Ard Schenk
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Ard Schenk vuonna 2006 | |||
Maa: Alankomaat | |||
Miesten pikaluistelu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Sapporo 1972 | 1 500 metriä | |
Kultaa | Sapporo 1972 | 5 000 metriä | |
Kultaa | Sapporo 1972 | 10 000 metriä | |
Hopeaa | Grenoble 1968 | 1 500 metriä | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Oslo 1970 | yhteispisteet | |
Kultaa | Göteborg 1971 | yhteispisteet | |
Kultaa | Oslo 1972 | yhteispisteet | |
Hopeaa | Göteborg 1966 | yhteispisteet | |
Hopeaa | Oslo 1967 | yhteispisteet | |
Pronssia | Oslo 1965 | yhteispisteet | |
Pronssia | Göteborg 1968 | yhteispisteet | |
Sprinttereiden MM-kilpailut | |||
Pronssia | Inzell 1971 | sprintti | |
Pronssia | Eskilstuna 1972 | sprintti | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Deventer 1966 | yhteispisteet | |
Kultaa | Innsbruck 1970 | yhteispisteet | |
Kultaa | Davos 1972 | yhteispisteet | |
Hopeaa | Heerenveen 1971 | yhteispisteet |
Adrianus ”Ard” Schenk (s. 16. syyskuuta 1944 Anna Paulowna, Pohjois-Hollanti) on alankomaalainen pikaluistelija, joka oli pikaluistelu-urallaan maailman huipulla 1960-luvun loppu- ja 1970-luvun alkupuolella.[1]
Schenk voitti urallaan Euroopan mestaruuden kolmesti (1966, 1970 ja 1972), samoin kuin yleisluistelijoiden maailmanmestaruuden (1970–1972), joista vuoden 1972 kisoissa voitti ensimmäisenä ihmisenä 60 vuoteen kaikki matkat.[1] Sprintterien MM-kisoista hänellä on kaksi pronssia (1971–1972).
Ensimmäisen olympiamitalinsa Schenk voitti Grenoblessa 1968 (hopeaa 1 500 metrillä), ja neljä vuotta myöhemmin Sapporon talviolympialaisissa hän voitti kolme kultamitalia (1 500, 5 000 ja 10 000 metriä).[1] Sapporossa hän kaatui 500 metrillä.
Uransa aikana Schenk luisteli kaikkiaan 18 maailmanennätystä. Ensimmäisenä ihmisenä hän alitti 15 minuutin rajan 10 000 metrillä ja kahden minuutin rajan 1 500 metrillä[1].
-
Schenk (Deventer, 1965)
-
Schenk (Oslo, 1967)
-
Schenk (Grenoble, 1968)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Arponen, Antti O., ym.: Talviurheilun tähdet, s. 539–540. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13095-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1924: Clas Thunberg | 1928: Clas Thunberg | 1932: Jack Shea | 1936: Charles Mathiesen | 1948: Sverre Farstad | 1952: Hjalmar Andersen | 1956: Jevgeni Grišin / Juri Mihailov | 1960: Roald Aas / Jevgeni Grišin | 1964: Ants Antson | 1968: Kees Verkerk | 1972: Ard Schenk | 1976: Jan Egil Storholt | 1980: Eric Heiden | 1984: Gaétan Boucher | 1988: André Hoffmann | 1992: Johann Olav Koss | 1994: Johann Olav Koss | 1998: Ådne Søndrål | 2002: Derek Parra | 2006: Enrico Fabris | 2010: Mark Tuitert | 2014: Zbigniew Bródka | 2018: Kjeld Nuis | 2022: Kjeld Nuis |
1924: Clas Thunberg | 1928: Ivar Ballangrud | 1932: Irving Jaffee | 1936: Ivar Ballangrud | 1948: Reidar Liaklev | 1952: Hjalmar Andersen | 1956: Boris Šilkov | 1960: Viktor Kositškin | 1964: Knut Johannesen | 1968: Fred Anton Maier | 1972: Ard Schenk | 1976: Sten Stensen | 1980: Eric Heiden | 1984: Tomas Gustafson | 1988: Tomas Gustafson | 1992: Geir Karlstad | 1994: Johann Olav Koss | 1998: Gianni Romme | 2002: Jochem Uytdehaage | 2006: Chad Hedrick | 2010: Sven Kramer | 2014: Sven Kramer | 2018: Sven Kramer | 2022: Nils van der Poel |
1924: Julius Skutnabb | 1932: Irving Jaffee | 1936: Ivar Ballangrud | 1948: Åke Seyffarth | 1952: Hjalmar Andersen | 1956: Sigge Ericsson | 1960: Knut Johannesen | 1964: Jonny Nilsson | 1968: Johnny Höglin | 1972: Ard Schenk | 1976: Piet Kleine | 1980: Eric Heiden | 1984: Igor Malkov | 1988: Tomas Gustafson | 1992: Bart Veldkamp | 1994: Johann Olav Koss | 1998: Gianni Romme | 2002: Jochem Uytdehaage | 2006: Bob de Jong | 2010: Lee Seung-hoon | 2014: Jorrit Bergsma | 2018: Ted-Jan Bloemen | 2022: Nils van der Poel |