Viha (sairaus)

Vihat olivat suomalaisen kansanperinteen ja kansanparannuksen tuntemia sairauksia, joiden alkusyyksi uskottiin tietyssä ympäristössä asuvat haltijoiden väet. Jos tätä ympäristöä loukattiin, saattoivat sen haltijoiden vihat kohdistua ja tarttua loukkaajaan. Esimerkiksi veden viha saattoi tarttua pelästymällä vedessä, maan viha taas kaatumalla maahan. Vihoja hoidettiin yleensä pyrkimällä palauttamaan ne paikkaan ja ympäristöön, josta ne olivat peräisin ja jonne ne siten kuuluivat. Tämä merkitsi joko tartunnan aikaansaaneen ympäristön aineiden käyttöä hoidossa, tai hoidon tapahtumista tässä ympäristössä.

Vihan oirehtimista ja kivun tuntemuksia kutsuttiin vihoitteluksi.

Erilaisia vihoja

Kylmänvihat

Kylmänvihat nimitystä käytettiin kuoliosta.

Veden vihat

Veden vihat eli vesihiidet tarttuivat järvestä, joen pyörteestä tai rannalta. Erityisen vaarallisia paikkoja olivat umpilammet ja kosken pyörteet. Vesihiisi oli samalla nimitys myös vedenhaltijoille eli veden väelle, joiden katsottiin siirtyneen vesihiiteen sairastuneeseen ihmiseen. Veden vihan saattoi saada esimerkiksi pelästymällä ollessaan uimassa tai jos kiroili veden äärellä. Veden vihat saattoivat ilmetä perinteestä riippuen esimerkiksi turvotuksena, kutinana tai rakkuloina. Veden vihoja parannettiin yleensä veden luona, jolloin niiden toivottiin palaavan takaisin vedenhaltijoille. Veden vihat saatettiin yrittää karkottaa myös tulen haltijoiden eli tulen väen avulla.

Maan vihat

Maan vihat eli maahisen tai maannenän saattoi saada, jos kaatui maahan ja täten loukkasi maan väkeä. Maan vihat saattoivat ilmetä ihosairauksina, turvotuksena tai silmäkipuina. Maan vihoja hoidettiin usein oletetun tartuntapaikan maalla, jolloin vihojen uskottiin joutuvan takaisin maanväelle.

Tulen vihat

Tulen vihat tarkoittivat palovammoja. Nämä oli aiheuttanut tulessa asuva tulen väki. Tulen väkeä saatettiin käyttää muiden vihojen parantamiseen siten, että ne peloteltiin pois. Tämä saattoi tapahtua esimerkiksi saunassa.

Metsän vihat

Metsän vihat, metsännenät tai metsähiidet olivat metsässä tarttuvia sairauksia, joita saattoi saada esimerkiksi pelästymällä metsässä tai loukkaamalla itsensä puuhun. Metsähiisi on myös hiisi-olento, joka sairastuttaa ihmisen. Metsän vihat aiheuttanut metsänväki asusti usein muurahaiskeossa. Metsähiisien parantamiseen etsittiin esimerkiksi muurahaiskeon havunneulasia tai muurahaiskuningattaria eli ”muurahaisten lehmiä”. Myös puissa asui metsän väkeä, ja varsinkin yksin kasvavista tai varreltaan haarautumattomista puista tehdyllä vihdalla tai vastalla saattoi pestä sairaudet pois.

Jos metsän vihat olivat tulleet loukkaantumalla puuhun, piti tämän puun lastulla painella vammaa.

Puun vihat

Puun vihat saattoivat tarkoittaa esimerkiksi puutikkua ihon alla.

Raudan vihat

Raudan vihat tarkoittivat lähinnä raudan tuottamia haavoja ja vammoja. Raudan vihoja hoidettiin tavanomaisten keinojen, kuten haavan sitomisen, hauteiden ja puhdistamisen lisäksi lukemalla raudan syntysanoja, jotka velvoittivat rautaa korjaamaan tekemänsä vahingot. Usein tarvittiin myös verenseisauttajaa.

Kalmannenä

Kalmannenä johtui kalman väestä^selvennä