Franck Ribéry
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Franck Bilal Ribéry | ||
Syntymäaika | 7. huhtikuuta 1983 | ||
Syntymäpaikka | Boulogne-sur-Mer, Ranska | ||
Pelipaikka | laitahyökkääjä ja kärkihyökkääjä | ||
Pituus | 170 cm | ||
Junioriseurat | |||
1989–1996 1996–1999 1999–2000 |
Conti Boulogne LOSC Lille Boulogne U19 | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
2000–2002 | Boulogne | 24 | (5) |
2002–2003 | Alès | 18 | (1) |
2003–2004 | Brest | 35 | (3) |
2004–2005 | Metz | 20 | (2) |
2005 | Galatasaray | 14 | (0) |
2005–2007 | Marseille | 60 | (11) |
2007–2019 | Bayern München | 273 | (86) |
2019–2021 | Fiorentina | 50 | (5) |
2021–2022 | Salernitana | 24 | (0) |
Maajoukkue | |||
2004-2006 | Ranska U21 | 13 | (2) |
2006-2014 | Ranska | 81 | (16) |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Ranska | |||
Miesten jalkapallo | |||
MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Saksa 2006 | Jalkapallo |
Franck Bilal Ribéry (s. 7. huhtikuuta 1983 Boulogne-sur-Mer, Ranska) on ranskalainen uransa lopettanut jalkapalloilija. Pelipaikaltaan hän oli laitahyökkääjä. Hän edusti urallaan 12 vuotta Saksan 1. Bundesliigan Bayern Müncheniä, johon hän siirtyi kesällä 2007 Marseillesta aluksi nelivuotisella sopimuksella.[1]
Seurajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ribéry pelasi synnyinkaupunkinsa seurassa US Boulognessa neljännellä ja kolmannella sarjatasolla 2000–2002. Seuraavat kaksi kautta hän jatkoi kolmannella sarjatasolla Olympique Alès'ssa ja Stade Brestois'ssa. Kesällä 2004 hän siirtyi Ligue 1:n FC Metziin, jossa oli avauskokoonpanossa kaikissa alkukauden 20 liigaottelussa. Maaleja hän teki kaksi.[2]
Ribéry siirtyi tammikuussa 2005 viidellä miljoonalla eurolla Turkin Superliigan Galatasarayhin, jossa pelasi kevään aikana 14 liigaottelua. Hän teki maalin seuran kaataessa Fenerbahçen Turkin Cupin finaalissa maalein 5–1. Kesällä 2005 hän siirtyi ilmaissiirrolla Ranskan pääsarjaseura Olympique Marseilleen. Hän pelasi seurassa kahden kauden aikana 60 Ligue 1:n ottelua, joissa teki 11 ja syötti 15 maalia. UEFA Cupin yhdeksässä ottelussa hän viimeisteli yhden maalin. Hän oli voittamassa UEFA Intertoto Cupia 2006.[2]
Ribéry siirtyi Bundesliigan Bayern Müncheniin 30 miljoonalla eurolla kesällä 2007. Hän pelasi seurassa 12 kauden aikana 273 Saksan pääsarjaottelua, joissa teki 86 ja syötti 120 maalia. Hän voitti Saksan-mestaruuden kausilla 2007–2008, 2009–2010 sekä seitsemän kertaa peräkkäin kausilla 2012–2019. Saksan Cupin hän voitti 2008, 2010, 2013, 2014, 2016 ja 2019, Saksan liigacupin 2008 ja DFL-Supercupin 2010, 2012, 2016, 2017 ja 2018.[2]
Ribéry voitti Mestarien liigan kaudella 2012–2013, jolloin teki 12 ottelussa yhden maalin ja syötti viisi, joista yksi oli loppuottelun voittomaali. Mestarien liigan kakkonen hän oli kaudella 2009–2010, jolloin teki seitsemässä ottelussa yhden maalin ja alusti kolme, mutta oli pelikiellon vuoksi sivussa finaalista. Kauden 2011–2012 Mestarien liigassa hän viimeisteli kolme maalia ja syötti viisi. Rangaistuspotkukilpailutappioon päättyneessä loppuottelussa hän tuli loukkaantumisen vuoksi jatkoajalla vaihtoon. Kaikkiaan hän pelasi Bayern-vuosinaan 87 Mestarien liigan ottelua, joissa teki 18 maalia ja antoi 28 maalisyöttöä. UEFA Cupin 11 ottelussa hän viimeisteli kolme ja syötti seitsemän maalia. Hän voitti 2013 seurajoukkueiden maailmanmestaruuden ja UEFA Super Cupin.[2]
Bundesliigan kausi 2018–2019 oli Ribéryn viimeinen Bayern Münchenin paidassa.[3] Tämän jälkeen hän siirtyi italialaisen Fiorentinan riveihin.[2] Ribéry teki ensimmäisen maalinsa Fiorentinan pelaajana 22. syyskuuta 2019 tasapeliin päättyneessä Serie A -ottelussa Atalantaa vastaan. Lokakuussa 2019 hänet valittiin Serie A:n syyskuun kuukauden pelaajaksi.[4] Kauden 2019–2020 päätteeksi Fiorentina palkitsi Ribéryn myös seuran kauden pelaajana.[5]
Fiorentina ei uusinut Ribéryn sopimusta enää kauden 2020–2021 jälkeen ja syyskuussa 2021 Ribéry siirtyi Italian pääsarjaan kaudeksi 2021–2022 nousseeseen Salernitanaan.[6] Ensimmäisellä kaudellaan Salernitanassa Ribéry pelasi 23 ottelua ja antoi kolme maalisyöttöä. Toisella kaudellaan Salernitanassa Ribéry ehti pelata vain kahdessa ottelussa ennen loukkaantumistaan.[2]
Lokakuussa 2022 Ribéry ilmoitti lopettavansa pelaajauransa polvivamman vuoksi.[7]
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranskan maajoukkueessa Ribéry pelasi vuosina 2006–2014 kaikkiaan 81 maaottelua ja teki niissä 16 maalia.[8] Ensimmäisen maaottelunsa hän pelasi Turkkia vastaan toukokuussa 2006. Hän pelasi kaikissa otteluissa Ranskan saavuttaessa hopeaa MM-kilpailuissa 2006. Ottelussa Espanjaa vastaan hän teki ensimmäisen maajoukkuemaalinsa. Loppuottelussa hänet otettiin jatkoajalla vaihtoon.[9] Hän pelasi Ranskan kaikissa kolmessa ottelussa EM-kilpailuissa 2008 ja MM-kilpailuissa 2010 sekä neljässä ottelussa EM-kilpailuissa 2012.[2]
Huomionosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ribëry on valittu Ranskan vuoden jalkapalloilijaksi 2007 ja 2008 sekä Saksan vuoden jalkapalloilijaksi 2008. UEFA palkitsi hänet vuoden parhaana Euroopassa pelaavana jalkapalloilijana kaudella 2012–2013.[2]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ribéryllä on kasvoissaan suuri arpi, jonka hän sai kaksivuotiaana auto-onnettomuudessa. Ribéry on uskonnoltaan muslimi.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ FCB unveil star signings Ribéry and Toni Bayern München. Viitattu 7.6.2007.
- ↑ a b c d e f g h Franck Ribéry Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- ↑ Bayern Münchenille jo seitsemäs perättäinen Bundesliigan mestaruus – Hradeckyn Leverkusen nousee Mestarien liigaan 18.5.2019. Yle. Viitattu 18.5.2019.
- ↑ Salt, Nathan: Franck Ribery rolls back the years to beat Cristiano Ronaldo and Co to be named September Player of the Month in Serie A after 36-year-old's impressive start to life at Fiorentina Daily Mail. 5.10.2019. Viitattu 19.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Ribery ‘Player of the Season’ viola: “Grazie per il supporto, significa molto per me” fiorentina.it. 10.8.2020. ACF Fiorentina. Viitattu 19.1.2024. (italiaksi)
- ↑ Franck Ribery: Former France winger joins Salernitana aged 38 and insists he still has plenty to prove Sky Sports. 7.9.2021. Viitattu 19.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Mackenzie, Alastair: 'I have no choice' – Knee injury forces former France and Bayern Munich winger Franck RIbery into retirement Eurosport. 21.10.2022. Viitattu 19.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Pierrend, José Luis: France - Record International Players 17.7.2018. RSSSF. Viitattu 1.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Équipe de France (Arkistoitu – Internet Archive) Fédération Française de Football. Viitattu 7.6.2007
- ↑ Ribery’s Islam ”Noticed” in French WC Opener IslamOnline.net. Viitattu 25.1.2008.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Franck Ribéry Bayern Münchenin sivustolla (englanniksi)
- Franck Ribéry Ranskan jalkapalloliiton sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
Edeltäjä: Thierry Henry |
France Footballin vuoden pelaaja 2007, 2008 |
Seuraaja: Yoann Gourcuff |
Edeltäjä: Ivan Klasnic Jürgen Klopp |
Kicker Mann des Jahres 2008 2013 |
Seuraaja: Felix Magath Joachim Löw |
1 Landreau | 2 Boumsong | 3 Abidal | 4 Vieira | 5 Gallas | 6 Makélélé | 7 Malouda | 8 Dhorasoo | 9 Govou | 10 Zidane | 11 Wiltord | 12 Henry | 13 Silvestre | 14 Saha | 15 Thuram | 16 Barthez | 17 Givet | 18 Diarra | 19 Sagnol | 20 Trezeguet | 21 Chimbonda | 22 Ribéry | 23 Coupet | Valmentaja Domenech