Aikuisopiskelu on raskasta. Vaikka sen miten aattelis, kääntelis ja vääntelis, niin se on raskasta, uuvuttavaa, aikaavievää ja väsyttävää. Huoh. Ehkä se joskus palkitsee.
En oo ehtiny mitään. Jouluki tulee ja ei oo minkäänlaista tehtynä. Voi jumankeka sanon mä. Edellisen päivityksen mattokin purkautui pesussa ja se pitäis osittain virkata uudelleen ja kesken on sukkaa ja huivia. Laatikot pursuilee neulomattomia lankoja. Voi jumankeka.
Siinois Maariat ja Usvaksi nimetty Nachgarten-huivi kesken. Huivi sentään on edistyny rivin jos toisenkin kuvaamisen jälkeen, mutta sukat on prikulleen samassa pisteessä. Lisätunteja vuorokauteen ja jotain piristettä suonen sisäisesti kitooooooos?
No, oon mä jotain tehny. Kortteja ainaski. Tässä pari. Nää on hienoja.
Tän kisukortin tein äidilleni. Tuli aika sulostuttava. Haluttais hommata leimasimia ja kiiltokuvia. Ehkä syyslomalla tempaisen Helsingissä Tigeriin.
Kaunis mies päätyi työssäoppimispaikalle eräälle työkaverille. Komia. Siis kortti.
