Pello

Pello
vaakuna	sijainti
Sijainti	66°46′30″N, 023°57′55″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Torniolaakson seutukunta
Kuntanumero	854
Hallinnollinen keskus	Turtola (–1949) Pellon kirkonkylä (1949–)
Perustettu	1867
Kokonaispinta-ala	1 863,72 km² 52:nneksi suurin 2022
– maa	1 737,73 km²
– sisävesi	125,99 km²
Väkiluku	3 203 209:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	1,84 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	9,3 %
– 15–64-v.	49,7 %
– yli 64-v.	41,0 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	97,1 %
– ruotsinkielisiä	0,7 %
– muut	2,2 %
Kunnallisvero	9,00 % 126:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Katja Jaako-Körkkö
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • Vas.  • Kok.  • PS  • SDP	7 4 2 2 2
www.pello.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Pello (vuoteen 1949 Turtola) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa Tornionlaaksossa. Pello on myös kylä Suomen ja Ruotsin rajalla, Tornionjoen molemmin puolin. Suomen-puoleinen osa on Pellon kunnan keskustaajama, Ruotsin-puoleinen osa kuuluu Övertorneån kuntaan. Kunnassa asuu 3 203 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 863,72 km², josta 125,99 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 1,84 asukasta/km². Naapurikuntia ovat Suomen puolella Kolari, Ylitornio ja Rovaniemi sekä Ruotsin puolella Övertorneå ja Pajala.

Pellon kunnanraja.

Pohjoinen napapiiri kulkee kunnan eteläosan halki, Juoksengin kylän kohdalla.

Tornionjoki on tärkeä osa Pelloa.

Nykyisen Pellon kunnan alueella on syntynyt kaksi Suomen pääministeriä: Kaarlo Castrén sekä Paavo Lipponen; tosin kummankin syntymäkunta oli nimeltään Turtola, jona Pello tunnettiin vuoteen 1949 asti.

Luonto

Miekojärvi on Suomen 76. suurin järvi.

Pellossa on kaikkiaan 162 järveä. Niistä Miekojärvi on sekä Pellon että Länsi-Lapin suurin järvi, ja Suomen 76. suurin järvi. Pellojärvi on yksi Suomen tunnetuimmista muuttolintujen pysähdyspaikoista.

Ilmasto

Pellon ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −8,5 −7,5 −1,6 4,7 12,0 17,4 20,4 17,5 11,4 3,9 −3,1 −7,0 ka. 5 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −18,0 −17,4 −12,3 −5,4 1,5 7,4 10,3 7,9 3,0 −2,2 −9,8 −15,6 ka. −4,2 Sademäärä (mm) 36 28 31 25 34 48 74 65 45 43 41 32 Σ 502 Sadepäivät (d) 18 17 16 11 13 13 15 15 15 17 19 18 Σ 187 L ä m p ö t i l a −8,5 −18,0 −7,5 −17,4 −1,6 −12,3 4,7 −5,4 12,0 1,5 17,4 7,4 20,4 10,3 17,5 7,9 11,4 3,0 3,9 −2,2 −3,1 −9,8 −7,0 −15,6 S a d a n t a 36 28 31 25 34 48 74 65 45 43 41 32 Lähde: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4

Kunnan talous

Pello on kärsinyt voimakkaasta muuttotappiosta 1980-luvulta lähtien, mikä on heijastunut myös kunnan talouteen. Kunnan asukasluku onkin pudonnut jo pienemmäksi kuin koskaan sotien jälkeen. Vuosina 1995–2007 Pellosta on kadonnut 171 valtion työpaikkaa, mikä on lukumäärällisesti 13:nneksi eniten (yhdessä kolmen muun kunnan kanssa) koko maassa tuona ajanjaksona. Asukaslukuun suhteutettuna sijoitus lienee suurempi. Valtion työpaikkoja paikkakunnalla on ollut etenkin Telellä, Tielaitoksella, Tullilla sekä Rajavartiolaitoksella. Telen työpaikat vähenivät automaation myötä, Tullin ja Rajavartioston lopullisesti viimeistään Schengenin sopimuksen vuoksi. Vuonna 2008 Pellon kunta julistettiin kriisikunnaksi ja se joutui valtion erityistarkkailuun erityisen vaikean taloudellisen asemansa vuoksi. Kunta päätyi valtiovarainministeriön tarkkailulistalle kahden viimeisen vuoden tilinpäätöstietojen perusteella. Kriisikuntien nimeäminen perustuu kuntauudistuksesta annettuun puitelakiin. Kunta on kohentanut talouttaan vuoteen 2010 mennessä eikä täytä enää kriisikunnan määritelmää. Tällä hetkellä kunta ei ole minkään yhden suuren työllistäjän varassa, vaan suurin työnantaja on kunta itse. Paikkakunnalla on paljon pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä, kuten Pantsarin Saha, muovijalosteiden valmistaja PelloPlast, alumiinikennolevyjen valmistaja Potma, Pellopuun hirsitehdas, ravintolaviihdepalvelu Feelment, sekä useita metsäkone- ja kuljetusliikkeitä. Pellon sijainti Norjaan menevän valtaväylän varressa onkin luonut hyvät edellytykset logistiikka-alan yrityksille.

Kulttuuri ja perinteet

Tornionlaaksolaiselle kulttuurille on tuonut oman värinsä sen kukoistaminen kahden valtion alueella. Haminan rauhassa vuonna 1809 kyliä jakamaan tullut valtakunnanraja ei onnistunut erottamaan perheitä, kieliä eikä yhteiseloa. On hyvinkin tavallista, että jopa aviopuoliso haetaan naapurista, eli Ruotsista. Tätä kutsutaan poikkinainniksi (poikki = yli; rajan yli avioitumista). Joka kesä Pellossa järjestetäänkin poikkinaintirajahäät-kyläjuhla, jossa juhlitaan yhden suomalais-ruotsalaisen parin häitä. Tämä juhlaperinne on aloitettu vuonna 1982. Vuodesta 2007 lähtien kyseistä poikkinaintirajahäät-kyläjuhlaa ei ole järjestetty sellaisenaan, vaan se on järjestetty pienempimuotoisena poikkinainti-kyläjuhlana. Syynä on ollut yleisön kiinnostuksen loppuminen kyseistä tapahtumaa kohtaan, kuin myös poikkinaintihääparin löytäminen.

Sotien jälkeen rakennus- ja elintarvikkeiden säännöstelyn aikaan jokilaaksossa kukoisti joppaus. Joppaaminen tarkoittaa salakuljetusta, tässä tapauksessa nimenomaan Ruotsista Suomeen. Osin joppauksen ja osin laillisen maahantuonnin ansiosta rakennustarvikkeita oli länsirajalla muuta Lappia paremmin saatavilla ja Tornionlaakso jälleenrakennettiin muuta maakuntaa nopeammin. Joppareiden ja tullimiesten (tullihurttien) selkkauksista on monenlaista tarinaa. Näiden innoittamina vuonna 2004 esitettiinkin ensi kertaa Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Bengt Pohjasen kirjoittama Joppausooppera. Rooleissa oli muiden muassa Kai Hyttinen.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Pellon väestönkehitys 1975–2020
Vuosi			Asukkaita
1975			5 760
1980			5 624
1985			5 855
1990			5 665
1995			5 420
2000			4 830
2005			4 477
2010			3 980
2015			3 623
2020			3 304
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2022 lopussa Pellossa oli 3 262 asukasta, joista 1 735 asui taajamassa, 1 498 haja-asutusalueilla ja 29:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pellon taajama-aste on 53,7 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Pellon kirkonkylä.

Hallinto

Pellon kunnanvaltuustossa on 17 jäsentä. Kaudella 2021–2025 keskustalla on seitsemän valtuutettua, vasemmistoliitolla neljä sekä kokoomuksella, perussuomalaisilla ja SDP:llä kaksi valtuutettua. Valtuuston puheenjohtajana toimii Antti Mäkituomas (kesk.). Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Tarmo Uusitalo (kesk.).

Pellon kunnanjohtaja on Katja Jaako-Körkkö. Hänet valittiin tehtävään maaliskuussa 2023. Jaako-Körkön edeltäjä oli Eero Ylitalo, joka valittiin kunnanjohtajaksi tammikuussa 2018.

Kylät

Pellon kirkonkylä sijaitsee kunnan länsirajalla, Tornionjoen varressa, kutakuinkin kunnan puolivälissä. Pellon kylät sijaitsevat kuntakeskuksesta kolmeen pääsuuntaan, etelään, itään ja pohjoiseen. Etelään (eli Tornion suuntaan) vievän valtatien 21 varressa sijaitsevat Turtolan ja Juoksengin kylät. Entinen kuntakeskus Turtola on Pellon jälkeen kunnan toiseksi suurin kylä, ja siellä sijaitsee myös seurakunnan toinen kirkko. Juoksenki sijaitsee pohjoisella napapiirillä ja on Pellon kunnan eteläisin kylä. Sen kupeessa on myös pieni Ratasjärven kylä, joka usein mielletään osaksi Juoksenkia. Turtolan ja Pellon välillä sijaitsevat myös pienemmät Lehmivaaran ja Mämmilän kylät.

Itään (eli Rovaniemen suuntaan kantatietä 83) mentäessä on kaksi kyläkeskittymää. Ensimmäinen on ns. Meltauksentien kylät Saukkoriipi, Konttajärvi, Ruuhijärvi sekä Rattosjärvi, jotka sijaitsevat Saukkoriipillä Rovaniementiestä Meltaukseen haarautuvan kantatien 935 varrella. Toisen kyläkeskittymän muodostavat Lankojärven, Sirkkakosken (Sirkan), Alposjärven ja Lampsijärven kylät Lankojärven ja Miekojärven tuntumassa. Aivan kunnan itäisellä rajalla Raanujärven rannalla on Ylipään kylä.

Kuntakeskuksesta pohjoiseen (eli Kolarin suuntaan) sijaitsevat kylät jakautuvat kahden tien varrelle. Päätie, valtatie 21 pohjoisen suuntaan on nimeltään Kolarintie, josta haarautuu Tornionjoen vartta seuraileva Väylänvarrentie kuuden kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Kolarintien varrella sijaitsee Orajärven kylä. Väylänvarrentien varrella sijaitsevat Lempeän, Naamijoen ja Jarhoisen kylät. Naamijoelta Orajärvelle johtavan paikallistien varrella on pieni Orangin kylä.

Pellon lukio sekä peruskoulu (yläkoulu ja alakoulu) ja päiväkoti sijaitsevat kirkonkylän koulukeskuksessa. Ahjolan teollisuusalueella on Ammattiopisto Lappian Pellon toimipiste. Kyläkouluja (peruskoulun luokat 1–6) toimi aikaisemmin Turtolassa ja Lankojärvellä. Viimeinen kyläkoulu, Lankojärven kyläkoulu, suljettiin vuonna 2017. Turtolan koulu suljettiin hieman ennen tätä. Enimmillään kyläkouluja on ollut lähes joka kylässä, jopa 16 koulua yhtä aikaa.

Uskonnolliset yhteisöt

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pellossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Pellon seurakunta (ent. Turtolan seurakunta)

Seurakunnan nimenmuutos tapahtui vasta vuonna 1975, 26 vuotta kunnan nimenmuutoksen jälkeen.

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on siellä paikallisyhdistys Pellon Rauhan Sana sekä vanhoillislestadiolaisuus, jonka Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Pellon helluntaiseurakunta. Lisäksi Pellossa on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pellon alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.

Elinkeinot

Vuonna 2021 Pellon työpaikoista 68,2 % oli palveluissa, 18,0 % jalostuksessa ja 10,7 % alkutuotannossa. Vuonna 2022 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Tornionlaakson Sähkö Oy, Pelloplast Oy ja TLS Verkko Oy.

Liikenneyhteydet

Kunnan läpi Tornionjoen vartta ja siten kunnan länsirajaa myötäillen kulkee valtatie 21 Torniosta Kilpisjärven kautta Norjaan. Kirkonkylältä alkaa poikittaisyhteys kantatie 83 Sinetän kautta Rovaniemelle. Pellon halki kulkee myös Tornio–Kolari-rautatie, ja VR:n henkilöliikenteen Kolarin yöjunat pysähtyvät Pellon rautatieasemalla. Junia kulkee tammi-huhtikuussa sekä kesä-joulukuussa ja vuoroväli vaihtelee kahdesta junasta viikossa kahteen junaan päivässä matkailusesongin mukaan.

Pellosta on suoria linja-autoyhteyksiä Rovaniemelle sekä jokivartta pohjoiseen Kolariin ja Muonioon sekä etelään Tornion ja Kemin kautta aina Ouluun asti. Ruotsin puolella Ruotsin Pellon kylän kautta kulkevat Haaparannan ja Pajalan väliset linja-autot.

Lähin lentoasema Suomen puolella on Rovaniemen lentoasema, Ruotsin puolella Pajala-Ylläksen lentoasema. Myös Kemi-Tornion kenttä on kohtuullisen ajomatkan päässä.

Pellossa on rajanylityspaikka Tornionjoen yli Ruotsiin. Seututiellä 937 sijaitseva silta on valmistunut vuonna 1972. Talvisin rakennetaan usein myös jäätiet rajan yli muun muassa Turtolaan ja Juoksenkiin.

Etäisyyksiä kirkonkylältä

Naapurikuntiin:

• Kolari 70 km
• Rovaniemi 100 km
• Ylitornio 60 km
• Övertorneå (Matarenki) 45 km
• Pajala 60 km

Etelään:

• Tornio ja Haaparanta 120 km
• Kemi 145 km
• Oulu 250 km
• Luulaja 210 km

Pohjoiseen:

• Muonio 145 km
• Kilpisjärvi 340 km
• Tromssa 500 km
• Kiiruna 250 km

Matkailukeskuksiin:

• Ylläs (Kolari) 105 km

(Ylläsjärvi 100 km / Äkäslompolo 105 km)

• Levi (Kittilä) 150 km
• Pallas (Muonio) 175 km
• Olos (Muonio) 150 km

Kuuluisia pellolaisia tai pellolaissyntyisiä

Ennen vuotta 1949 syntyneiden syntymäpaikkana on Turtola kunnan aiemman nimen mukaisesti.

• Kaarlo Castrén, pääministeri
• Sari Eero (o.s. Keskitalo), juoksija
• Eini, laulaja
• Anders Hellant, tähtitietelijä ja fyysikko
• Risto Johnson, tv-toimittaja
• Maija Junno, näyttelijä
• Ossi Korteniemi, kansanedustaja, opettaja
• Vilho Lantto, sähkötekniikan professori emeritus, Oulun yliopisto
• Paavo Lipponen, pääministeri, poliitikko
• Timo K. Mukka, kirjailija
• Toivo Mäkikyrö, ampumahiihtäjä
• Eero Mäntyranta, hiihtäjä
• Jussi Niva, kuvataiteilija
• Olof Pellander, valtiopäiväedustaja
• Maria Peura, kirjailija
• Antti Syväjärvi, professori, Lapin yliopiston rehtori
• Olli-Markus Taivainen, suunnistaja, hiihtosuunnistaja
• Jari Vanha, säveltäjä
• Tarja Ylitalo, laulaja

Katso myös

• Pierre Louis Maupertuis
• Luettelo Pellon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pello Wikimedia Commonsissa

• Pellon kunnan kotisivut
• Pellon matkailun kotisivut
• Tilastokeskus - Pellon avainluvut