Sievi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Sieviä etu- ja sukunimenä käsitellään artikkelin Sievä yhteydessä.
Sievi

vaakuna

sijainti

Sievin kirjasto-musiikkiopistotalo
Sievin kirjasto-musiikkiopistotalo
Sijainti 63°54′25″N, 024°31′00″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Ylivieskan seutukunta
Kuntanumero 746
Hallinnollinen keskus Sievin kirkonkylä
Perustettu 1867
Kuntaliitokset Osa Reisjärvestä (1921)
Kokonaispinta-ala 799,88 km²
143:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 786,40 km²
– sisävesi 13,48 km²
Väkiluku 4 594
177:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 5,84 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 25,1 %
– 15–64-v. 54,8 %
– yli 64-v. 20,1 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,2 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 3,5 %
Kunnallisvero 9,60 %
48:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Kai Korhonen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • Vihr.
 • Kok.
13
5
1
1
1
www.sievi.fi

Sievi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa Keski-Pohjanmaan maakunnan rajalla, Oulun Eteläisessä. Kunnassa asuu 4 594 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 799,88 km², josta 13,48 km² on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 5,84 asukasta/km². Sievin naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kalajoki, Kannus, Lestijärvi, Nivala, Reisjärvi, Toholampi ja Ylivieska.

Sievi on tunnettu alhaisesta työttömyysasteesta. Kuntalehden vuoden 2015 tilastoihin perustuvan selvityksen mukaan Sievi on Suomen toiseksi teollistunein kunta Pyhännän jälkeen: 45,6 prosenttia sieviläisistä saa elantonsa teollisuudesta.[7] Suomen Keksijäin Keskusliitto Keke valitsi Sievin vuonna 1998 Suomen luovimmaksi kunnaksilähde?.

Sievin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla mutti.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sievin alueelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja muun muassa Korhosen, Vahtolan, Ojalan ja Huhtalan seudulta. Rautakaudelta on löydetty muun muassa pronssisolki. Alue asutettiin vakinaisesti 1500-luvulla. Aluksi asutus keskittyi nykyisen Asemakylän ja Vanhankirkon tuntumaan, mutta levisi 1600- ja 1700-luvulla pitkin jokivartta itään.[9]

Kirkollisesti seutu kuului Kalajokeen. Sievin kappeliseurakunta perustettiin 1645, mutta ensimmäinen kirkko valmistui vasta 1654. Kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat Vanhallakirkolla, mutta neljäs kirkko rakennettiin Haikolan Pekanmäelle 1862. Vuonna 1862 Sievi erosi Kalajoesta itsenäiseksi Evijärvi-nimiseksi seurakunnaksi. Nimi Sievi otettiin käyttöön vasta myöhemmin.[9]

Seinäjoen–Oulun radan valmistuminen 1886 vilkastutti huomattavasti Sievin elämää. Asemakylä ja Kukon kylä kehittyivät vireiksi puutavaran lastaus- ja sahakeskuksiksi. Vuonna 1920 kunnassa oli jo lähes 5 500 asukasta. Kunnan talouselämän nopea kehitys pysähtyi 1920-luvun alussa kahteen tulipaloon. Kukon kylän saha paloi 1929 ja 1937 puolestaan paloivat rautatieaseman ympärille nousseet varastorakennukset. Toisen maailmansodan jälkeen väestönkehitys kääntyi kuitenkin tappiolliseksi voimakkaan poismuuton vuoksi. Väestön väheneminen pysähtyi vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 kunnassa oli 4 601 asukasta. Vuonna 2011 asukkaita oli jo 5 292.[9]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sievin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 420
1985
  
 4 630
1990
  
 4 710
1995
  
 4 842
2000
  
 5 151
2005
  
 5 192
2010
  
 5 310
2015
  
 5 124
2020
  
 4 897
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sievin luontoa Vääräjoen varrella.

Sievin maisemakuvaa hallitsevat Vääräjoen laakso ja sitä ympäröivät loivapiirteiset metsä ja suomaat.

Kallioperä on pääasiassa kiilleliusketta ja erilaisia dioriitteja. Yleisin maalaji on moreeni, joka on paikoin erittäin lohkareista. Sievissä on lukuisia harjualueita, mutta runsas soranotto on rikkonut pahasti kunnalle aikoinaan nimen antaneita sora- ja hiekkakankaita. Pinnanmuodoiltaan alue on varsin tasaista. Alavinta on kunnan luoteisosissa, missä maanpinta on 75–90 metrin korkeudella. Täältä maasto nousee verkalleen kohti kaakkoa saavuttaen 150 metrin tason. Korkein kohouma on Huuhankallio.

Sievin halki kaakosta luoteeseen virtaa Kalajoen läntinen sivuhaara Vääräjoki. Suuria järviä ei ole, mutta pikkujärviä ja lampia on useita. Näistä huomattavimpia ovat Iso-Juurikka ja Saarijärvi. Osa alueella sijainneista järvistä on kuivatettu kasvamaan alun perin luonnonheinää, kuten Jyrinkijärvi, Kortetjärvi, Sievinmäenjärvi ja suurin Evijärvi. Jyrinkijärvi ja Sievinmäenjärvi on tosin vesitetty uudelleen.[11] Noin puolet kunnan pinta-alasta on suota. Pääosa soista on mäntyä kasvavia rämeitä, joista suurin osa on ojitettu metsänkasvun edistämiseksi. Pesännevan alue on muodostettu soidensuojelualueiksi.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sievissä on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Sievissä vuosina 1976 ja 2008.[12][13] Herännäisten herättäjäjuhlat on järjestetty Sievissä kolme kertaa: 1912, 1973 sekä 2002.[14]

Matkailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sievin kirkko

Sievissä toimii Maansydänjärven matkailualue sekä Urjanlinnan tanssipaviljonki ravintoloineen. Urjanlinnaan mahtuu lähes 2 000 ihmistä. Maansydänjärven matkailualue ja Urjanlinna sijaitsevat metsän keskellä, Sievin keskustasta noin 30 kilometriä Reisjärven suuntaan.

Yritystoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimpia sieviläisiä yrityksiä:

  • Sievin Jalkine on vuonna 1951 perustettu työ- ja turvajalkineita valmistava yritys, joka työllistää yli 600 työntekijää.[15]
  • Ojala Group (perustettu 1963) on mekaniikan, kokoonpanojen sekä järjestelmäkokonaisuuksien sopimusvalmistaja.[16]
  • Teho-Filter on 1963 perustettu suodatinvalmistaja.[17]
  • Sorvi-Pojat on erikoistunut puun sorvaukseen rakennus- ja huonekaluteollisuudelle ja on perustettu vuonna 1970.[18]
  • Scanfil on Sievi Capitalin omistama tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistaja, joka työllistää Sievissä noin 200 työntekijää. Yritys on perustettu 1976.[19]
  • Celermec on perustettu 1997 ja valmistaa alihankintana ohutlevymekaniikkaa- ja koneistusta. Yritys työllistää 60 työntekijää.[20]
  • Sievissä perustettu Sievitalo valmistaa muuttovalmiita taloja ja talopaketteja.

Keskusta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sievin keskustassa on kirjasto, kirpputori, POP-pankki, säästöpankki, kunnantalo, K-Market, kukkakauppa sekä asiamiesposti, S-market, kenkäkauppa, verhoomo, pari kampaamoa ja Pizzeria Ronai, Linlyn Thairuoka ja grilli.

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FC YPA:n futsal-joukkue Sievi Futsal pelaa miesten pääsarjatasolla Futsal-liigassa. Joukkue pelaa kotiottelunsa Sievin monitoimihallissa.

Koulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sievissä on tällä hetkellä viisi kyläkoulua ja kirkonkylän keskuskoulu. Kaikki koulut ovat hyväkuntoisia ja homeettomia.lähde? Kouluista uusimmat ovat Leppälän koulu ja Kiiskilän koulu. Molemmat on rakennettu 2000-luvulla. Sievissä on myös suljettu kyläkouluja. Alun perin kouluja on ollut yhteensä kuusitoista. Lisäksi Sievissä toimii myös 100 oppilaan lukio.

Toiminnassa olevat koulut: lähde?

  • Leppälän koulu
  • Jyringin Koulu
  • Järvikylän koulu
  • Kiiskilän koulu
  • Korhosen (Asemakylän) koulu
  • Lauri Haikolan (Kirkonkylän koulu) koulu
  • Jussinpekan koulu

Suljetut koulut:

  • Kukonkylän koulu
  • Vanhankirkon koulu
  • Jokikylän koulu
  • Kallion koulu
  • koivuojan koulu
  • Karjulan koulu
  • Ahonpää koulu
  • Kangasoja koulu
  • Saukon koulu
  • Huhtalan koulu

[21]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Sievissä oli 5 035 asukasta, joista 2 458 asui taajamissa, 2 536 haja-asutusalueilla ja 41:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sievin taajama-aste on 49,2 %.[22] Sievin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[23]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Sievin kirkonkylä 1 806
2 Jyrinki 330
3 Järvikylä 322

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Korhoskylä lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sievissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[24]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Sievissä toimii Sievin helluntaiseurakunta.[25]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sievin alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[26]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mennyttä ja nykyistä Sieviä (1977)
  • Sievi -Sievissä on itua (1990)
  • Sievistä sommaan näkköön (1993)
  • Sievinkylä (1998)
  • Sievi -Sanoin ja kuvin ennen ja nyt (2009)
  • Rahapuun alla -sieviläistä pankkitoimintaa vuodesta 1904 (2015)
  • Sievi 1867-2017 -150 vuoden matka teollistuneeksi maaseuduksi (2017)

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Sievi Oikeusministeriö. Viitattu 27.11.2021.
  7. ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  8. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 166. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  9. ↑ a b c Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5
  10. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  11. ↑ http://www.kirjastovirma.fi/sievi/historiaa/elinkeinot (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  13. ↑ Akimo, Minna: Su­vi­seu­rat nou­se­vat Sie­vis­sä va­paa­eh­tois­ten voimin Kaleva. 24.5.2008. Viitattu 27.6.2022.
  14. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 19.12.2021.
  15. ↑ Yle[vanhentunut linkki]
  16. ↑ http://www.ojalagroup.com/fi/yritys/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ http://www.tehofilter.fi/fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ http://www.sorvipojat.fi/fi/yritys (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ http://www.scanfil.fi/fin
  20. ↑ http://www.celermec.fi/?sivu=yritysesittely
  21. ↑ Sievistä sommaan näkköön -kirjalähde tarkemmin?
  22. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  23. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  24. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  25. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  26. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/iisalmen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sievi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sievi&oldid=22810133”