Östersundom

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Helsingin kaupunginosaa. Koko liitosaluetta käsittelee artikkeli Östersundomin suurpiiri.
Östersundom
Itäsalmi
Kaupungin kartta, jossa Östersundom korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Östersundom korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Östersundomin suurpiiri
Kaupunginosa nro 55 (peruspiiri 801)
Pinta-ala 7,50 km² 
Väkiluku 542 ()[1]
Väestötiheys 72 as./km²
Postinumero(t) 00890
Lähialueet Salmenkallio, Talosaari, Karhusaari, Ultuna, Vantaa, Sipoo

Östersundom (aiemmin suomeksi Itäsalmi) on alue itäisen Helsingin ja läntisen Sipoon kuntien alueella.[2] Helsingin 55. kaupunginosana ja samannimisenä Helsingin suurpiirinä alueesta käytetään sekä suomen- että ruotsinkielisissä yhteyksissä nimeä Östersundom.[3][4] Östersundom on myös maarekisterikylän ruotsinkielinen nimi, suomenkielinen nimi on Itäsalmi. Osa maarekisterikylästä kuuluu Sipooseen.[2][5][6]

Alue liitettiin Helsinkiin 1. tammikuuta 2009 osana Lounais-Sipoon osakuntaliitosta. Helsinkiin muodostettiin tällöin kaupunginosa, jolle annettiin nimeksi Östersundom. Östersundomin suurpiiriin ja samannimiseen peruspiiriin kuuluvat Salmenkallion, Talosaaren, Karhusaaren ja Ultunan kaupunginosat, joista viimeksi mainittu jakautuu Landbon ja Puroniityn osa-alueisiin. Peruspiirin alueella uusia asuntoalueita ovat Karhusaari meren rannalla sekä Landbo Porvoonväylän pohjoispuolella. Ennen Helsinkiin liittämistä ja nykyistä postitoimipaikkaa 00890 Helsinki, oli alueen postiosoite 01100 Itäsalmi / Östersundom.

Helsingin Östersundomin suur- ja samalla peruspiirissä asui vuodenvaihteessa 2011/2012 yhteensä 2 144 henkeä. Tästä Östersundomin osa-alueen osuus oli 525 henkeä.[3]

Östersundomin kautta kulkee 1930-luvulla rakennettu Uusi Porvoontie eli seututie 170, alkujaan valtatie 7. Liikennemäärien kasvaessa 1960-luvulla voimakkaasti tiestä tuli yksi Suomen vaarallisimmista, kunnes Östersundomin pohjoispuolitse kulkeva Porvoonväylä valmistui 1970-luvun alkuvuosina.[7] Alueella sijaitsevat Östersundomin kartano ja sen sivukartano Koivuniemi, jossa Zachris Topelius asui viimeiset vuotensa.[6]

Kaupunginosan nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Östersundom mainitaan vuoden 1347 tuomiokirjassa: ”sochne männer aff Hattalom, thet Hwsoom och Öster Sundom är”. Lisäksi mainitaan Haukosma Sundona eli Hauhonmaan salmet. Ruotsin kuninkaan tuomiolla Hattulan ja Hauhonmaan hämäläisten eränkävijöiden kalavedet annettiin ruotsalaisille, jotka olivat tulleet asumaan tänne salmien luokse. Myöhemmin Vuosaaren ja Länsisalmen välinen salmi on umpeutunut maankohoamisen takia.[8] Tuomiokirje lienee kopio 1320-luvun alkuperäiskappaleesta ja on säilynyt vuosien 1618 ja 1624 kopioina. Siinä kylän nimenä esiintyy Heldersby (Itäsalmi) ja toisen kylän nimenä Gudztens by i Wester Sundom (Länsisalmi).[9]

Kaupunginosa tunnettiin hetken aikaa myös suomenkielisellä käännösnimellä Itäsalmi, mutta syksyllä 2010 tuli voimaan päätös, jonka mukaan kaupunginosan nimeksi vakiinnutettiin ruotsinkielinen Östersundom. Perusteluiksi Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen kertoi, että he halusivat palata vanhaan, vakiintuneeseen ja kunnioitettuun nimeen.[4] Kaupunginosan suomenkielisen nimen pudottamista vastustettiin asukkaiden puolelta virallisissa palautekirjeissä.[10] Alueella olevalla rekisterikylällä säilyi kuitenkin edelleen myös nimi Itäsalmi.[4] Äänestysalueen 055A:n suomenkielinen nimi oli vielä eduskuntavaaleissa vuonna 2011 virallisesti Itäsalmi.[11]

Alueen palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • kirjasto[12]
  • peruskoulu[12]: Sakarinmäen koulu (luokat 1–9) ja ruotsinkielinen Östersundom skola (luokat 1–6) toimivat Sakarinmäki-monitoimitalossa[13]
  • kolme päiväkotia[12]
  • posti
Uuden Porvoontien varrella oleva Siwa, joka on nykyisin muutettu K-Marketiksi.

Julkinen liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Östersundomin alueella kulkevat seuraavat HSL:n linjat:

  • 831 Itäkeskus (M) - Landbo
  • 831K Itäkeskus (M) - Karhusaari - Landbo
  • 839 Rapuojantie - Puroniitty
  • 839K Rapuojantie - Talosaari - Östersundomin kappeli - Ultuna - Puroniitty
  • 841 Itäkeskus (M) - Söderkulla - Nikkilä - Nikkilän kartano
  • 841N Rautatientori - Itäkeskus - Söderkulla - Nikkilä - Nikkilän kartano
  • 842 Itäkeskus (M) - Söderkulla - Eriksnäs
  • 843 Itäkeskus (M) - Söderkulla - Kalkkiranta
  • 844 Itäkeskus (M) - Söderkulla - Taasjärvi

Näiden lisäksi Landbon liittymästä kulkee lukuisia kaukovuoroja, joilla pääsee muun muassa Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan, Haminaan ja Lappeenrantaan.

Tulevaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunki on suunnitellut Östersundomiin uusia asuntoja noin 35 000–40 000 asukkaalle sekä työpaikkoja ja palveluita. Alueen julkiseksi liikenteeksi suunniteltiin aikaisemmin niin kutsuttua itämetroa, joka olisi toteutettu jatkeena Mellunmäen metroasemalta. Sittemmin liikennettä on kuitenkin alettu suunnitella huomattavasti halvempana pikaraitiotienä Itäkeskuksesta.[14] Vuonna 2019 kaatuneessa yleiskaavassa Östersundomiin tavoiteltiin jopa 80 000:ta–100 000:ta uutta asukasta.[15]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ a b Itäsalmi Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 27.6.2012.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ a b Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja vuodenvaihteessa 2011/2012 (pdf) ISSN 1796-721X (verkossa). Helsingin kaupunki, Tietokeskus. Viitattu 11.4.2012.
  4. ↑ a b c Itäsalmi siivotaan opasteista, Omakaupunki.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Zilliacus, Kurt & Ulla Ådahl-Sundgren: Svenska ortnamn i Finland. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1984. Teoksen verkkoversio. (ruotsiksi)
  6. ↑ a b Museovirasto: RKY Östersundomin kartano
  7. ↑ Kirsti Lehtomäki (toim.): Liikkeelle! sanoi Kekkonen: Mobilia-vuosikirja 2015, s. 46. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2015. ISBN 978-952-67739-3-3.
  8. ↑ Väinö Voionmaa 1950: Helsingin seudun historiaa ennen kaupungin perustamista, teoksessa Helsingin kaupungin historia I, s. 83-84; Gunvor Kerkkonen 1965: Helsingin pitäjän keskiaika, teoksessa Helsingin pitäjä I, s. 16-19; Saulo Kepsu 2005: Uuteen maahan, s. 62
  9. ↑ Voionmaa 1950 s. 98; Kerkkonen 1965 s. 18, 24, 63, 125
  10. ↑ Alisa Isokoski 2011: Nimistönsuunnittelun ja -huollon haasteet Helsingin vuoden 2009 suuressa alueliitoksessa, s 43.
  11. ↑ Äänestystulos
  12. ↑ a b c Helsinki alueittain 2011 (pdf) (Östersundomin suur- ja peruspiiristä julkaisun sivuilla 188-191) ISSN 978-952-223-961-7 (verkossa). Helsingin kaupunki, Tietokeskus. Viitattu 11.4.2012.
  13. ↑ Sakarinmäen koulu Helsingin kaupunki. Arkistoitu 7.10.2012. Viitattu 11.4.2012.
  14. ↑ Kuokkanen, Katja: Helsingin itäkolkkaan on vireillä uusi pikaratikkakaupunki Helsingin Sanomat. 27.11.2023. Viitattu 30.11.2023.
  15. ↑ Salomaa, Marja: Helsinki sai täystyrmäyksen: 12 vuotta valmisteltu kasvusuunnitelma kaatui oikeudessa Helsingin Sanomat. 10.5.2021. Viitattu 30.11.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Östersundom&oldid=22710163”