Paolo Boselli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paolo Boselli
Italian pääministeri
18. kesäkuuta 1916–29. lokakuuta 1917
Monarkki Viktor Emanuel III
Edeltäjä Antonio Salandra
Seuraaja Vittorio Emanuele Orlando
Henkilötiedot
Syntynyt8. kesäkuuta 1838
Savona, Sardinian kuningaskunta
Kuollut10. maaliskuuta 1932 (94 vuotta)
Rooma, Italian kuningaskunta
Tiedot
Puolue Liberaalinen puolue

Paolo Boselli (8. kesäkuuta 1838 Savona, Piemonte – 10. maaliskuuta 1932 Rooma)[1] oli italialainen poliitikko, joka toimi Italian pääministerinä 1916–1917.

Boselli oli koulutukseltaan juristi.[2] Hän oli finanssitieteen ensimmäinen professori Rooman yliopistossa. Hän oli edustajainkamarissa keskustaoikeiston edustajana vuosina 1870–1921 eli yli puolen vuosisadan ajan.[1] Boselli oli opetusministerinä Francesco Crispin ensimmäisessä hallituksessa 1888–1891, valtiovarainministerinä Crispin toisessa hallituksessa 1893–1896 ja rahaministerinä Luigi Pellouxin hallituksessa 1899–1900.[1][2] Viimeksi mainitussa tehtävässä hän uudisti Italian kansallispankin.[1] Hän oli opetusministerinä myös Sidney Sonninon ensimmäisessä hallituksessa vuonna 1906.[3]

Boselli kannatti Italian liittymistä ensimmäiseen maailmansotaan ja toukokuussa 1915 Itävalta-Unkarille annetun sodanjulistuksen yhteydessä hän piti edustajainkamarissa tärkeän puheen, jossa kannatti täysien valtuuksien antamista pääministeri Antonio Salandralle. Kun Salandran hallitus kaatui Trentossa kärsityn sotilaallisen tappion seurauksena kesäkuussa 1916, 78-vuotias Boselli nimitettiin uudeksi pääministeriksi ja hän kokosi laajapohjaisen kokoomushallituksen. Hänellä oli kuitenkin vaikeuksia saada eri ryhmien yhteistyö sujumaan. Bosellin hallitus julisti 28. elokuuta 1916 sodan myös Saksalle.[1][4] Bosellin hallitus sai 25. lokakuuta 1917 epäluottamuslauseen, aivan sattumalta samanaikaisesti kun maa kärsi suuren tappion Caporetton taistelussa,[5][6] ja hän erosi viisi päivää myöhemmin.[1]

Boselli nimitettiin vuonna 1921 Italian senaattiin, jossa hän esiintyi Benito Mussolinin tukijana. Hän auttoi maaliskuussa 1929 Mussolinin hallitusta saamaan Italian ja Vatikaanin välejä koskeneen lateraanisopimuksen hyväksyttyä senaatissa. Boselli kuoli 93-vuotiaana Roomassa vuonna 1932.[1] Hän oli pitkään kaikkein vanhimmaksi elänyt Italian pääministeri, kunnes Giulio Andreotti rikkoi ennätyksen vuonna 2012.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Paolo Boselli (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 27.3.2014.
  2. ↑ a b Nordisk familjebok (1905), s. 1246 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 27.3.2014.
  3. ↑ Nordisk familjebok, täydennysosa (1922), s. 759 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 27.3.2014.
  4. ↑ Paolo Boselli (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 27.3.2014.
  5. ↑ Raffaele Romanelli: Boselli, Paolo Dizionario Biografico degli Italiani. Viitattu 24.6.2019 (italiaksi).
  6. ↑ Barbero, Alessandro: Caporetto, s. 437. Laterza, 2017. ISBN 9788858129807 (italiaksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paolo_Boselli&oldid=22162342”