Varjosielu
Varjosielu on sielua muistuttava ja seuraileva hahmo samaan tapaan, kuin ruumista muistuttaa ja seurailee varjo. Varjosielu on uskomusolento, jollaisia tunnetaan monissa varsinkin shamanistisissa ja luonnonkansojen kulttuureissa, mutta muissakin. Varjosielun on joskus ajateltu nähdyn kaksoisolentona eri paikassa kuin henkilön itsensä. Uskomuksissa varjosielu saattaa päästä väliaikaisesti vapaaksi nukkuessa, kuollessa taas ehkä pysyvästi.
Suomalaisten kielellisten sukulaisten, ja luultavasti myös muinaisiin suomalaisten käsityksiin on kuulunut moniosaisen sielukäsityksen osana varjosielu itse. Nykysuomen pronomini itse merkinnee alun perin varjosielua[1].
Käsitykset varjosieluista voivat perustua voimakkaasti animistiseen maailmankuvaan. Animististen käsitysten mukaan kaikkialla on henkiolentoja, joiden ansiosta maailma toimii, ja ehkä ihmisen sielukin toimii eri henkiolentojen ohjailemana. Toisaalta varjosielut ovat voineet olla tapa nähdä ihminen hyvänä olentona. Ihmisen pahoja töitä voi selittää siten, että ihmisen on ottanut haltuunsa varjosielu, tai jopa, että varjosielu on esiintynyt ihmisen hahmossa, kaksoisolentona.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kok, Maria: Suomalais-ugrilaisen kantakielen ’varjosielu’ ja sen perilliset itäisessä itämerensuomessa Väitöskirja. 2016. Itä-Suomen yliopisto. Arkistoitu 1.1.2017. Viitattu 31.12.2016.