tiedejulkaisemisen päivillä lehden päätoimittajat Nina Nygren ja Heikki Sirviö. Suomen tiedekustantajien liiton palkinnot rahoitetaan tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tiedejulkaisujen käyttökorvauksilla. Lue Suomen tiedekustantajien liiton tiedote: https://tiedekustantajat.fi/tiedotteet/alue-ja-ymparisto-on-vuoden-tiedelehti-2022/
Rotat osoittavat kiertotalouden porsaanreiät Jaamme kaupunkimme monenlaisten eliöiden kanssa, hal... more Rotat osoittavat kiertotalouden porsaanreiät Jaamme kaupunkimme monenlaisten eliöiden kanssa, halusimmepa tai emme. Näistä kumppanilajeista vihatuimmat elävät meidän ylijäämävirroillamme-sillä, mikä meiltä putoaa maahan, valuu yli ja ohi jätteenkäsittelyn toiminnoista. Haluamme jätteet pois näkyvistämme ja käsistämme mahdollisimman sujuvasti, siististi ja puhtaasti. Välistävetävät toislajiset kuitenkin osoittavat meille hienon järjestelmämme aukot ja ylivirtaukset. Taloyhtiön jäteastiassa on reikä tai se pursuaa yli, aamuyön grilliruokailun monenlaiset ylijäämät eivät osu tai mahdu roskikseen, biojätteenkäsittelykeskuksesta ei pystytä tekemään täysin tiivistä prosessia. Yksi tällainen ylijäämällämme elävä eläinlaji on rotta.
Simulation & Gaming
Background Biodiversity crisis requires researchers to reflect on tools and strategies to engage ... more Background Biodiversity crisis requires researchers to reflect on tools and strategies to engage with different stakeholders. We propose that serious games can be designed to introduce stakeholders to a novel environmental policy tool and to communicate research on environmental issues. Our case is biodiversity offsetting (BDO), a novel policy tool aiming to reconcile nature conservation with other land uses. As any media, games offer certain framings of the issues they communicate about—some aspects are made more salient than others. However, frame analysis has not been widely used to analyze the design choices or the messages communicated by games. We analyze how these framings are designed into a game communicating about environmental issues. Aim To intervene in the emerging public discussion on BDO in Finland, we designed a land use board game and during the design process, played it with public and private stakeholders who would soon encounter and implement biodiversity offsett...
https://projects.tuni.fi/offsetting-game/the-game/https://projects.tuni.fi/offsetting-game/the-game
Alue ja Ympäristö
Alue ja Ympäristö -lehden pääkirjoitus numerossa 51(1) 2022.
Alue ja Ympäristö, 2021
Kirja arvio Tuomas Räsäsen ja Nora Schuurmanin teoksesta Kanssakulkijat – Monilajisten kohtaamist... more Kirja arvio Tuomas Räsäsen ja Nora Schuurmanin teoksesta Kanssakulkijat – Monilajisten kohtaamisten jäljillä. Kustantaja Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki, 2020. (402 s.)
lo Squaderno, 2016
The largest urban centre in Finland, the city of Helsinki, has a population of approximately 620,... more The largest urban centre in Finland, the city of Helsinki, has a population of approximately 620,000 at the turn of the year 2016, and the whole metropolitan area has about 1,5 million human inhabitants. Helsinki is also a home to 46 wild mammal species (City of Helsinki 2016). Over 120 bird species nest in Helsinki (City of Helsinki 2016) and the city hosts a vibrant bird watcher community. Reptiles and frogs instead have declined (City of Helsinki 2016).
Conservation and Society, 2020
Non-human nature is often unpredictable and continues to surprise us. How can we take this into a... more Non-human nature is often unpredictable and continues to surprise us. How can we take this into account and use it in ways leading to more robust conservation strategies? We analyse the emergence and implications of surprises in the context of conservation of strictly protected Siberian flying squirrels in Finland. Nocturnal, arboreal flying squirrels keep surprising surveyors, planners and landowners by their flickering presence. We use field interviews and other material to analyse surprises as relational and affective phenomena-both the surprised observer and an unexpected event are needed to create a surprise. We argue that surprises can help to reconsider situations and identify new knowledge about non-human nature, and hence improve conservation strategies.
TRACE ∴ Journal for Human-Animal Studies, 2017
Zoos nowadays often claim that their main objective is nature conservation and that they strive t... more Zoos nowadays often claim that their main objective is nature conservation and that they strive to educate the visitors on this subject. A considerable amount of research has been undertaken on conservation education in zoos. This overview performs a qualitative meta-analysis of the methodology, concepts and results of research articles on zoo visitors, particularly regarding learning, education and conservation. Our main finding is that most of the research uses quantitative methodologies and the qualitative, lived experiences of zoo visits remain under-researched. Based on the articles analyzed, “nature conservation” (the substance of conservation education in zoos) becomes implicitly defined as captive breeding and far-off conservation projects, distancing the visitors and their daily lives from nature and issues of conservation.
Landscape and Urban Planning, 2017
Unlearning is drawing attention in sustainability research. Unlearning old beliefs and assumption... more Unlearning is drawing attention in sustainability research. Unlearning old beliefs and assumptions is needed to tackle wicked problems and to make space for learning. We introduce a framework for examining the potential of unlearning as a group process for transformational change. We integrate conceptual elements of unlearning with framing research and analyze 1) factors that facilitate unlearning, 2) the moments of doubt where unlearning and reframing takes place and 3) how unlearning can be operationalized in the analysis of discussion material. We demonstrate the framework by using a conflict situation-the conservation of Siberian flying squirrels in the Tampere urban region in Finland-as a case study where the participating actors had to unlearn dominant beliefs and assumptions to make space for a more strategic, comprehensive and proactive approach to collaborative conservation. A predictive habitat model of the regional flying squirrel population helped the process, but the decisive support for unlearning was a facilitated dialogue process with diverse assignments. The framework is tailored to experimental group processes by which innovative unlearning and reframing can be initiated and supported for organizational and interorganizational change. identity and goals, feedback processes, structure, and functions (Wilson et al., 2013). Such a profound shift likely strengthens the features of wicked problems (Rittel & Webber, 1973) in urban biodiversity governance. Wicked problems refer to planning and design problems that defy technocratic solutions, and attempts to resolve them can lead to unintended consequences. Typical features are indeterminacy in problem formulation, non-definitiveness in problem solution, non-solubility, irreversible consequentiality, and individual uniqueness (Xiang, 2013). Our aim in this paper is to complement recent research on wicked problems in socio-ecological systems (see the Special Issue of Landscape and Urban Planning, 2016, vol. 154) by focusing on unlearning. Unlearning as a research concept is seldom used in studies of social-ecological systems, and if used (Cumming et al., 2013; Rogers et al., 2013), these studies typically lack empirical analysis on unlearning. The perspective of unlearning is better known, and increasingly adopted, in the research of organizations, industry, management, and business. We examine unlearning in the context of urban biodiversity governance. Our argument is that unlearning certain existing routines and beliefs may be the necessary first step in tackling wicked problems in complex socio-ecological systems. The purpose of unlearning is not to solve the problem (because wicked problems are unsolvable), but to expand the problem space so a wider range of option for action emerges (Rogers et al., 2013). We consider both organizational (Tsang & Zahra, 2008) and individual (Hislop et al., 2013) unlearning important in this effort and examine how these two interconnected but different processes work in a facilitated project of collaborative conservation. We first introduce a framework for the action-oriented research of unlearning. The framework is constituted by tools for building an unlearning context and examining the potential of unlearning as a group process for transformational change. We use the case of the conservation of the Siberian flying squirrel (Pteromys volans) for an empirical examination of unlearning in urban biodiversity governance. This fairly common animal in urban and rural forests in the southern part of Finland is strictly protected by the EU Habitats Directive. All breeding sites and resting places of this mobile and nocturnal animal are protected from deterioration and destruction 3 (92/43/ETY, implemented in Finland by the Nature Conservation Act 1096/1996). The conservation procedure was specified in legislation and official guidelines, resulting in reactive single-site conservation through formal cooperation between regional stakeholders. Such conservation procedure did not resolve the problem but often led to, and still leads to, lock-in situations and land use conflicts (Haila et al., 2007). This set of strict standards and routines, put in place in the mid-2000s, concerning the site-by-site conservation of the species did not even protect the species (research concerning the forestry sector: Jokinen, Mäkeläinen & Ovaskainen, 2015; Santangeli, Wistbacka, Hanski & Laaksonen, 2013). These guidelines were renewed in 2016 (Ministry of the Environment, 2017; Tapio, 2016), allowing more flexibility and local deliberation, but the practical outcomes remain unknown. Forest management, land-use planning, and other responsible formal institutions still operate on a sectoral basis when participating in a large-scale modification of the landscape. This makes it harder to form deliberative collaboration and flexible solutions arising from the scale of the urban region (Manring, 2007). These features of a long-term conflict, connected to the habits of the animal, as we later explain, show that flying squirrels are deeply intertwined with human activities in urban regions in Finland. Any action or nonaction of conservation intertwines with a bundle of other human activities and contributes to wicked complications and to prolonged conflict situations (see Haila et al., 2007). In the unlearning literature, such complications refer to a knowledge crisis or "environmental turbulence" of an organization, which may promote unlearning by questioning old routines and beliefs (Akgün, Byrne, Lynn, & Keskin, 2007). However, intervention is usually needed because of the defensive routines and old logic that inhibit unlearning (Becker, 2010). A specific unlearning context can be created to trigger unlearning and subsequent relearning (Akgün, Byrne, Lynn, & Keskin, 2007). We created a collaborative learning space for stakeholders to transform the guiding idea of flying squirrel conservation from site-by-site implementation to network governance over the whole urban region. To trigger unlearning, we combined three tools that we believe were crucial in this case for transformational change: external actors (researchers) as initiators and facilitators, the dialogue method, and a predictive habitat model for use in dialogue workshops. The habitat model was presented as a map showing the forest habitats suitable for the flying squirrel in the urban region. We selected these three tools based on our extensive interviews and previous dialogue workshops with the claims in voluntary forest conservation: A case of privately owned forests in Finland. Forest Policy
Polymath: An Interdisciplinary Arts and Sciences Journal, 2018
Debate on conflicts and disputes over environmental issues has intensified due to climate change ... more Debate on conflicts and disputes over environmental issues has intensified due to climate change and other global pressing problems becoming ever more pronounced. Simultaneously, there is little evidence of natural or social sciences helping transform even local conflicts, some of them lasting decades, gradually becoming chronic and having severe and pervasive effects on people’s lives. On the contrary, natural sciences often become part of the conflicts while social sciences remain distant observers. Conflict management requires creativity: imagining new solutions, relating to, thinking and acting in new ways. Hence, stimulation of creative thinking might offer avenues for coping with conflicting situations. We tested new forms of interaction and opportunities of creative work in managing prolonged conflicts in a series of meetings between natural scientists, social scientists, artists and conflict mediation professionals. This article discusses the experiences emerging from this e...
The report describes two Siberian flying squirrel habitat models, drawn up for the Tampere region... more The report describes two Siberian flying squirrel habitat models, drawn up for the Tampere region, and explains the options for their utilisation. The models were drawn up to support the conservation of the Siberian flying squirrel in city regions, where they live both within urban structures and in the surrounding countryside. With habitat models, the conservation of the Siberian flying squirrel can be expanded from conservation in isolated locations to the evaluation of wider areas of landscape. This makes it easier to merge conservation work with the regional urban development, and promote the required co-operation across sectoral and municipality borders. Habitat models can be utilised in local land-use planning, strategic planning of urban regions, road planning, the management of recreational areas and private forests as well as the monitoring of Siberian flying squirrel populations. One of the habitat models is based on forest planning materials: it was drawn up in order to s...
Implementation of nature conservation policies is highly dependent on fieldwork: key habitats and... more Implementation of nature conservation policies is highly dependent on fieldwork: key habitats and endangeredspecies need to be identified and located in order to protect them. In Finland, mapping the whereaboutsof Siberian flying squirrels, a species strictly protected by the EU Habitats Directive, has become animportant part of land use planning and forestry during the past 15 years. In this article, we analyze thefieldwork practices of both professional flying squirrel surveyors and forestry experts who identify andlocate flying squirrel habitats. Our focus is on the affective, embodied nature of fieldwork through whichflying squirrels come into being. Based on our analysis, we discuss the micropolitics of policy implementation.We point out that although the flying squirrel gets articulated through epistemic standards guidingpolicy implementation, the animal should also be regarded as an actor in its own right. In particular, theagency of the animal is manifested in its potential ...
Uploads
Papers by Nina V . Nygren