Posio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Posio

vaakuna

sijainti

Posion kirkko.
Posion kirkko.
Sijainti 66°06′40″N, 028°10′00″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Itä-Lapin seutukunta
Kuntanumero 614
Hallinnollinen keskus Ahola
Perustettu 1926
Kokonaispinta-ala 3 544,65 km²
20:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 3 039,73 km²
– sisävesi 504,92 km²
Väkiluku 2 888
219:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 0,95 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 8,3 %
– 15–64-v. 50,5 %
– yli 64-v. 41,2 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,7 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Pekka Jääskö
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Muut
 • PS
 • SDP
12
2
2
1
www.posio.fi

Posio on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa. Kunnassa asuu 2 888 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 3 544,65 km², josta 504,92 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,95 asukasta/km².

Kunnan nimenä oleva sana posio tarkoittaa saamelaisen kodan takaosassa olevaa aukkoa, johon liittyy myös myyttistä merkitystä.[7] Posio on käytössä myös talon, kylän ja järven nimenä sekä sukunimenä.

Vesistöjen osuus (14,2 %) on suurin Lapin maakunnan kunnista. Vesistöt ovat houkutelleet kunnan alueelle runsaasti vapaa-ajan asutusta.

Posion naapurikunnat ovat Rovaniemi, Kemijärvi, Ranua, Salla, Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi. Posion keskustaan on matkaa Oulusta 220 kilometriä, Rovaniemeltä 132 kilometriä ja Kuusamosta, jossa sijaitsee lähin lentoasema, 59 kilometriä. Posion läpi kulkevat muun muassa kantatie 81 ja valtatie 5 (E63).

Posion kunnanvirasto

Posion tärkein elinkeino on palvelut. Maatalous on säilynyt merkittävänä. Metsä- ja kalavarat ovat suuret. Vuonna 2015 kunnan alueella asuvasta työllisestä työvoimasta 64,3 % työskenteli palveluissa, 22,4 % alkutuotannossa ja 11,4 % jalostuksessa.

Suomen murteiden kartalla Posio kuuluu ainoana Lapin maakunnan kuntana asutushistoriallisista syistä savolaismurteiden Kainuun murteiden alueeseen.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Posion kunta muodostettiin vuonna 1926.

Suurin osa nykyisestä Posiosta kuului 1500- ja 1600-luvuilla Kitkan lapinkylän alueeseen. Kitkan lapinkylän talvikylän paikaksi on tulkittu Talliskotalampi Kuusamon Kivilahdessa. Suomalainen uudisasutus alueella alkoi 1600-luvun lopulla. Vanha lapinkyläjako poistui käytöstä vuonna 1760.

Posion seurakunta aloitti toimintansa vuosien 1925 ja 1926 vaihteessa. Tuolloin katsottiin myös kunnan syntyneen. Uusi seurakunta ja kunta muodostettiin pääasiassa Kuusamoon kuuluneista alueista. Pienempiä osia liitettiin Posion eteläosaan Taivalkoskesta, länsiosaan Pudasjärvestä ja luoteisnurkkaan Rovaniemen pitäjästä. Senaatti päätti Posion seurakunnan perustamisesta jo vuonna 1908, mutta päätöksen toteutuminen viivästyi muun muassa kirkon puuttumisen takia.

Posiojärven eteläpäähän valmistui 1927 oma hirsirunkoinen, mansardikattoinen saarnahuone, joka 1952–53 korjattiin lautavuoratuksi, harjakattoiseksi Posion kirkoksi. Ulkoväri on valkoinen. Sisällä on lakattu mäntyinen rakolautavuoraus ja valkoiseksi maalattu katto. Kirkossa on kemijärveläisen taiteilijan Uuno Särkelän maalaama alttaritaulu, joka esittää Kristuksen toista tulemista koillismaalaisessa järvimaisemassa. Kirkko sijaitsee Kitkajärven ja Posiojärven välisen Ahvensalmen itärannalla. Kellotapuli on erillinen.

Posion kunnanvaakuna valittiin viidestä Gustaf von Numersin piirtämästä vaihtoehdosta vuonna 1958. Tiukan äänestyksen voitti saamelaisaikaan viittaava ehdotus, jonka vaakunaselitys on ”mustassa kentässä kolme hopeista kotaa ryhmitettynä 2+1, oviaukot punaiset”. Tämä on ainoa kota-aiheinen kunnanvaakuna Suomessa.

Paikallishistoriateos Posion historia, joka käsittelee aikaa esihistoriasta vuoteen 2000, julkaistiin vuonna 2006. Teoksen kirjoittajat ovat FL Hannu Kotivuori, FL Anu Vahtola, FM Seppo Ervasti, FT Antero Tervonen, FT Tapio Karjalainen ja FT Jouko Vahtola.

Vuonna 2000 valittu Posion kotiseutulaulu ”Posion kutsu” on Heikki Yli-Tepsan säveltämä ja sanoittama.

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Posion ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n keskilämpötila (°C) −12,3 −11,8 −7,9 −1,5 4,8 11,7 14,4 11,9 6,4 0,4 −5,8 −10,6 ka. −0
Sademäärä (mm) 37,1 30,5 30,1 33,7 42,5 62,9 69,5 71,2 59,3 51,8 46,3 38,1 Σ 573
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
S
a
d
a
n
t
a 		37,1
30,5
30,1
33,7
42,5
62,9
69,5
71,2
59,3
51,8
46,3
38,1


Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Posion väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 6 118
1980
  
 5 950
1985
  
 5 906
1990
  
 5 478
1995
  
 5 260
2000
  
 4 602
2005
  
 4 247
2010
  
 3 874
2015
  
 3 477
2020
  
 3 117
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopussa Posiolla oli 2 999 asukasta, joista 1 202 asui taajamassa, 1 722 haja-asutusalueilla ja 75:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Posion taajama-aste on 41,1 %.[9] Kunnassa on vain yksi taajama, Ahola.[10]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kylämäisinä pidettyjä, rakentamisen tiiviydessään vaihtelevia asutusryhmittymiä Posiolla ovat Ahola (keskustaajama), Kirkonkylä, Anetjärvi, Mäntyjärvi, Pernu, Suorsa, Peräposio, Keskiposio, Lehtiniemi, Ristilä, Jumisko, Aittaniemi, Nolimo, Maaninkavaara, Mourujärvi, Häme (Karjalaisenniemi), Tolva, Suonnankylä, Hyväniemi, Lohiranta, Kuloharju, Kynsilä ja Sirniö.

Keskustaajamassa asui vuodenvaihteessa 2005–2006 jo 40,3 prosenttia kunnan väestöstä. Kuntakeskus luokitellaan palveluvarustukseltaan ylätason kuntakeskukseksi.

Kunnan osa-aluejaossa, jota käytetään esimerkiksi väestötilastoinnissa, Posio on jaettu 19 osaan: keskustaajama, taajaman ympäristö, Anetjärvi, Mäntyjärvi, Pernu-Suorsa, Peräposio, Lehtiniemi, Ristilä, Jumisko-Aittaniemi, Nolimo, Maaninkavaara, Mourujärvi, Häme, Tolva, Ylikitka-Hyväniemi, Lohiranta, Kuloharju, Kynsilä ja Sirniö.

Posion 13 virallista maarekisterikylää ovat nimeltään Aittaperän kylä, Akanlahden kylä, Hyväniemen kylä, Hämeen kylä, Jumiskon kylä, Lehtiniemen kylä, Mourun kylä, Pernun kylä, Peräposion kylä, Posion kylä, Raistakan kylä, Tolvan kylä ja Ylikitkan kylä. Kyläjako on peräisin 1930-luvulta.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Posiolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[11]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Posiolla toimii Posion helluntaiseurakunta.[12]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Posion alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.[13]

Kohteita ja tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääseinä Korouomassa.
Poropartio ylittämässä kantatietä 81 Posiolla

Posion huomattavimpia nähtävyyksiä ovat Pentik-Mäen museo-, veistos- ja myymäläkokonaisuus, kotiseutumuseo Lohirannan kylässä, Riisitunturin kansallispuisto, jylhä Korouoman luonnonsuojelualue ja kirkasvetiset Kitkajärvi ja Livojärvi. Riisitunturin huippu (465,3 m mpy.) on Posion korkein kohta. Myös Syötteen kansallispuisto sijaitsee osittain Posion kunnan alueella.

Posiolaista maisemaa hallitsevat vesistöt, metsät ja vaarat. Posiolla on yli 1 000 järveä[14]. Kitkan ja Livon ohella suurimpia järviä on Suolijärvet. Alue on ylävää, suurimmaksi osaksi 200–300 metriä merenpinnan yläpuolella. Posiolla on Kemijoen, Kitkajoen (Koutajoen), Iijoen ja Simojoen latvavesiä. Posion virallinen nimikkoeläin on muikku ja nimikkokasvi suopursu.

Posiolla sijaitsee keramiikastaan tunnetun, käyttö-, lahja- ja piensisustustuotteita valmistavan ja myyvän Pentik Oy:n kotipaikka ja keramiikkatehdas. Perheyrityksen perustivat Anu Pentik ja Topi Pentikäinen vuonna 1971.

Posion Kirintövaarassa sijaitsee laskettelukeskus ja vaaran juurella luontohotelli Kirikeskus.

Säännöllisesti Posiolla järjestettäviä tapahtumia ovat muun muassa Posion Messut ja harrastajateatteripäivät Teatterihelinät (joka toinen vuosi) helmikuussa, kansalliset Pentik-hiihdot huhtikuussa, kansallisten nuorten yleisurheilukisat kesäkuussa Muikkumarkkinat heinäkuussa sekä Akanvalkeat-kulttuuritapahtuma syyskuussa.

Television kautta Posio on 2000-luvulla tullut suomalaisille tutuksi Suuri Seikkailu -ohjelmasarjasta, jota kuvattiin Posiolla vuosina 2001 ja 2002.

Henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Posion itsenäistymisen huomattavin esitaistelija oli keskiposiolainen maanviljelijä Juho Aapo Miekkasaari (1862–1942). Hänet on haudattu Posiojärven Sarvisaaren hautausmaahan. Posiolaisen kuvanveistäjä Teuvo Tuomivaaran Miekkasaari-monumentti vuodelta 1991 sijaitsee Posion kunnanviraston edustalla. Tuomivaara on posiolainen ammattitaiteilija kuten myös hänen puolisonsa Paula Suominen sekä Olli Moisio.

Posion kunnanjohtajina ovat toimineet Kauko Ollikainen, Mikko Honkonen, Pentti Mäkinen, Mauri Posio, Mika Riipi, Tomi Timonen, Heli Knutars ja Pekka Jääskö, joka aloitti tehtävässä vuonna 2021.

Posion seurakunnan kirkkoherroina ovat toimineet Sulo Isokoski, Erkki Koivurova, Pekka Tapaninen, Timo Suutari, Risto Tuominen ja Leena Pudas, joka aloitti tehtävässä vuonna 2012.

Valtakunnallisesti tunnettuja Posiolla syntyneitä henkilöitä ovat muiden muassa biofyysikko Sinikka Eskelinen (vuoden tieteentekijä 1995), kuvataiteilija Minna Immonen, oopperalaulaja Soile Isokoski, lauluntekijä Veikko Juntunen, konserttipianisti ja kanttori Pami Karvonen, kansanedustaja (1999–2003) Marja-Leena Kemppainen, Lapin läänin viimeinen maaherra (2008–2009), kansanedustaja (1991–1995, 2001–2003) ja Kemijärven kaupunginjohtaja (1986–2008) Timo E. Korva, Moskovan olympialaisten mitalijuoksija (1980) Kaarlo Maaninka, radiopastori Jukka Norvanto, Kultaisen Harmonikan voittaja (1987) Seppo Raistakka, kirjailija Reino Rinne (syntymäpaikka nykyisen Posion sillä osa-alueella, joka vuonna 1913 kuului Kuusamoon) sekä taikuri ja kahlekuningas Timo Tuomivaara.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Posio Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. ↑ Posion kunnan sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2022 Tilastokeskus. Viitattu 30.3.2024.
  9. ↑ Taajama-aste alueittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 30.3.2024.
  10. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 30.3.2024.
  11. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  12. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  13. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.
  14. ↑ Posio Järviwiki. Viitattu 25.1.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Posio&oldid=22709343”