Meilahti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Meilahti
Mejlans
Kaupungin kartta, jossa Meilahti korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Meilahti korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 15
Pinta-ala 1,94[1] km² 
Väkiluku 5 223[2] (31.12.2022)
Postinumero(t) 00270
00250 (Vähä-Meilahti ja Seurasaari)
00290 (sairaala-alue)
Lähialueet Etu-Töölö, Kuusisaari, Laakso, Lehtisaari, Ruskeasuo, Taka-Töölö, Vanha Munkkiniemi

Meilahti (ruots. Mejlans) on noin 5 200 asukkaan kaupunginosa Helsingin läntisessä kantakaupungissa. Kaupungin peruspiirijaossa Meilahti on osa Reijolan peruspiiriä yhdessä Laakson ja Ruskeasuon kanssa. Alue rajoittuu lännessä mereen, etelässä Stenbäckinkatuun, idässä Mannerheimintiehen ja pohjoisessa Tilkanvierron jatkeena olevaan viherkaistaleeseen. Myös Seurasaari lukeutuu Meilahteen.

Meilahden pohjoisosa on kerrostaloaluetta, jonka asuintaloista suurin osa on rakennettu 1900-luvun puolivälin tienoilla. Siellä sijaitsee myös Meilahden kirkko ja katolinen Pyhän Marian kirkko. Alueen läntisin osa rakennettiin kuitenkin vasta 1990-luvulla ja muodostaa osan tuolloin rakennetusta Pikku-Huopalahden alueesta.

Paciuksenkadun länsi- ja eteläpuolinen osa Meilahtea, Vähä-Meilahti, on vanha huvila-alue, joka on alkujaan perustettu helsinkiläisten kesähuvila-alueeksi 1880-luvulla. Sen aikaisia huviloita on edelleen yksityisomistuksessa, nyt jo talviasuttuina, jotkut kolmannella sukupolvella. Niitä on myös kahviloina ja muun muassa Lastenklinikan potilaiden perheiden käytössä. Vähä-Meilahdessa ovat myös Urho Kekkosen museo Tamminiemi ja presidentin virka-asunto Mäntyniemi. Lisäksi alueella sijaitsee pääministerin virka-asunto Kesäranta. Seudulla toimi aiemmin myös Helsingin taidemuseo. Alueella sijaitsevassa Meilahden liikuntapuistossa on muun muassa koripallo- ja pesäpallokenttiä.[3]

Meilahti on tunnettu myös suuresta sairaala-alueestaan, johon liittyy myös Helsingin yliopiston Meilahden kampus. Siellä sijaitsevat muun muassa Meilahden sairaala, useat HUS:in klinikat kuten Naistenklinikka, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, lääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum, Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveydenhoitoalan yksikkö.

Meilahti, joka oli ollut Helsingin maalaiskuntaan kuulunut alue, liitettiin Helsinkiin 1906. Viralliseksi kaupunginosan nimeksi Meilahti tuli vuonna 1959.[4][5]

Meilahden nimestä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meilahden ruotsinkielinen nimi esiintyy asiakirjoissa 1600-luvulta lähtien muodoissa Mäjlans (1670), Meilantz (1681) ja Meilans (1765). Alueella on ollut tämän niminen maatila. Professori Heikki Ojansuun mukaan nimen alkumuoto voisi olla Maijala, mutta taustalla voi olla myös saksalaisperäinen henkilönnimi Mejle.[6] Aikaisemmin Meilahden paikalla on ollut Hindersnäs-niminen kylä, joka mainittiin viimeisen kerran 1560-luvulla; nimi juontuu miehennimestä Hindrik.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Helsinki alueittain 2017 (PDF) (s. 58) Helsingin kaupungin tietokeskus. 2018. Helsinki: Helsingin kaupunki. Viitattu 9.6.2019.
  2. ↑ Helsingin tilastollinen vuosikirja (PDF) (s. 30) hel.fi. 2023. Viitattu 25.7.2024.
  3. ↑ http://www.hel.fi/wps/portal/Liikuntavirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Liv/fi/liikuntapaikat/liikuntapuistot/meilahden+liikuntapuisto (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 121. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970.
  5. ↑ Litzén, Aulikki & Vuori, Jukka: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945. Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen, s. 18. Vantaan kaupunki, 1997. ISBN 951-8959-77-3
  6. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 22.
  7. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 21.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Meilahti.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Meilahti&oldid=22531696”